Naranek kirjoitti:1.Mitä pienemmät pikselit, sitä enemmän vaikuttaa valon määrän puute ja siitä johtuva prosessointi. Pinelle pikselille lankeaa vähän valoa, joten sitä pitää vahvistaa enemmän samaan ISO:n pyrittäessä. Kokeile vaikka mitä vaikuttaa ISO:n nostaminen 24 megan APS_C kennossa ja mitä se vaikuttaa 36 megan tai vaikka 24 megan kinokennossa. Käytetään vaikka samaa parasta mahdollista ammattitason yleiszoomia molemmissa. ISO:a nostettaessa pikkupikselisen terävyydesta tulee mössöä aika huiman paljon ennen kinokennoista.
Ainoastaan yksittäisen pikselin koko vaikuttaa tähän, ei varsinaisen sensorin koko ja pikselien koko pienenee jatkuvasti myös FF-kennoisissa. ISO:a herkkyyttä kennot kestävät nostettaessa aivan identtisesti oli sitten kyseessä APS-C tai FF, kun kyseessä on yhtä suuret pikselit.
2. Ja mitä pienemmät pikselit sitä vaativampaa se on objektiiville ja varsin harva objektiivi pystyy ottamaan edes optimi aukollaan (saati sitten täydellä tai yli optimin himmennettynä) sen resoluution irti mitä nykyisillä megapikselicroppikennoilla olisi tarjota. Ei vaan riitä optinen suorituskyky, ei. No, kun taloudelliseen asiaan tuossa viittasit, niin toki, onhan niitä, mutta pirun kalliita, eikä nekään yleensä tee sitä kuin optimikohtaan himmennettynä.
Huomioi ettei objektiivin käytös ole identtinen FF:llä ja APS-C:llä myöskään ja niihin voidaan valmistaa erilaiset objektiivit, jotta päästään hyödyntämään suurempia vaatimuksia mitä tulee pikselitiheyteen. Tätä samaa kehitystä joutuu jatkuvasti myös FF-puolella tekemään. Mutta APS-C:lle on helpompi tehdä tuollainen tarkka kuin FF-koolle (vaikka tarjonta on heikompaa ollutkin).
3. Lisäksi mitä pienempi pikseli, sitä aikaisemmin iskee himmennettäessä diffraktio vaikutuksensa peliin.
Toki iskee, mutta myös vastaavasti ei tarvita himmennystä niin paljon että päästään samalle terävyysalueelle (koska vastaavasti aukon jälkeen ei tarvita niin suurta etäisyyseroa). Mutta emme ole vielä ongelmissa tämän kanssa, erottelukykyä voidaan tämän suhteen kasvattaa kuitenkin sinne 2-3x luokkaan mitä tulee "vaikutettuihin pikseleihin" ja silti meillä riittää terävää aluetta.
4. Asia jonka huomasin itse vasta ihan kovan kautta, ei tullut mieleen etukäteen teoretisoidessa, on se, että mitä suuripikselisempi kenno ja mitä terävämpi lasi, sitä herkemmin tämän yhdistelmän parhaan terävyyden saa tuhottua kuvaamalla käsivaralta.
Luonnollisesti, koska liikkeesi taltioituu myös tarkemmin (kaikki mitä tulee linssin läpi taltioituu tarkemmin). Oletan ainakin että "suuripikselisempi" ei tarkoita tässä pikselin kokoa vaan montako pikseliä kys. kennossa on. Linsseissä on OISia käytössä nykyisin myös hillitsemään tätä.
Summa summarum. Vaikka voisi helposti luulla että pienipikselisellä kennolla saisi paremman erottelun, niin tosielämässä se vain menee juuri toisinpäin koska muut fysiikan tekijät ottava vallan.
Niin mikä fysiikan tekijä? Kun erotellaan kohteesta tietyn kokoinen ala, niin se jossa on korkeampi pikselitiheys on teoreettisesti aina parempi erottelukyvyltään kunhan saadaan se informaatio taltioitua. Eikä tämä ole hyvässä valossa mikään ongelma vielä. Diffraktio tulee ongelmaksi jossain vaiheessa luonnollisesti, mutta tässä auttaa pienemmän sensorin hyödyntämä suurempi aukko mitä tulee kuvan terävyysalueeseen ja ollaan vielä kaukana niistä teoreettisista maksimeista mitä tulee käytäntöön.
Ja tosielämässä väitän edelleen että pienemmällä kennolla päästään siltä kuva-alalta parempaan erottelukykyyn, ainakin mitä nykyisiin DX vs. FF vertailuihin tulee (FF kuvasta ei voi cropata yhtä tarkkaa DX-kuvaa kuin mitä DX:llä saisi). Niin pienissä pikseleissä ei todellakaan olla vielä näissä koissa.