Fotofinlandia 2020

[jaava]

Tiivistetään pähkinänkuoreen; pari poikkeusta lukuunottamatta tän vuoden palkituista fotofinladia valokuvista puuttuu sellainen linkki hetkeen joka valokuvissa täytyisi olla.

Tarkoitatko hetki-vaatimuksen tuovan kuvan ottoon vaadittavan elementin ... vaikeusasteen (kuten uimahypyissä kaksois-salkov sivulle kierien:). Jos vaikeusaste täyttyy tyylipuhtasti, niin päästään arvostelemaan itse kuvaa? Vai onko arvostelussa myös arvosteltava kuvanoton vaikeusasteen toteutuminen?
Tarkoittaako muuten "hetki" nimenomaan ajan pituutta fotoneita taltioidessa?

Vai onko kyseessä usein taiteeseen liitetty vaatimus tuoda esiin jotain, mikä on olennaista, mutta ei triviaalia nykyhetkelle?

[hkoskenv]

Tässäkin kohtaa mennään ny harhateille. Kyllä aidon valokuvan ottaja/hyvä valokuvaaja saa hallita photoshopin käytön loistavasti! Ja useimmilla se onkin hyvin hallussa.

Harhaa vai kehitystä? Tulevat polvet sen määräävät, emme me. Maailma kehittyy tavoillaan eikä kysele mitä mieltä meikäläinen siitä on. Kyllä se vaan siltä näyttää, että valokuvauksen tulevaisuus vie vastustamattomasti pois teknisestä dokumentista kohti harhaa, suodattimia, tekoälyalgoritmeja ja muuta hyvältä näyttävää mutta epätodellista. Pian ei enää oikeita kameroita (jotka tallettavat kuvan ilman dokumentoimattomia käsittelyjä) saa kuin kalliina ja epäkäytännöllisinä teollisuusmalleina, joille on hyvin suppea objektiivivalikoima.

Tiivistetään pähkinänkuoreen; pari poikkeusta lukuunottamatta tän vuoden palkituista fotofinladia valokuvista puuttuu sellainen linkki hetkeen joka valokuvissa täytyisi olla. Nämä ovat pari poikkeusta lukuunottamatta photoshoppi-kuonaa, valokuvia joita ei vuosien päästä jaksa katsoa tuskin kukaan!

Miksei jaksa? Jos niissä on kiinnostavuutta nyt, miksei sitä olisi myöhemmin sellaisille ihmisille, joka kokee tuollaiset kuvat jollain tavalla kiinnostavina tai kauniina? Varsinkaan, kuten sanoit, nuo kuvat eivät ole dokumentteja tästä hetkestä, vaan taiteellisia luomuksia, joita arvioidaan taiteellisin kriteerein, joihin realismi ei yleensä kovin vahvana lukeudu.

Toisaalta onko sillä väliäkään? Ei monikaan noista näytä olevan tarkoitettu ikuisuusprojektiksi. Moni on varmaan puhdas kilpailuprojekti, joka tavoittelee tällä hetkellä taidepiireissä pinnalla olevia asioita, joilla kuvaaja arvioi pärjättävän kisassa. Mainoskuvat tehdään yhteen kampanjaan. Ja mitä niitä luokkia tuolla oli.

[Maffer]

Kukaan ei ole vielä laittanut yhtään heppakuvaa.

[habannaama]

...pari poikkeusta lukuunottamatta tän vuoden palkituista fotofinladia valokuvista puuttuu sellainen linkki hetkeen joka valokuvissa täytyisi olla. Nämä ovat pari poikkeusta lukuunottamatta photoshoppi-kuonaa, valokuvia joita ei vuosien päästä jaksa katsoa tuskin kukaan!

Taitaa kaikkineen olla aniharvassa ne valokuvat, mitä muut kuin kuvan ottaja itse jaksaisi katsoa vielä vuosienkin päästä uudelleen ja uudelleen, vai mitä näitä "elämää suurempia" valokuvia nyt sitten niin paljon ylipäätään on ?

Olkoonkin Photoshoppia, onhan siellä seassa oivaltavaa kerrontaa ajan henkeä peilaten, esim. se pariskunta kun toinen tuijottaa kännyä ja toinen läppäriä kesken aktin ja ne uskonnolliset fotot, joissa jokaisella kulutushysteriaa ilmentävät elektroniset laitteet hyppysissä. Muistanko oikein että joku täällä piti kornina ja alleviivasi liikaa, mutta juuri näin pitääkin armon vuonna 2020 toimia, koska jengi oikeasti vieraantunut todellisuudesta, kiitos juurikin kulutushysteerisesti orjentoituneen nyky-yhteiskunnan.

Seuraavaan kisaan joku voisi tehdä teoksen meistä digikameranetin jäsenistä, koska vietämme suunnattomasti aikaa jo pelkästään tällä foorumilla kommentoimassa kun elämä on tuolla jossain...

Eihän tässä kerkiä edes ottamaan sitä elämää suurempaa käsittelemätöntä valokuvaa, minkä tulevat sukupolvet muistavat vielä kuolinvuoteillaankin, kun kaikki aika menee tällä(kin) foorumilla. Todellista parodia-ainesta jo valokuvaksi asti =)

[habannaama]

Maffer räjäytti potin, itseäni ainakin puhuttelee tällaisena angstana uuvattina, joka tarkastelee maailmaa vain ja ainoastaan mv-lasien läpi =) =) =)

Nooh, mun vastaukseni yhtä suurta parodiaa kuin tuo kuvakin, ei enempää eikä vähempää, jos tosissaan haetaan elämää suurempaa heppakuvaa jota katsojat ihailevat muistoissaan vielä vuosikausienkin kuluttua.

[Maffer]

Se o BLM-heppa :O ajan trendien mukaisesti. Ihan aito muumiponi Asikkalan kirkonkylältä.

[ilmari1970]

Mediatoimisto laskuttaisi varmasti lisää onnistuneesta viraalikampanjasta tämän FotoFantasia 2020 kilpailun (ja varsinkin metapöhinän) osalta. Jokainen 80-luvulla tavarataloissa käynyt muistaa varmasti ne julistepisteet, missä sai vapaasti plärätä fantastisia vesiputouksia, pehmopornahtavaa tyttöä ja - poikkeuksetta aina - unihevoskuvia. Katsoi numeron ja otti alhaalta saman julisteen rullaksi pakattuna. Näitä ostettiin siksi, koska niissä oli niin voimakas toiseus, ylimaallisuus. Kun sen laittoi seinälle, ankea huone sai yhden hyperkitschin pakopisteen harmaasta arjesta. Minusta nämä eivät ole valokuvia, sisältöä näissä ei visuaalisen ulkokultaisuuden lisäksi ole hituakaan. Ja tämä sisällön puute on se, mikä varmasti nyt ihmetyttää. Live, Love, Laugh taisi olla nyt teemana.

[temama]

+1, Hyvin sriivattu, Ilmari.

[Epilobium]

Mä oon myös sitä mieltä, että
kuvassa on tärkeintä sen sisältö.
Visuaalinen näyttävyys ja muut tulee sitten
sen perässä.
T. Epilobium

[temama]

Mä oon myös sitä mieltä, että
kuvassa on tärkeintä sen sisältö.
Visuaalinen näyttävyys ja muut tulee sitten
sen perässä.
T. Epilobium

Niin, ja mä lisään tohon vielä, että nimenomaan valokuva ilmaisun sisältöä. Voihan maalauksessakin olla sisältöä, mutta sen toteutus luo sisältöä eri tavalla kuin valokuvan, jonka pitäisi olla perusteeltaan vain teknisesti valon tallentamista, eli sen kuuluisan hetken tallentamista.

[Epilobium]

Mä oon myös sitä mieltä, että
kuvassa on tärkeintä sen sisältö.
Visuaalinen näyttävyys ja muut tulee sitten
sen perässä.
T. Epilobium

Niin, ja mä lisään tohon vielä, että nimenomaan valokuva ilmaisun sisältöä. Voihan maalauksessakin olla sisältöä, mutta sen toteutus luo sisältöä eri tavalla kuin valokuvan, jonka pitäisi olla perusteeltaan vain teknisesti valon tallentamista, eli sen kuuluisan hetken tallentamista.

Kyllä, näin on.
Mä tarkoitin kuvan sisällöllä sitä, mitä
kuvalla pohjimmiltaan halutaan kertoa.

[jaava]

Niin, ja mä lisään tohon vielä, että nimenomaan valokuva ilmaisun sisältöä. Voihan maalauksessakin olla sisältöä, mutta sen toteutus luo sisältöä eri tavalla kuin valokuvan, jonka pitäisi olla perusteeltaan vain teknisesti valon tallentamista, eli sen kuuluisan hetken tallentamista.

Temama pitäytyy sitkeästi kannassaan:)

Minusta ollaan tulossa aikaan, jossa sekä valokuvat, että maalaukset kuuluu samaan kuvataiteen joukkoon. Se millä tekniikalla kuvat on saatu aikaan, on itse kuvan kannalta sivuseikka, eikä oikein sovellu kaikin osin edes genreihin jakamiseen.

Ilmaisu kunniaan ja tekniikka sivuseikaksi!

PS. Kameran kehittäminen on jotenkin päässyt uutena tekniikkana nostamaan valokuvan erityisasemaan, mikä on nyt alkanut hiipumaan. Aika paljon kännyköiden siivittämänä.

[habannaama]

Ilmaisu kunniaan ja tekniikka sivuseikaksi!

Digikamera.netissä aika kerettiläinen kommentti =)

[jaava]

Ilmaisu kunniaan ja tekniikka sivuseikaksi!

Digikamera.netissä aika kerettiläinen kommentti =)

Tekniikalla on sijansa myös minun mielestä. Ja sen syvällisellä ymmärtämisellä.

Mutta jos kilpaillaan kuvilla, niin pitäisi olla selvillä onko kyseessä tekniikka- vai kuvan sisältöön liittyvä kilpailu:

• Jos kyseessä on sisältö, niin mistä sisällöllä kilpaillaan.
• Tekniikkakilpailua ei minusta tarvita erikseen diginetin lisäksi.

[Juha Sa]

Jo useita vuosia sitten oli tapaus jossa taidenäyttelyyn kuuluisien teosten joukkoon tuotiin abstrakti maalaus joka oli näyttelyssä nimettömänä mutta joka oli muistaakseni 12 vuotiaan tytön maalaama.

Maalausta ihailtiin ja kehuttiin kovasti mutta kun selvisi että se olikin 12 vuotiaan maalaama oli se sen jälkeen pelkkä töherrys.

Uskon että valokuvauksessa tapahtuu samanlaista...

[ttuplai]

Jo useita vuosia sitten oli tapaus jossa taidenäyttelyyn kuuluisien teosten joukkoon tuotiin abstrakti maalaus joka oli näyttelyssä nimettömänä mutta joka oli muistaakseni 12 vuotiaan tytön maalaama.

Maalausta ihailtiin ja kehuttiin kovasti mutta kun selvisi että se olikin 12 vuotiaan maalaama oli se sen jälkeen pelkkä töherrys.

Uskon että valokuvauksessa tapahtuu samanlaista...

Tais olla kolme vuotias - sellanen ainakin on testattu. Saman vois kääntää toisinpäin - esittelee valokuvan Bressonin ottamana ja kohta tod. näk. nähdään kuvassa mitä merkillisempiä asioita. Viineissä tota on tehty monta kertaa - yhtenä vuonna Jaska vielä voi jopa onnistua laittamaan viinit riviin, mut seuraavana vuonna menee reisille (sokea kana siis löytää jyvän). Opetaanhan taidepiireissä edelleen kultaista leikkausta, vaikka se on kumottu jo aikoja sitten - siis sen merkitys estetiikkaan (kyseessä on siis myytti, joka juontaa muutaman sadan vuoden taakse). Ihmisen maku on erikoinen asia ja vahvasti sidottu intuitioon/tunteeseen - järki toki sanoittaa tykkäyksen, mut ei juuri pysty päätä kääntämään. Eli kisat vois ihan hyvin järjestää tykkää-napilla (aikaa napin painamiseen on 0,2s). Pätee varsin hyvin myös moraalisiin päätöksiin, mut sekin sopii huonosti länsimaiseen rationaalisen valinnan narratiiviin. Tää ei tarkoita, etteikä intuitiota voi kouluttaa tykkäämään jostakin enempi (esim. toistolla) tai ettei äärimmäisen yksinkertaisissa tehtävissä ihminen olis rationaalinen. Ihminen olis oikeasti ihan kiva elukka jos se ei ottas itteään aina niin uskomattoman tosissaan.

Mut toisaalta mitään aidosti tutkittua ei kandee sekoittaa valokuvaukseen - loppus saman tien muutaman tonnin kameroiden ja linssien ostamiset - tai ainakin pitäs laittaa perustelut uusiksi. Mut se olis tylsää - hyvät myytit tekee elämästä jännempää ja mahdollistaa lukemattomat väittelyt somessa.

[temama]

Mediatoimisto laskuttaisi varmasti lisää onnistuneesta viraalikampanjasta tämän FotoFantasia 2020 kilpailun (ja varsinkin metapöhinän) osalta. Jokainen 80-luvulla tavarataloissa käynyt muistaa varmasti ne julistepisteet, missä sai vapaasti plärätä fantastisia vesiputouksia, pehmopornahtavaa tyttöä ja - poikkeuksetta aina - unihevoskuvia. Katsoi numeron ja otti alhaalta saman julisteen rullaksi pakattuna. Näitä ostettiin siksi, koska niissä oli niin voimakas toiseus, ylimaallisuus. Kun sen laittoi seinälle, ankea huone sai yhden hyperkitschin pakopisteen harmaasta arjesta. Minusta nämä eivät ole valokuvia, sisältöä näissä ei visuaalisen ulkokultaisuuden lisäksi ole hituakaan. Ja tämä sisällön puute on se, mikä varmasti nyt ihmetyttää. Live, Love, Laugh taisi olla nyt teemana.

Nostan vielä ylös tämän Ilmarin loistavan kiteytyksen ketjun aiheesta. Koska mielestäni asia on juuri näin!
Itsekin muistan pläränneeni kyseisiä tavaratalojen julistetelineitä silloin 80-luvulla. Unihevoset, epärealistiset maisemat ym. visuaalisesti hienoja kuvia, mutta niin pinnallisia ja ulkokohtaisia. Muta eipä niillä pyritty voittamaan fotofinlandiaa tai muitakaan kuvakilpailuja. Ne olivat puhtaasti kaupallisia tuotteita, tehty ja suunniteltu myymään.
Paria luontokuvaa lukuunottamatta tän vuoden Fotofinlandia palkitut ovat lähes samanlaatuista kitschiä. Niihin upotettu muka kriittinen ja osallistuva merkitys jopa alleviivaa tätä kitschiä. Mahdollinen sanoma muotoutuu aikamme mental-kitschiksi, tekijöiden sellaista tuskin edes tavoitellessa. Hyvin tyypillistä pinnalliselle nykyajan menolle, ja myös yksi syy miksi ns. perinteinen aito valokuva voi huonosti.
Osittaista heräämistä pois pinnallisuuden tyhjyydestä on mielestäni kuitenkin tapahtumassa. Tosin tämä henkinen herääminen on vielä jotenkin herttaisen alussa, huikasen naivististakin. Kuten vaikka Fotofinlandian 'Social Emptiness' kuvassa tai 'Modern Religion' sarjassa. Sama myös some-kuningattarien ja -prinsessojen nykytrendin mukaisissa paljastuskuvisssa joissa poseeraus tapahtuu oikein ilman meikkiä!! Wau, anarkistista.Nytkö on ruohonjuuritason rehellistä tekemistä? Tuskin. Sama egoistinen vietti siellä edelleen ajaa ottamaan niitä selfieitä ja postaamaan seuraajilleen. Ei näillä aneilla vielä osteta syntejä anteeksi.

[swot]

Voi hyvin kysyä itseltään seuraavat kysymykset:

Onko kilpailu *sensuroitu* kun siinä olevat kuvat eivät miellyttäneet minua?
Onko kilpailu tuomittu huonosti kun palkintosijan kuvat eivät miellyttäneet minua?

Pitää muistaa pari perusasiaa: kilpailussa palkitaan aina sinne osallistuneet, jos sanot että pystyt
parempaan niin en tiedä tapausta että palkinto olisi annettu kilpailun ulkopuoliselle. Tästä hyvänä esimerkkinä on Jore Puusa, hän ei saanut palkintoa siitä juoksi että Carl Lewisin kanssa rinta rinnan kamerat kaulalla olympialaisissa. Suoritus olisi ollut vähintäänkin pronssin arvoinen.

Kilpailuun valitut tuomarit ovat oman genrensä huippuammattilaisia joilla näkemys tulevaisuudesta
sekä nykyisestä tasosta - heitä ei kiinnosta muiden jälkilöylyt eikä heidän mielipiteisiin voi vaikuttaa.

Kilpailu on tasan niin hyvä kuin siihen osallistuvat kilpailijat jos olet sitä mieltä että pystyt
nostattamaan kilpailun tasoa niin osallistu siihen - jos ei menestystä tule niin voit sanoa ettei
sinua ymmärretty ja toteat että viimeistään perikunta tajuaa kuviesi arvon ja ne luokitellaan
vähintäänkin kansallisaarteeksi.

[habannaama]

Kaiken lisäksi kun muistetaan mitkä ovat eri genrejen säännöt julkaisuille, niin ihmetellä pitää nillittämistä.

[ttuplai]

Kaiken lisäksi kun muistetaan mitkä ovat eri genrejen säännöt julkaisuille, niin ihmetellä pitää nillittämistä.

Mitä yhteistä on fotofinlandian palkituilla kuvilla ja joukkor*:lla?
Vastaus: yhdeksän kymmenestä on ihan tyytyväisiä lopputulokseen.

Ei pidä paikkaansa - Make pääsi ekana apajille ja muut jälkiliukkaille. Vikana joutuu odottamaan ihan älyttömän kauan muiden jyystämistä - toki jos järjestys arvotaan, mut siitäkin seuraa konflikti jos Jaska haluaa sen olevan meriittiperusteisen - minä houkuttelin hotelliin eli mä eka. Eli kyl tos analogiassa luotetaan ihan liikaa väärään ihmiskuvaan - ihmisen syvin olemus on konfliktien luominen ja eturistiriidat (joko yksilöiden tai ryhmien välillä).