Koska en ole aivan varma mistä kohdasta aloit itkemään, kun et jaksanut mainita, niin selitetään rautalangasta.Naranek kirjoitti:Nyt on kehitelty ihan uutta ja omaa fysiikkaa.... tai oikeastaan jätetty tarkoitushakuisesti huomioimatta asioita. Menikö nyt niinku omasta mielestä niin ku piti? LOL
Ainakin minun järjellä tuossa tilanteessa isommalla kennolla otettu kuva olisi kuitenkin parempi isomman valoa keräävän alan ansiosta.burmanm kirjoitti:Oletetaan että otat croppirunkoisella kuvan 200mm linssillä ja olkoot se vaikka sitten 24Mpx APS-C (jotta saadaan helpompaa matikkaa 1,5 kertoimella).
Saadaksesi samanlaisen kuvan FF:llä joutuisit ottamaan käyttöösi 300mm linssin. Oletetaan että kohde on ollut 10 metrin etäisyydellä ja croppirunkoisella on otettu kuva F/2,8:lla, jolloin DoF on 0,28 m. Saadaksesi identtisen kuvan FF:llä, joutuisit ottamaan käyttöösi 300mm linssin ja
Ainoastaan yksittäisen pikselin koko vaikuttaa tähän, ei varsinaisen sensorin koko ja pikselien koko pienenee jatkuvasti myös FF-kennoisissa. ISO:a herkkyyttä kennot kestävät nostettaessa aivan identtisesti oli sitten kyseessä APS-C tai FF, kun kyseessä on yhtä suuret pikselit.Naranek kirjoitti:1.Mitä pienemmät pikselit, sitä enemmän vaikuttaa valon määrän puute ja siitä johtuva prosessointi. Pinelle pikselille lankeaa vähän valoa, joten sitä pitää vahvistaa enemmän samaan ISO:n pyrittäessä. Kokeile vaikka mitä vaikuttaa ISO:n nostaminen 24 megan APS_C kennossa ja mitä se vaikuttaa 36 megan tai vaikka 24 megan kinokennossa. Käytetään vaikka samaa parasta mahdollista ammattitason yleiszoomia molemmissa. ISO:a nostettaessa pikkupikselisen terävyydesta tulee mössöä aika huiman paljon ennen kinokennoista.
Huomioi ettei objektiivin käytös ole identtinen FF:llä ja APS-C:llä myöskään ja niihin voidaan valmistaa erilaiset objektiivit, jotta päästään hyödyntämään suurempia vaatimuksia mitä tulee pikselitiheyteen. Tätä samaa kehitystä joutuu jatkuvasti myös FF-puolella tekemään. Mutta APS-C:lle on helpompi tehdä tuollainen tarkka kuin FF-koolle (vaikka tarjonta on heikompaa ollutkin).2. Ja mitä pienemmät pikselit sitä vaativampaa se on objektiiville ja varsin harva objektiivi pystyy ottamaan edes optimi aukollaan (saati sitten täydellä tai yli optimin himmennettynä) sen resoluution irti mitä nykyisillä megapikselicroppikennoilla olisi tarjota. Ei vaan riitä optinen suorituskyky, ei. No, kun taloudelliseen asiaan tuossa viittasit, niin toki, onhan niitä, mutta pirun kalliita, eikä nekään yleensä tee sitä kuin optimikohtaan himmennettynä.
Toki iskee, mutta myös vastaavasti ei tarvita himmennystä niin paljon että päästään samalle terävyysalueelle (koska vastaavasti aukon jälkeen ei tarvita niin suurta etäisyyseroa). Mutta emme ole vielä ongelmissa tämän kanssa, erottelukykyä voidaan tämän suhteen kasvattaa kuitenkin sinne 2-3x luokkaan mitä tulee "vaikutettuihin pikseleihin" ja silti meillä riittää terävää aluetta.3. Lisäksi mitä pienempi pikseli, sitä aikaisemmin iskee himmennettäessä diffraktio vaikutuksensa peliin.
Luonnollisesti, koska liikkeesi taltioituu myös tarkemmin (kaikki mitä tulee linssin läpi taltioituu tarkemmin). Oletan ainakin että "suuripikselisempi" ei tarkoita tässä pikselin kokoa vaan montako pikseliä kys. kennossa on. Linsseissä on OISia käytössä nykyisin myös hillitsemään tätä.4. Asia jonka huomasin itse vasta ihan kovan kautta, ei tullut mieleen etukäteen teoretisoidessa, on se, että mitä suuripikselisempi kenno ja mitä terävämpi lasi, sitä herkemmin tämän yhdistelmän parhaan terävyyden saa tuhottua kuvaamalla käsivaralta.
Niin mikä fysiikan tekijä? Kun erotellaan kohteesta tietyn kokoinen ala, niin se jossa on korkeampi pikselitiheys on teoreettisesti aina parempi erottelukyvyltään kunhan saadaan se informaatio taltioitua. Eikä tämä ole hyvässä valossa mikään ongelma vielä. Diffraktio tulee ongelmaksi jossain vaiheessa luonnollisesti, mutta tässä auttaa pienemmän sensorin hyödyntämä suurempi aukko mitä tulee kuvan terävyysalueeseen ja ollaan vielä kaukana niistä teoreettisista maksimeista mitä tulee käytäntöön.Summa summarum. Vaikka voisi helposti luulla että pienipikselisellä kennolla saisi paremman erottelun, niin tosielämässä se vain menee juuri toisinpäin koska muut fysiikan tekijät ottava vallan.
Eli toisin sanoen mielestäsi kuvien kohinaisuus pysyy samana, vaikka croppaa kuvaa? Yksittäisten pikselien kyseessä ollessa tietenkin pysyy, mutta koko kuvaa katsoessa ei kyllä laatu pysy millään samana.burmanm kirjoitti:Ainoastaan yksittäisen pikselin koko vaikuttaa tähän, ei varsinaisen sensorin koko
Oikein valotettuna ilman suuria varjo-valo -kontrasteja ero onkin hyvin pieni, mutta jos varjoista joutuu kaivamaan esiin yksityiskohtia, tai kuvaa vähänkin hämärämmässä, FF on parempi.habannaama kirjoitti:Te keillä on tapahtunut vaihto jommasta kummasta kennokoosta toiseen, katsastakaa kovalevynne antia ja tulette hämmästymään siitä, kuinka todellisuus lyö vasten kasvoja, jos kirkkain silmin uskallatte väittää, että croppi olisi jotenkin auttamattomasti huonompi kuin täyskäri.
Mikäli viittaat tässä katsoaksesi kuvaa aina tietyssä koossa, niin pikselien määrähän näppärästi pudottaa sitä kohinaa, oli sitten kyseessä DX:llä tai FF:llä tehty kuva.JKyytinen kirjoitti:Eli toisin sanoen mielestäsi kuvien kohinaisuus pysyy samana, vaikka croppaa kuvaa? Yksittäisten pikselien kyseessä ollessa tietenkin pysyy, mutta koko kuvaa katsoessa ei kyllä laatu pysy millään samana.
Varjoista detaileja esiin nostettaessa tarvitset aika hyvää DR:ää, ja siinä tilanteessa ainakin DxOmarkin Landscapen mukaan näyttäisi menevän D810, D7200, D750 etc. tuo järjestys. Eli ainoastaan yksi FF kamera pystyi parempaan kuin paras DX?Oikein valotettuna ilman suuria varjo-valo -kontrasteja ero onkin hyvin pieni, mutta jos varjoista joutuu kaivamaan esiin yksityiskohtia, tai kuvaa vähänkin hämärämmässä, FF on parempi.
burmanmin logiikalla m43 on varmaan sitten vielä parempi ;-)burmanm kirjoitti:Varjoista detaileja esiin nostettaessa tarvitset aika hyvää DR:ää, ja siinä tilanteessa ainakin DxOmarkin Landscapen mukaan näyttäisi menevän D810, D7200, D750 etc. tuo järjestys. Eli ainoastaan yksi FF kamera pystyi parempaan kuin paras DX?Oikein valotettuna ilman suuria varjo-valo -kontrasteja ero onkin hyvin pieni, mutta jos varjoista joutuu kaivamaan esiin yksityiskohtia, tai kuvaa vähänkin hämärämmässä, FF on parempi.
Joo, ei,habannaama kirjoitti:Te keillä on tapahtunut vaihto jommasta kummasta kennokoosta toiseen, katsastakaa kovalevynne antia ja tulette hämmästymään siitä, kuinka todellisuus lyö vasten kasvoja, jos kirkkain silmin uskallatte väittää, että croppi olisi jotenkin auttamattomasti huonompi kuin täyskäri.
Juuri tänään meinaan katsoin Nikon D300:lla taannoin ottamiani kuvia ja sen jälkeen Nikon D700:lla ja paha olisi ollut ilman exifejä mennä sanomaan, jotta mikä milläkin...
Luuleeko habannaama että lämpimikseni puhun noista jutuista? ne ovat kaikki aivan todellisessa elämässä koestettuja juttuja, eivät mitään puolittaista teoriaa jossa jätetään osa tosiasioista huomioimatta tai jossitellaan että jos täti olisi setä. Olen kuvannut kymmenen vuotta croppikennoisella ja nyt useamman vuoden kinokennoisella ja perheessä on myös moderni 24 megan kennolla oleva croppijärkkäri samalla bajonetilla kuin minun kinokennoiseni. Kaikki nuo mitä kirjoitin voidaan hjelposti demonstroida käytännössä.Alex kirjoitti:Joo, ei,habannaama kirjoitti:Te keillä on tapahtunut vaihto jommasta kummasta kennokoosta toiseen, katsastakaa kovalevynne antia ja tulette hämmästymään siitä, kuinka todellisuus lyö vasten kasvoja, jos kirkkain silmin uskallatte väittää, että croppi olisi jotenkin auttamattomasti huonompi kuin täyskäri.
Juuri tänään meinaan katsoin Nikon D300:lla taannoin ottamiani kuvia ja sen jälkeen Nikon D700:lla ja paha olisi ollut ilman exifejä mennä sanomaan, jotta mikä milläkin...
Kinokennoinen on tuottanut selkeästi paremman näköisiä kuvia kuin aiemmat cropit.
Toisin päin, croppikennoislla kuvatut kuvat ovat huonomman näköisiä kuin kinokennoisella kuvatut.
Kuvaan maksimissaan 150-millisellä, joten telepää voi jonkun mielestä olla cropilla parempi, tähän en ota kantaa.
burmanmin ajatus lähti siitä, että kinokennoa käyttäessä himmennetään objektiivia sen 1 1/3 aukkoa verrattuna siihen, millä aukolla cropilla kuvattiin - himmennettäessä full frame menettää etunsaNaranek kirjoitti:Modernia 24 megan croppia ja 36 megan kinokennoista verrattaessa on kinokennoisessa oleellisesti suuremmat pikselit ja suurempi suhteellinen valoa vastaanottava pinta.
Tuntuu että väittelen ihmisen kanssa joka ei tiedä kuuluuko sedällä olla munat vai ei (vaikka nykyäänhän varmaan sana setä tai tätikin on jo syrjivä jonkun mielestä). Kun ainoa mairitteleva asia josta pidät on yksittäisen pikselin koko, miksi jatkat vertailua 36Mpix sensoriin, kun se on selvästi pakko olla heikompi kuin sanotaan vaikka 12Mpix sensori D700:sta (8,45 vs. 4,87).Naranek kirjoitti:Tuohon burmanin jossitteluun että jos tädillä olisi munat, eli että jos kinokennoisessa olisi yhtä pienet pikselit kuin cropissa voipi sanoa ettei sellaisia ole olemassakaan jollei verrata vanhaa pieniresoluutioista croppi järkkäriä suurimman resoluution kinojärkkäriin. Kinokennoisissa on aina suuremmat erillisen sensorin ja suhteellisen valoherkän pinnan koot. Modernia 24 megan croppia ja 36 megan kinokennoista verrattaessa on kinokennoisessa oleellisesti suuremmat pikselit ja suurempi suhteellinen valoa vastaanottava pinta.
Ei voi mitään, kukin tulee uskollaan autuaaksi. :-)burmanm kirjoitti:Tuntuu että väittelen ihmisen kanssa joka ei tiedä kuuluuko sedällä olla munat vai ei (vaikka nykyäänhän varmaan sana setä tai tätikin on jo syrjivä jonkun mielestä). Kun ainoa mairitteleva asia josta pidät on yksittäisen pikselin koko, miksi jatkat vertailua 36Mpix sensoriin, kun se on selvästi pakko olla heikompi kuin sanotaan vaikka 12Mpix sensori D700:sta (8,45 vs. 4,87).Naranek kirjoitti:Tuohon burmanin jossitteluun että jos tädillä olisi munat, eli että jos kinokennoisessa olisi yhtä pienet pikselit kuin cropissa voipi sanoa ettei sellaisia ole olemassakaan jollei verrata vanhaa pieniresoluutioista croppi järkkäriä suurimman resoluution kinojärkkäriin. Kinokennoisissa on aina suuremmat erillisen sensorin ja suhteellisen valoherkän pinnan koot. Modernia 24 megan croppia ja 36 megan kinokennoista verrattaessa on kinokennoisessa oleellisesti suuremmat pikselit ja suurempi suhteellinen valoa vastaanottava pinta.
Mikäli taas aivan yhtäkkiä arvostitkin D810:n huomattavasti tarkempaa terävyyttä verrattuna D700, niin siinä tapauksessa huomaisit varmaan että DX-sensori tarjoaa vielä paljon korkeamman terävyyden samalle alalle. Enkä jaksa enää selittää asiaa toiste miksi näin on, eikä tässä ole kyse mistään puolittaisesta teoriasta.
Siispä kummassa leirissä nyt tahdot istua? You can't have your cake and eat it.
Kovasti haluatte verrata Nikon kameroita, mutta aloittajallahan oli Canon. Jos vertaat Canon EOS M3 vs Canon EOS 1Dx, huomaat, että eroksi tulee 1,253 stoppiaburmanm kirjoitti:Oletetaan että kohde on ollut 10 metrin etäisyydellä ja croppirunkoisella on otettu kuva F/2,8:lla, jolloin DoF on 0,28 m. Saadaksesi identtisen kuvan FF:llä, joutuisit ottamaan käyttöösi 300mm linssin ja pienentämään aukon kokoa F/4,5 tasolle (jolloin DoF olisi 0,29 m).
Eroa olisi siis nimellisessä aukossa 1 1/3 stoppia..
Ei menetä. Suurempipikselistä kinokennoa voi himmentää enemmän ennen kuin diffraktio iskee saman määrän päälle.digikuva81 kirjoitti:burmanmin ajatus lähti siitä, että kinokennoa käyttäessä himmennetään objektiivia sen 1 1/3 aukkoa verrattuna siihen, millä aukolla cropilla kuvattiin - himmennettäessä full frame menettää etunsaNaranek kirjoitti:Modernia 24 megan croppia ja 36 megan kinokennoista verrattaessa on kinokennoisessa oleellisesti suuremmat pikselit ja suurempi suhteellinen valoa vastaanottava pinta.
Ei burmanm puhunut diffraktiosta - burmanm puhui terävyysalueesta.Naranek kirjoitti:Ei menetä. Suurempipikselistä kinokennoa voi himmentää enemmän ennen kuin diffraktio iskee saman määrän päälle.