Canon EOS RP

[temama]

Pah. Temis, Katsos. Digitaalinen kuvaus on jo hyppy pois sieltä todellisuudesta. Joten anti mennä vaan kunhan käyttäjän valittavaksi jää mitä suotimia käytetään. Ei kuten Sony tai Pentax että sotketaan maksimaalinen laatu ennen yhtään valintaa.

soo, soo maffers. Elä väännä tästä nyt laitetaistelua. En nyt aivan tarkoittanut jotain pitkällä valotusajalla tapahtuvaa kohinanvaimennusta, vaan siis ihan rajuun valotuksen muokkaamiseen, niin, että sisältö tai ainakin kuvallinen informaatio muuttuu.

En siis sitä, että jos valokuvaaja ottaa Trumpista kuvan, jossa Kimitys-Jong-ugh on taustalla näyttämässä donaldille keskisormea, että jollain fantzylla googlen AI sensuroimalla efektibokeh pläjäyksellä sumennetaankin koko keskarihahmo pois taustalta, näytti se trumpin kannattajista kuinka 'miellyttävältä' nyt tahansa.

No juuh, onhan tää nyt karrikoitua, mutta en tykkää myöskään maltillisemmasta touhusta, kuten vaikka että jollain pimeällä f/5.6 zuumilla otetust akuvasta muokataan väkisin joku kuvan kaltainen joka näyttää kun se olisi otettu 135/1.8 hirmulla.

[moonshine]

Jos se toimii, mitä väliä?

[hkoskenv]

Minulle on aivan se ja sama millä tekniikalla kuva syntyy, jos se on teknisesti laadukas. Viittaan tällä nopeasti yleistyvään digitaaliseen kuvantamiseen käyttäen AI ja/tai Deep Learning algoritmeja ja niin edespäin. Jos kuvan bokeh syntyy digitaalisesti ja on visuaalisesti miellyttävän näköinen, se sopii aivan hyvin. Jos joskus tulevaisuudessa kännykameran AI osaa simuloida 200mm teleä konstruoimalla puuttuvat yksityiskohdat kuvaan algoritmisesti — loistavaa. Aivan se ja sama miten se kuva syntyy, jos se näyttää luonnolliselta, tai visuaalisesti miellyttävältä.

Olen tästä eri mieltä. Minulla kuvaamisen tärkein funktio on dokumentoida tietoa todellisuudesta. Tekoälyalgoritmin vika on juuri siinä, että kun se ei voi tietää miltä kuvattava kohde oikeasti näyttää, se arvaa jotain, joka näyttää keskivertoihmisen näköfysiologialla ja esteettisillä mieltymyksillä keskimäärin hyvältä. Sitten kun kuvataan jotain tähtitaivasta tai tekoälylle tuntematonta rakennetta, vaikka makrolla, lopputulos voi olla kaamea.

Toiseksi tärkein kuvaamisen tehtävä on olla hauska tekninen harrastus, jossa voin ymmärtää miten prosessi fyysisesti ja teknisesti toimii. Kuva lopputuotteena, ja varsinkin sen visuaaliset arvot, on jotakuinkin merkityksetön.

Valokuvaaminen muuttaa muotoaan, mutta valokuvaamista se silti on, eikä kaikkia uusia tekniikoita ole pakko käyttää. Edelleen voi kuvata vaikka filmille, vanhemmat digikamerat ottavat edelleen kuvia ja niin edelleen. En näe tarvetta luddismille.

Niin, se on totta. Mutta helposti tekniikan kehittyessä vanhat tuotteet jäävät marginaaliin ja niiden tuotanto supistuu, hinta nousee ja saatavuus vaikeutuu. Hyvä esimerkki on juuri vaikkapa erikoisemmat filmilaadut, joita ei enää valmisteta. Kehitys kehittyy, eikä sille mitään voi, mutta ei se ole aina hyvä asia yksilön harrastuksen kannalta.

[T71]

Jännä ilmiö, että kameran hinnan (ja laadun) laskiessa tarpeeksi alas, aletaan puhumaan valokuvan sisällöstä.

[nomad]

Jännä ilmiö, että kameran hinnan (ja laadun) laskiessa tarpeeksi alas, aletaan puhumaan valokuvan sisällöstä.

Silloin ei jää jäljelle muuta kuin sisältö?

[niffe]

Jännä ilmiö, että kameran hinnan (ja laadun) laskiessa tarpeeksi alas, aletaan puhumaan valokuvan sisällöstä.

Silloin ei jää jäljelle muuta kuin sisältö?

Jep, kyllä se on vähän sisällöstäkin ja toteutuksesta kiinni. Katselin juuri Eberhard Beckerin Canon EOS 5D mkII:lla ottamia eläinkuvia. Tälläkään foorumilla ei ole näkynyt tyyppejä, jotka kykenisivät vastaavaan laatuun, vaikka ostaisivat sadan tonnin vehkeet.

[nomad]

Jännä ilmiö, että kameran hinnan (ja laadun) laskiessa tarpeeksi alas, aletaan puhumaan valokuvan sisällöstä.

Silloin ei jää jäljelle muuta kuin sisältö?

Jep, kyllä se on vähän sisällöstäkin ja toteutuksesta kiinni. Katselin juuri Eberhard Beckerin Canon EOS 5D mkII:lla ottamia eläinkuvia. Tälläkään foorumilla ei ole näkynyt tyyppejä, jotka kykenisivät vastaavaan laatuun, vaikka ostaisivat sadan tonnin vehkeet.

Jopa 50mm objektiivilla varustetulla kinofilmikameralla on otettu hienoja kuvia.

Itseäni tympii ajatus kamerakaluston laadukkuuden ja kuvan sisällön asettamisesta vastakkain. Toki se joskus auttaa jos kamera on hyvä, mutta yhdeksän kertaa kymmenestä se mitä kutsumme "sisällöksi" tulee ihan muusta. Saattaapa sisältö olla jopa asia, jonka katsoja kuvalle antaa.

[temama]

Jännä ilmiö, että kameran hinnan (ja laadun) laskiessa tarpeeksi alas, aletaan puhumaan valokuvan sisällöstä.

Silloin ei jää jäljelle muuta kuin sisältö?

Jep, kyllä se on vähän sisällöstäkin ja toteutuksesta kiinni. Katselin juuri Eberhard Beckerin Canon EOS 5D mkII:lla ottamia eläinkuvia. Tälläkään foorumilla ei ole näkynyt tyyppejä, jotka kykenisivät vastaavaan laatuun, vaikka ostaisivat sadan tonnin vehkeet.

noh kuule. Enpä tiedä. Toki makuasioista ei voi kiistellä, mutta kun katselin herra Eberhard Becker 'luontokuvia' niin melkosta tuubaa mun makuun!
Kauheasti käsittelyä usein, vinjetointia ja blurria lisätty mauttomasti, eläimiä lisätty eri taustoihin photoshoppaamalla jnejne.
tässä ei tosiaan välineet olleet ykkösasemassa.

[rolsen]

Jos se toimii, mitä väliä?

Jos mulla on kalliimmat vehkeet kuin sillä toisella, niin silloin se on huijausta.
Jos mulla on halvemmat vehkeet kuin sillä toisella, niin silloin hän on ostanut egopönkän.

Kyllä sillä on hitokseen väliä jos joku toimii, toisten mielestä se on oikein, toisten mielestä väärin ja loppuja ei kiinnosta tai suhde asiaan on joku muu.

[izzard]

Sony A7 on nykyisin halvempi kuin RP, ja niin taitaa olla myös A7m2. Vaikka vanhoilla Sonyilla on ostajansa, niin uusi malli on aina houkuttelevampi, jo pelkästään mielikuvien vuoksi.

Joskus muinoin oli yhtiö nimeltä Nokia joka toi markkinoille "uusia" malleja, vähän samanlaisia millaisia kilpailijat olivat tarjonneet jo vuotta paria aikaisemmin. Silloin kävi niin että kuluttajat ostivat jopa kilpailijoiden vanhoja malleja ennemmin kuin niitä Nokian uusia malleja. Sitten loppui kaikkien mallien markkinoille tuominen.

Ei RP:n houkutin ole se että malli on "uusi" vaan se että Canon maailmaan jo sitoutuneille se on riittävä ja Canon hintoihin tottuneille kustannus vaikuttaa kohtuulliselta. Kovin montaa kierrosta vanhaa teknologiaa tarjoamalla ei kuitenkaan juosta.

[rolsen]

Joskus muinoin oli yhtiö nimeltä Nokia joka toi markkinoille "uusia" malleja, vähän samanlaisia millaisia kilpailijat olivat tarjonneet jo vuotta paria aikaisemmin. Silloin kävi niin että kuluttajat ostivat jopa kilpailijoiden vanhoja malleja ennemmin kuin niitä Nokian uusia malleja. Sitten loppui kaikkien mallien markkinoille tuominen.

Ei RP:n houkutin ole se että malli on "uusi" vaan se että Canon maailmaan jo sitoutuneille se on riittävä ja Canon hintoihin tottuneille kustannus vaikuttaa kohtuulliselta. Kovin montaa kierrosta vanhaa teknologiaa tarjoamalla ei kuitenkaan juosta.

Hehe, tässä on paljon totuutta mukana. Käytin Nokian puhelimia ja muistelen vieläkin lämpimästi viimeisintä Communicatoria mikä minulla oli. No, sitten tapahtui mitä tapahtui ja mullakin tuli puhelimen vaihto eteen. Työpuhelimeen oli tietty budjetti ja siinä oli pakko pysyä, siispä puhelimeksi valikoitui Lumia 920. Puhelin oli ihan kohtuullisen siisti, mutta mutta, se oli jätetty "hieman" puolitiehen se softapuoli. Siinä ei esim. ollut mahdollisuutta estää puheluita tietyistä numeroista, ei edes millään appsilla. Se korjattiin sitten myöhemmin kun tuli ohjelmistopäivitys, mutta olin noin kahden viikon käytön jälkeen kävellyt jo Elisan liikkeeseen ja ostanut omilla rahoilla toimivan puhelimen. Se riitti, mulle ei tule koskaan enää Nokian puhelinta. Se 920 oli mulla laatikossa pari vuotta, sitten annoin sen pojalle ja hää hajotti sen viikossa.
No, tämä tästä, mutta näillä historiassa tapahtuneilla jutuilla on iso merkitys ihmiselle.

[temama]

Jos se toimii, mitä väliä?

Jos mulla on kalliimmat vehkeet kuin sillä toisella, niin silloin se on huijausta.
Jos mulla on halvemmat vehkeet kuin sillä toisella, niin silloin hän on ostanut egopönkän.

Kyllä sillä on hitokseen väliä jos joku toimii, toisten mielestä se on oikein, toisten mielestä väärin ja loppuja ei kiinnosta tai suhde asiaan on joku muu.

niin, sehän on taivaan tosi, että ihan taatusti jollekin toimii kuva joka ei jollekin muulle toimi.

mutta jos nyt puhutaan valokuvasta, ja siihen liittyvästä kuvankäsittelystä joka digitalisoitumisen on harpannut aivan uusille leveleille. Jo nyt ollaan tultu sellaisille tasoille, että alukuperäisestä valotuksesta on mahdollista muokata niin täydellinen visuaalinen teos, että katsojan saattaa olla mahdotonta tietää tai ymmärtää onko kymysys aito valon taltiointi oikeasta elämästä vai täysin manipuloitu teos. Nimenomaan teos, ei enää se alkuperäinen valotus eli valokuva.

Photoshopattu teos voi olla vaikka taidetta, ihan sama. Mutta se ei mielestäni enää ole valokuva. Se ero siinä on, se 'mitä väliä'!

Merkityksistä voidaan kiistellä loputtomiin. Erittäin taidokas väärennös Leonardo da Vincin Mona Lisasta ajaa taatusti kenen tahansa seinällä aivan saman asian kuin että jos siellä roikkuisi aito Mona Lisa. Silti se ei ole lähellekään sama asia.

Meikäläisen mielestä merkitys aidon valotuksen ja vahvasti manipuloidun kuvan välillä on vieläkin pyhempi. Valokuva on valokuva. Valon taltiointi tietyllä hetkellä, tietystä paikassa, tietyssä tilanteessa. Ei mitään muuta.
Jos siitä lähdetään manipuloimaan mielikuvituksen turvin jotakin muuta, niin se on jo fiktiota, ihmismielen luomaa kertomusta ja fantasiaa. Kutsukaa sitä vaikka taideteokseksi, mutta valokuva se ei enää ole.

[rolsen]

Pitkästi hyviä pointteja, klips...

Valokuvakin on loppujen lopuksi vain kapea kaistale siitä todellisuudesta mikä sen ottamisen hetkellä vallitsi. Kuvaajan pentelekin meni vielä ja valitsi kuvasuhteita manipuloivan objektiivin ja käytti väärän merkkistä filmiä. Aikanaan moni kuvasi dialle kun "se näyttää asiat just siten miten ne ovat, eikä mitään manipuloida labroissa", jep jep, näinhän se meni. Sama juttu sitten otettiin sukukalleuksina mukaan digikuvaukseen, ja kun ei kehdattu opetella mitään raw-konvertteria, niin kuvattiin jiipekkiä tai mankeloitiin se raw jollain auto-asetuksilla. Siihen päälle oli sitten hyvä kehuskella kuinka ei ikinä muokkaa kuviansa mitenkään, on katos luomukuvaaja vimpan päälle. Luomukuvaaja, joka otti kuvan ja napanialaisen insinöörin näkemys oikeasta kehittämisestä tuotti lopputuloksen, digitaalisen dian, jota ei oltu muokattu. Ihminen on hyvä pettämään itseänsä, mestari suorastaan.

Valokuva ei valehtele - vai tekikö se sen taas

[Kryptos]

Jälleen liikutaan valokuvan autenttisuuden metafyysisessä pohdinnassa. Valokuva ei ole koskaan todellisuuden autenttinen representaatio. Se on aina jonkinlainen tulkinta ja abstraktio, eikä ontologista todellisuutta. Olen kirjoittanut tästä aiemminkin https://www.digicamera.net/keskus/viewt ... 0#p1225120" onclick="window.open(this.href);return false;

Ansel Adams teki kuuluistasta "Moonrise, Hernandez" valokuvastaan noin 40 vuoden aikana jatkuvasti uusia ja uusia vedoksia, yhteensä yli 900. Hän käytti erilaisia kehitystekniikoita muokkaamaan kuvan kontrasteja ja valoisuutta, korostaen etualaa, kirkastaen kuuta ja niin edelleen. Kuvasta on erikokoisia vedoksia, koska Adams kasvatti niiden kokoa vuosien varrella. Adamsin itsensä mukaan kuvaa on käsitelty sen ajan tekniikoilla niin paljon, niin monta kertaa, että todennäköisesti kahta samanlaista vedosta tuosta kuvasta ei ole olemassakaan.

Mikä noista 900:sta sitten on se oikea kuva tuosta marraskuun 1. päivän iltapäivästä Uudessa Meksikossa, vuonna 1941?

Vaikka tekniikka kehittyy, todennäköisesti jatkossakin on aina mahdollista käyttää, tai olla käyttämättä erilaisia tekniikan mahdollistamia digitaalisen kuvannan apuvälineitä ja valita ilmaisunsa tyyli.

[Maffer]

Jo pelkästään se filmin kehitys kun on analoginen on melko mahdoton saada juuri samalla lailla vaikka millä koneella vetäisi. Nytkin parin viikon aikana mulle osui kohdalle kaksi karvaista Fomapan200 -rullaa :] Koitapa niitä sitten hifistellä kuntoon...

Ja kun sitä filmiä vetää suurennoskoneen läpi tarpeeksi monta kertaa valottaen, niin siinäkin hieman jo kulumaan tulee kuva-aihioon. Moni uuden sukupolven kuvaaja kuitenkin menettää paljon, jos ei kertaakaan kokeile filmitouhuja. Se on vähän kuin veneen veistäminen vs. veneen tekeminen lasikuitumuottiin ja tarran liimaaminen kylkeen.

[DorianBlue]

Vaan minäpä hiplasin tänään RP:tä Verkkokaupassa. Sopivan minimalistinen meikäläisen makuun. Minä kun en juuri muuta tee kuin valitsen aukon ja annan palaa. Lopputulos on aina taidetta.

[Kryptos]

Moni uuden sukupolven kuvaaja kuitenkin menettää paljon, jos ei kertaakaan kokeile filmitouhuja.

Jep. Vaikka olen kuvannut filmille, en kuitenkaan ole koskaan itse kehittänyt filmiä ja sen haluan vielä oppia. Ehkä joskus hankin sen Intrepidin, mene ja tiedä.

Tunnen jopa yhden Porilaisen tyypin, joka hallitsee sen homman. :)

[temama]

Ansel Adams teki kuuluistasta "Moonrise, Hernandez" valokuvastaan noin 40 vuoden aikana jatkuvasti uusia ja uusia vedoksia, yhteensä yli 900. Hän käytti erilaisia kehitystekniikoita muokkaamaan kuvan kontrasteja ja valoisuutta, korostaen etualaa, kirkastaen kuuta ja niin edelleen. Kuvasta on erikokoisia vedoksia, koska Adams kasvatti niiden kokoa vuosien varrella. Adamsin itsensä mukaan kuvaa on käsitelty sen ajan tekniikoilla niin paljon, niin monta kertaa, että todennäköisesti kahta samanlaista vedosta tuosta kuvasta ei ole olemassakaan.

Mikä noista 900:sta sitten on se oikea kuva tuosta marraskuun 1. päivän iltapäivästä Uudessa Meksikossa, vuonna 1941?

Joo, mut ei toi nyt ole ihan sama asia kun kuvan manipulointi. Minä en ainakaan tarkoittanut kuvan säätöjä, kuten kontrasti, valoisuus tai dynamiikka. Muutenkin tuo on niin aikansa tekniikasta kiinni, niinkuin aina.
Mutta Adams ei varmaankaan esim lisännyt kuuta kyseiseen kuvaan? Tai muuttanut sen lokaatiota kuvan sommittelussa? Tai isontanut/pienentänyt sitä johonkin vedokseen?

Muutenski on ehkä vähän turha verrata näihin vanhan ajan mestareihin. Homma oli vielä niin tuoretta ja viatonta silloin. Nyt kuvasta on tullut niin arkipäiväistä tavaraa. Valokuvia otetaan varmaan miljoona joka päivä tällä planeetalla. Kuvallista informaatiota tulee joka tuutista.
Niin mielestäni just tässä ajassa olisi hyvä, että aito valokuva pitäis rotinsa, back to basics. Valokuva joka ei valehtelisi. joka ei olisi vain jotakin digitaalista simulaatiota. nyky immeinen on muutenkin niin vieraantunut todellisuudesta. feikkinewssiä tulee ja menee, eikä me parat oikein tiedetä mikä on totta ja mikä ei.

Ei se nyt vielä ole kovin paha jos kuvaa Rawin sijasta jeepeggiä. Ja jos on valinnut kamerasta siihen mielestään 'sopivan' väriavaruuden yms.

Mutta tää depatti tais lähtee siitä keinotekoisesta bokehista. ja siitä miten nykyaikainen tekoäly osaisi luoda kuvaan hyvinkin fantzun ja luonnollisen oloisen bokeen.
Siinähän ei varsinaisesti manipuloitaisi kuvan sisällön kannalta mitään merkittävää, vaan summennettaisiin lähinnä taustaa, jota voisi verrata siihen että kuvaaja sumentaisi taustaa luonnollisin keinoin käyttämällä isompaa aukkoa objektiivista.
Silti. Jotensaki tahtoisin olla sen verran puhdasoppinen valokuvan tekijä, että käyttäisin optiikkaa sen suomalla aidolla tavalla, enkä lähtisi sumentelemaan taustaa kehittyneen kuvankäsittelyn avuin. Sen verran aitoa asiaa toivoisin vielä olevan valokuvauksessakin.

[temama]

ja. Se on vähän kuin veneen veistäminen vs. veneen tekeminen lasikuitumuottiin ja tarran liimaaminen kylkeen.

Aivan. hyvä pointti. ihminen tarvitsee perusjuttuja. digitaalisuudessa on mahdollisuus mennä niin paljon överiksi.

[Maffer]

No mutta eihän todellisuuteen tarvitse kameraa. Senkun lähtee metsäretkelle ja pakkaa vain eväät reppuun :) Tosin helposti sinne eksyy se väärennyslaitekin taskun pohjalla.