Marsalkka Spegen suuri valokuvaketju

[temama]

En tiä, habannaama o vaa tottunu Sonin väreihin. Spegellä on aika yhtenäinen linja näissä filmikuvien tuunaamisessa kehityksestä julkaisuun - ne ovat kaikki säännöllisesti yhtäläisiä sävyiltään. Ei ole helppoa filmin kanssa saada aina yhtenäistä jälkeä.

Just joo. Pitääkö tätä spegen hienoa fotoketjua sotkea hölmöllä naljailuilla jostain Sonin väreistä? Oli kaihia tai ei, niin onhan Marsalkan filmikuvat tosiaan johdonmukaisesti hyvin erillaisia kuin vaikkapa hänen digikuvansa!

Mutta komppaan, että yhtenäinen linja spegen filmikuvien sävyissä on sinänsä merkittävä seikka. Hän olisi helpposti saanut niistä enemmän digikuvien näköisiä, mutta pyrkii pitämään niissä oman filmimäisen luonteen. Se on hieno juttu!

[Maffer]

No ei sille mitään mahda et Sonin kennot värjää kuvaa erilailla kuin vaikka Canon.

[temama]

No ei sille mitään mahda et Sonin kennot värjää kuvaa erilailla kuin vaikka Canon.

Ai nyt tuli mukaan jo Canonin pa*kat värit?? Canon on tosiaan laittanut kuvaprossessointionsa tuottamaan lähtökohtaisesti jotain anime-tyyppisiä pop-up värejä. Kauheaa muroja lapsille.
Mutta onneksi digikameroissa voi valita erillaista väriprofiilia jpg kuviin jo kamerassa, ja RAWeihin voi soveltaa haluamansa värimaailman niiden jälkikäsittelyssä.

[©pjm]

Söikö joku Sonifaniboytemaman aamumurot kun noin äksyllä päällä heti aamusta oot? Haukkuiko Matti Canonin värejä, ymmärtääkseni ei tuolla kommentissa niin tehnyt.

[temama]

Söikö joku Sonifaniboytemaman aamumurot kun noin äksyllä päällä heti aamusta oot? Haukkuiko Matti Canonin värejä, ymmärtääkseni ei tuolla kommentissa niin tehnyt.

Nooh, sitä nyt nousee aina huikkasen millä jalalla sattuu. Varmaan perskele uniapnea painaa, kun olo piristyy vasta kun on tunnin vetänyt happea.

Mutta ei selityksiä.

Otti vaan pannuun kun täytyy vertailla näitä spegen filmikuvien luonnetta tiettyihin digijärkkiin ja niiden väriprosessointiin. Mikään digikamera ei tee lähellekään tällästä värimaailmaa mitä näissä marsalkan filmikuvissa on esitettynä.

Mitä digikuviin tulee, niin minä taas arvostan Sonyjen tekemää erittäin luonnollista värimaailmaa, se on jopa "tieteellisillä" testeillä mitattu. Ja tosiaan RAW prosessoinnissa voi valita haluamaansa väriprofiilia.

[©pjm]

Mutta ei selityksiä.

[T71]

Söikö joku Sonifaniboytemaman aamumurot kun noin äksyllä päällä heti aamusta oot? Haukkuiko Matti Canonin värejä, ymmärtääkseni ei tuolla kommentissa niin tehnyt.

Temis vaan pelkää, että Marsalkka kosii sitä tänään. Nyt on Temis tosi tosi huono päivä ottaa liikaa jaloviinaa...

[temama]

Söikö joku Sonifaniboytemaman aamumurot kun noin äksyllä päällä heti aamusta oot? Haukkuiko Matti Canonin värejä, ymmärtääkseni ei tuolla kommentissa niin tehnyt.

Temis vaan pelkää, että Marsalkka kosii sitä tänään. Nyt on Temis tosi tosi huono päivä ottaa liikaa jaloviinaa...

Jaaaaa - vai, että semmosia juttuja.

Mjooh, ei gyllä vaaraa. Virallinen jaloviinapullon korkkauspäiväni on vasta huomenna. Sen verta täytyy olla mielenhallintaa, kato. Tuolla se jo odottelee hyllyn päällä!

[habannaama]

Mafferilla kun lykkäisin eteen 10 kpl Canonilla kuvaamiani tulosteita ja 10 kpl Sonylla kuvattuja, niin olisi kyllä mielenkiintoista nähdä, mikä olisi herran arvaus-prosentti, mitkä kuvattu milläkin

Mutta itse aiheeseen, eli Arvon Marsalkka Spegen filmivalokuviin.

Hassua (omasta mielestäni) ajatella, että filmikuvaa voisi tulkita ainoastaan kahdella tapaa, eli joko äärettömän ylisaturoituneena mössönä, tai sitten digitaalista matkien?

Kun itsellä löytyy muutama tuhat Kodachrome 64:lla kuvattuja kuvia, niin henkilökohtaisesti koen, että filmikuva voi olla teknisesti muutakin, kuin edellämainitut.

Toki Spegen viimeisimmän kuvan voi tulkita ottajansa taiteelliseksi näkemykseksi aiheesta ja oletettavasti näin onkin, kun on noin kaukana luonnollisesta.

Itselleni tuo kuitenkin esittäytyisi ilman taustatietoja teknisesti täysin epäonnistuneeksi kuvaksi, sillä en vain osaa nähdä tuossa mitään taiteellista, olkoonkin kuinka johdonmukainen tahansa versus aiemmat filmikuvat.

[Maffer]

Täällä lisää Sonyn ongelmista:
https://kolarivision.com/product/kolari ... ns-filter/

Kolari on mittaillut noita värejä tarkemminkin ja seuraava ohje toimii kaikilla Soni-kennoisilla kameroilla (esim. Pentax):

*Sony Disclaimer: While this filter is designed to replicate Kodak Aerochrome directly out-of-camera with a full-spectrum camera, all camera models/sensors will have subtle variation and color and results will vary. Sony cameras in particular tend to create images where foliage appears more orange than red. This is easily correctable, and a modest hue adjustment from orange to red in post-processing will create the advertised results.

Sonin kuvista saa parempia kun korjaa kellertävyyttä hieman. Ei siis liity pelkästää toho filtteriin vaan kaikkeen kuvaan.

[temama]

Täällä lisää Sonyn ongelmista:
https://kolarivision.com/product/kolari ... ns-filter/

Kolari on mittaillut noita värejä tarkemminkin ja seuraava ohje toimii kaikilla Soni-kennoisilla kameroilla (esim. Pentax):

*Sony Disclaimer: While this filter is designed to replicate Kodak Aerochrome directly out-of-camera with a full-spectrum camera, all camera models/sensors will have subtle variation and color and results will vary. Sony cameras in particular tend to create images where foliage appears more orange than red. This is easily correctable, and a modest hue adjustment from orange to red in post-processing will create the advertised results.

Sonin kuvista saa parempia kun korjaa kellertävyyttä hieman. Ei siis liity pelkästää toho filtteriin vaan kaikkeen kuvaan.

Ihan hyvä vinkki, mutta tosin aina kun säätelee kuvia (jotakin enemmän vakavissaan), niin tottakai säätelee WB ja joitakin väriasetuksia muutenkin. Toihan on melko tunnettu juttu, että Canon on enemmän kallellaan punaiseen, ja Nikon, Sony ym. huikkasen omiin suuntiin.

Silti ihan hyvä muistutus, ja kannattaa kokeilla jos punaisen toisto häiritsee.

[erilainen]

...minä kyllä tarkoitin kontrastilla autokalustoa enkä kuvaa, mutta etenee se keskustelu näinkin

[spege]

...minä kyllä tarkoitin kontrastilla autokalustoa enkä kuvaa, mutta etenee se keskustelu näinkin

Hienoa toveri erilainen, ettet takerru heti ensimmäisenä valokuvan tekniseen laatuun, vaan osaat ajatella asioita laajemmin, tässä tapauksessa ennen kaikkea valokuvan sisältöä. Tällaista valokuvan visuaalisen laadun ymmärtämistä ja analysointia, maksimaalisen teknisen laadun painottamisen sijasta soisi näkevän enemmänkin DC.netin kalustokeskeisen kansan keskuudessa.

Mutta itse aiheeseen, eli Arvon Marsalkka Spegen filmivalokuviin.

Hassua (omasta mielestäni) ajatella, että filmikuvaa voisi tulkita ainoastaan kahdella tapaa, eli joko äärettömän ylisaturoituneena mössönä, tai sitten digitaalista matkien?

Kun itsellä löytyy muutama tuhat Kodachrome 64:lla kuvattuja kuvia, niin henkilökohtaisesti koen, että filmikuva voi olla teknisesti muutakin, kuin edellämainitut.

Toki Spegen viimeisimmän kuvan voi tulkita ottajansa taiteelliseksi näkemykseksi aiheesta ja oletettavasti näin onkin, kun on noin kaukana luonnollisesta.

Itselleni tuo kuitenkin esittäytyisi ilman taustatietoja teknisesti täysin epäonnistuneeksi kuvaksi, sillä en vain osaa nähdä tuossa mitään taiteellista, olkoonkin kuinka johdonmukainen tahansa versus aiemmat filmikuvat.

Hyvä hapannaama, oletko koskaan ajatellut, että ne usein mainitsemasi, kaappiesi kätköissä lymyilevät ikivanhat ja mahdollisesti jo vuosien varrella väreiltään haalistuneet Kodachrome-diakuvasi eivät välttämättä ole kovinkaan hyviä referenssejä arvioitaessa erityisesti filmivalokuvien värejä ja sitä, miltä filmivalokuvien tulisi ylipäätään näyttää.

Kodachrome-väripositiivifilmit, joita ei ole valmistettu enää miesmuistiin, eivät olleet mitään erityisen värikylläisiä filmejä, kuten esimerkiksi monet Kodakin tänä päivänä markkinoilla olevat värinegatiivifilmit ovat.

Lisäksi olen reiluna savolaisena valokuvaajana halunnut tarjoilla filmivalokuvani DC.netin kansalle mahdollisimman runsaissa väreissä ja käyttänyt kuvia julkaisukuntoon käsitellessäni varsin vapaasti valokuvamarsalkan valtaoikeuksiani muun muassa kuvien kontrastia ja värikylläisyyttä säätäessäni.

[habannaama]

Hyvä hapannaama, oletko koskaan ajatellut, että ne usein mainitsemasi, kaappiesi kätköissä lymyilevät ikivanhat ja mahdollisesti jo vuosien varrella väreiltään haalistuneet Kodachrome-diakuvasi eivät välttämättä ole kovinkaan hyviä referenssejä arvioitaessa erityisesti filmivalokuvien värejä ja sitä, miltä filmivalokuvien tulisi ylipäätään näyttää.

Arvon Marsalkka Spege, oletko tietoinen siitä, että kyseinen Kodachrome 64 oli erityisen suosittu lintukuvaajien keskuudesta siitä syystä, koska sen sävyjä pidettiin autenttisen luonnollisina.

Diani ovat aina säilytetty asianmukaisesti niille vartavasten säilytetyissä tiloissa, ennen kuin ne on siirretty digitaaliseen muotoon, eikä niiden sävyissä ole havaittavissa haalistuneisuutta.

Eli ylläolevaan viitaten, voin hyvällä omatunnolla täten pitää Kodachrome 64:lla(kin) ottamiani kuvia jonkinasteisena referenssinä siitä, miltä filmivalokuvan tulisi näyttää.

Ja kun olen siirtänyt ottamiani paperikuvia (niissä käyttämiäni filmejä en enää tähän hätään muista), myöskään niissä ei ole silmin havaittavia sävymuutoksia, koska avainasemassa lienee se, että säilytetty aina asianmukaisella tavalla, eli valokuvakansioissa, ennen kuin olen siirtänyt nekin digitaaliseen muotoon.

[Maffer]

Joo mutku. Filmejä on niin paljon erilaisia. Ite diggaan mustavalkofilmeistä ja siksi digin pitäisi myös olla mustavalkoinen tekniikaltaan.

[habannaama]

Joo mutku. Filmejä on niin paljon erilaisia. Ite diggaan mustavalkofilmeistä ja siksi digin pitäisi myös olla mustavalkoinen tekniikaltaan.

..."pitäisi"

Sen kun ostat, tahi ihan vaan jälkikäsittelyssä.

Onkohan muuten Arvon Marsalkka Spegeltä tullut yhtään mv-kuvaa, ihan en meinaan äkkiä muista, hmmm...

[spege]

Arvon Marsalkka Spege, oletko tietoinen siitä, että kyseinen Kodachrome 64 oli erityisen suosittu lintukuvaajien keskuudesta siitä syystä, koska sen sävyjä pidettiin autenttisen luonnollisina.

Olen marsalkan arvoisena valokuvaupseerina täysin tietoinen, että Kodachrome-diafilmit, joita Kodak valmisti aikoinaan kolmessa eri herkkyysluokassa, ISO 64:n lisäksi ISO 25 ja 200 herkkyisinä, olivat 1970- ja 1980-luvuilla hyvin suosittuja filmejä muun muassa luonnonvalokuvaajien keskuudessa.

Kun 1980-luvulta lähtien markkinoilla alkoivat yleistyä Kodachrome-diafilmejä huomattavasti yksinkertaisemmalla E-6 prosessilla kehitettävät ja usein värikylläisemmät ja muutoinkin parempilaatuiset diafilmit, kuten Fujichrome- ja Kodak Ektachrome-sarjan diafilmit, valtaosa luonnonvalokuvaajista, Hannu Hautala mukaan lukien, siirtyivät käyttämään niitä.

Jos en väärin muista, Kodachrome-filmejä ei pystynyt edes kehittämään Suomessa, vaan kyseisen filmin kulta-aikoinakin lähin kehityspaikka oli Ruotsissa. E-6 tyypin diafilmeille oli sen sijaan Suomessa 1990-luvulla lukuisia kehityspaikkoja, joiden palveluita ehdin itsekin nuorena valokuvaupseerina käyttämään.

E-6 tyypin diafilmejä on vieläkin saatavilla, joskin hyvin rajoitetusti. Niitä pystyy kehittämään nykyisin myös kotioloissa, tarvittavia pieniä kemikaalisarjoja on saatavilla. Olen kehittänyt itse valtaosan viime vuosina kuvaamistani värinegatiivifilmeistä, mutta väripositiivi-, eli diafilmeihin en ole lähtenyt.

Värinegatiivifilmien vaatima C-41 kehitysprosessi on ainakin minulle jo riittävän vaativa, E-6:n ollessa jo lähes epäinhimillinen erityisesti kemioiden lämpötilan tarkkuuden suhteen. Kodachromen kehittäminen kotioloissa olisikin sitten jo melkoista laboratoriotyötä, jos filmejä ja kemikaaleja olisi vielä saatavilla.

https://en.wikipedia.org/wiki/K-14_process

Diani ovat aina säilytetty asianmukaisesti niille vartavasten säilytetyissä tiloissa, ennen kuin ne on siirretty digitaaliseen muotoon, eikä niiden sävyissä ole havaittavissa haalistuneisuutta.

Eli ylläolevaan viitaten, voin hyvällä omatunnolla täten pitää Kodachrome 64:lla(kin) ottamiani kuvia jonkinasteisena referenssinä siitä, miltä filmivalokuvan tulisi näyttää.

Jottei tämä jäisi vain puheiden tasolle, olisi mielenkiintoista nähdä, minkälaisia täydelliset ja väreiltään oikeaoppiset filmivalokuvat ovat. Nyt kun olet ilmeisesti digitoinut filmikuvasi ja oppinut lopultakin siirtämään kuviasi myös internettiin, voisitko näyttää minulle ja samalla koko DC.netin kansalle, millaisia ovat todelliset referenssitason filmivalokuvat.

Joo mutku. Filmejä on niin paljon erilaisia. Ite diggaan mustavalkofilmeistä ja siksi digin pitäisi myös olla mustavalkoinen tekniikaltaan.

..."pitäisi"

Sen kun ostat, tahi ihan vaan jälkikäsittelyssä.

Onkohan muuten Arvon Marsalkka Spegeltä tullut yhtään mv-kuvaa, ihan en meinaan äkkiä muista, hmmm...

Olet hapannaama oikeassa siinä, etten ole julkaissut ainakaan kovin montaa mustavalkokuvaa koko kaksikymmentä vuotta kestäneen DC.net urani aikana. Mielestäni värit ja mielellään vielä runsaat värit kuuluvat valokuviin, mutta ymmärrän ja osaan myös arvostaa hyviä mustavalkokuvia. Korjatakseni tämän puutteen valokuvatuotannossani, julkaisen nyt viikonlopun kunniaksi yhden aidon mustavalkokuvan.

Vaikka en ainakaan vielä tällä haavaa aio kosia sen enempää temamaa, kuin hapannaamakaan, haluan kuitenkin omistaa tämän ainutlaatuisen, Anttolanhovin hovihankkijassa, Mikkelin Kameraliikkeessä pari vuotta sitten ikuistamani aidon mustavalkovalokuvan rakkaille tovereilleni temamalle ja hapannaamalle.

[JL Anttola]

Siinä sekin todiste tuli, että on se Spegeäkin peilitön poltellu...

[spege]

Siinä sekin todiste tuli, että on se Spegeäkin peilitön poltellu...

Ei toki. Vierailin tuolla kantapaikassasi Mikkelin torin kupeessa ihan miehekkäissä Nikon DSLR asioissa. Otin kuitenkin vierailustani muistoksi muun muassa tuon Sony-kuvan, kylläkin turvallisen välimatkan päästä teleobjektiivilla. En ole nimittäin koskaan edes koskenut peilittömään digikameraan, koska uskon tähän vanhaan savolaiseen kansanviisauteen.

Ken peilittömään tarttuu
Se Jaloviinaan hukkuu
Kun ei ole enää peiliä mihin katsoa
Naama hiljalleen happamaksi muuttuu

Samalla Mikkelin matkallani kävin myös torin toisella puolella kumartamassa suurelle esikuvalleni ja edesmenneelle kollegalleni sekä tarkastamassa paikallisen kamerakerhon kunniakomppanian, ennen kuin hyppäsin Mercedekseeni ja läksin paluumatkalle pohjoisen suuntaan.

[JL Anttola]

Niin vähän arvelinkin, mutta kun tilaisuuden tarjosit, piti vähän piruilla...

Tuosta teletappikuvasta tuli mieleeni, että olikohan se jo eilisiltana, kun katsoin ylen tuoreimpia luurista. Siellä oli sellainen hömppä-juttu, mihin muuten yle luvattoman usein nykyisin syyllistyy, missä puitiin Suomen presidenttejä ja heidän ulkopoliittista asemaansa. Siinä oli kasvokuvat kaikista presidenteistämme, virkajärjestyksessä, alkaen Ståhlbergistä, ja päätyiköhän lista Niinistöön vielä siinä. Siis aikajärjestyksessä, paitsi että Mannerheim oli ennen Rytiä... asiantuntijana oli toiminut joku yliopistomies.

Yritin myöhemmin näyttää listaa vaimolleni, mutta en enää löytänyt koko listaa?

Off-topiikkia taas, mutta jatketaan kuvailuja. Peilillä tai ilman, kukin mieltymyksiensä mukaan. Minulla taitaa peilillisiä järkkäreitä olla viisi, peilittömiä kolme, tai oikeastaan kaksi, kun ei siinä yhdessä ole etsintä ollenkaan, mutta kyllä kuvista ylivoimainen enemmistö otetaan peilittömillä meillä. Peilillistä digiä ei ole koskaan ollutkaan, eli niistä en oikeastaan voi sanoa mitään; olenkohan edes kädessä koskaan pitänyt?

Jaakko