Fuji GFX 50R

[hkoskenv]

No ei noille wanhoille 50MP vehkeille mitään vakavasti otettavia FF-kisaajia ole *vielä*. Ihan tarpeeksi tullut selviteltyä oman vaativan maun mukaan säätövaraa perusherkkyydellä ja sitä sitten on. Melko harvassa on FF-romut minkä RAWia voi veivata 10min valotuksen jälkeen miten tykkää.

Miksi pitää valottaa 10 minuuttia putkeen sen sijaan että ottaa 20 puolen minuutin valotusta niin kuin astronomit tekevät? Noin pitkillä ajoilla se murto-osasekunnin tauko valotuksien välissä ei vaikuta takuulla mihinkään, ainakaan sen enempää kuin seismiset värähtelyt kymmenien minuuttien valotukseen (tai no, en ole kovin yllättynyt, jos olet keksinyt jonkin eksoottisen tapauksen, jossa se pilaa kaiken).

[mirrored]

Kui se ny on niin huono...DxOMarkin kärjessä kaikkien kinojen yllä on samaa kennoa käyttävät 50MP digikeskarit. Että sillee.

Ne on merkitty vain paremman ISO-kestävyyden takia kärkeen. Alhaisemmalla ISO:lla ne jäävät jälkeen DR:ssä. Eli kyllä se vertaus siihen että FF-sensorit pääsee samalle tasolle toimii aika hyvin, varsinkin kun linssit siihen päälle ovat sitten valovoimaisemmat.

Ptotons to photos sivuston käppyröissä (http://www.photonstophotos.net/Charts/PDR.htm" onclick="window.open(this.href);return false;) kyllä GFX 50S liidaa ja "Full Framet" vikisee myös matalilla ISOilla. Ainoastaan Olympus OM-D E-M1 mkII pystyy HiRes-modessa pistämään vähän kampoihin.

Tästä ymmärrän, että koon avulla 50S on parempi kuin D750: http://www.photonstophotos.net/Charts/P ... 20D750(DX) Listalta puuttuu 50S kinoksi kropattuna.

ed. linkin sulkumerkki mukaan img-tägien avulla

[mirrored]

No ei noille wanhoille 50MP vehkeille mitään vakavasti otettavia FF-kisaajia ole *vielä*. Ihan tarpeeksi tullut selviteltyä oman vaativan maun mukaan säätövaraa perusherkkyydellä ja sitä sitten on. Melko harvassa on FF-romut minkä RAWia voi veivata 10min valotuksen jälkeen miten tykkää.

Miksi pitää valottaa 10 minuuttia putkeen sen sijaan että ottaa 20 puolen minuutin valotusta niin kuin astronomit tekevät? Noin pitkillä ajoilla se murto-osasekunnin tauko valotuksien välissä ei vaikuta takuulla mihinkään, ainakaan sen enempää kuin seismiset värähtelyt kymmenien minuuttien valotukseen (tai no, en ole kovin yllättynyt, jos olet keksinyt jonkin eksoottisen tapauksen, jossa se pilaa kaiken).

Eikö kyse olekaan lämpenemisestä, johon ei lyhyt tauko kai juuri vaikuta?

[hkoskenv]

Eikö kyse olekaan lämpenemisestä, johon ei lyhyt tauko kai juuri vaikuta?

Jos se siitä on kiinni, niin sitten se on valitusta siitä miten kaikki vatupassit ovat tosi huonoja rungon naulaamisessa 6 tuuman nauloilla. Maailma on täynnä pitkiin valotuksiin tarkoitettuja teknisiä kameroita, joiden kennot on jäähdytetty peltier-elementeillä -30 C lämpötilaan. Hinnat alkaen mallit ovat selvästi halvempia kuin otsikossa mainittu runko. Tähtiharrastajat käyttävät niitä ja lopputulokset ovat upeita. 60 senttisellä harrastajateleskoopilla parempia kuvia kuin 5 m Hale Bopp-teleskoopilla (silloin maailman paras) kun meikäläinen oli lapsi.

Enkä minä jaksaisi valittaa vuosia netissä siitä, että miten kaikki uudet järkkärirungot ovat *sensuroitu*, kun ei niissä ole tuollaista normaalissa kuvauksessa täysin turhaa erikoisominaisuutta. Ihan yhtä hyvin voisi valittaa miksei kameralla voi kuvata röntgensäteilyä tai mikroaaltoja.

[jaava]

Miksi pitää valottaa 10 minuuttia putkeen sen sijaan että ottaa 20 puolen minuutin valotusta niin kuin astronomit tekevät?

Jos puolen minuutin valotuksessa ei signaali nouse kohinaan verrattuna riittävän korkealle, niin kuvien pinoaminenkaan ei auta.

[hkoskenv]

Jos puolen minuutin valotuksessa ei signaali nouse kohinaan verrattuna riittävän korkealle, niin kuvien pinoaminenkaan ei auta.

Auttaa se. Signaali-kohinasuhteen kannalta on sama otetaanko valotus yhdessä vai useammassa osassa. Signaali-kohnasuhde paranee suhteessa valotusajan neliöjuureen. Jos tuo pätisi mitä sanot, ei olisi ainoatakaan syytä pinota kuvia. Käytännössä niin tekevät sekä harrastajat että ammattilaiset megateleskoopeillaan.

[mirrored]

Signaali-kohinasuhteen kannalta on sama otetaanko valotus yhdessä vai useammassa osassa. Signaali-kohnasuhde paranee suhteessa valotusajan neliöjuureen.

Jaaha. Vaikeaksi meni ymmärtää, mutta ei se haittaa. Melkoista kohinaa minulle on useimmat tekniikkaa "sisältäpäin" tarkastelevat tarinat täällä.

Sitä tässä vain koitan ymmärtää, että etkö näe mitään järkeä tai totuutta siinä, että liian tiheät pikselihirmut voivat olla jo huonompia valintoja hämäräominaisuuksillaan verraten johonkin 20-25MP kinoon tai 50MP GFX:ään? (Ja ihan käytännön kannalta sitten eli valokuvia otetaan ja valmistetaan eikä vaan testailla. ;) Tämä on se tekniikkaa ulkoa katsova näkökulma.)

[hkoskenv]

Sitä tässä vielä koitan ymmärtää, etkö näe mitään järkeä tai totuutta siinä, että liian tiheät pikselihirmut voivat olla jo huonompia valintoja hämäräominaisuuksillaan verraten johonkin 20-25MP kinoon tai 50MP GFX:ään? Ja ihan käytännön kannalta sitten eli valokuvia otetaan ja valmistetaan eikä vaan testailla. ;)

Kyllä noin jossain määrin varmasti on. En tiedä kuinka paljon se vaikuttaa käytännössä. Iso kenno tietysti tallentaa enemmän fotoneja ja tarjoaa lähtökohtaisesti paremman signaalikohinasuhteen, mutta saman kokoisella kennolla sen pikselihirmun pikseleiden keskiarvoistus tuottaa (ideaalisesti) saman tuloksen kuin harvapikselinen kenno, jos voidaan olettaa pikseleiden elektronien tallennuskapsiteetin olevan pinta-alayksikköä kohti sama. Minulla on vähän sellainen tuntuma, että ihmiset (myös testisivustojen testaajat) ottavat vain 100 % suurennuksen näytölle ja vertaavat pikseli pikseliltä, ja päätyvät vääriin johtopäätöksiin.

Mutta jos nyt hämäräkuvaus on keskeisessä roolissa omassa työskentelyssä ja mahdollisuus ja halu käyttää tuhansia euroja välineisiin vuoden parin välein löytyy, niin minun on vaikea nähdä miksei ostaisi hämäräkuvaukseen tarkoitettua kalustoa, joka on niiltä ominaisuuksiltaan täysin murskaavan ylivoimainen, sen sijaan että ostaa aina uusimman normaalijärkkärin kun joku sellaisen julkaisee, ja saa sitten taas valittaa, että kas kummaa, eivät taaskaan tehneet herkkua yhdelle miljoonasta.

[jaava]

Jos puolen minuutin valotuksessa ei signaali nouse kohinaan verrattuna riittävän korkealle, niin kuvien pinoaminenkaan ei auta.

Auttaa se. Signaali-kohinasuhteen kannalta on sama otetaanko valotus yhdessä vai useammassa osassa. Signaali-kohnasuhde paranee suhteessa valotusajan neliöjuureen. Jos tuo pätisi mitä sanot, ei olisi ainoatakaan syytä pinota kuvia. Käytännössä niin tekevät sekä harrastajat että ammattilaiset megateleskoopeillaan.

Lukukohina on kaikissa pinon kuvissa mukana verrattuna siihen yhden pitkän valotuksen kertaalleen tulevaan kohinaan.
Sitten pinoon tulevien valintaan liittyvä ongelma jos kyseessä on todella himmeä kohde: missä kuvisa senselissä on edes sitä minimimäärää fotoneja mukana.

Olikos se Hublella kun ovat kuvanneet himmeitä kohteita, joiden yhteenlaskettu valotusaika on ollut useita viikkoja. Tällaista kuvaa ei saisi perus järkkärillä aikaiseksi, vaikka valotusaikaa lisättäisiin useaan kuukauteen tai vuoteen. Järkkärin kohinat on tietysti toista luokkaa, eikä fotoneita saada yhteen 2 minuutin valotukseen riittävästi jos ollenkaan.

"Signaali-kohnasuhde paranee suhteessa valotusajan neliöjuureen" pitää kyllä tietyin reunaehdoin paikkansa.

[hkoskenv]

Lukukohina on kaikissa pinon kuvissa mukana verrattuna siihen yhden pitkän valotuksen kertaalleen tulevaan kohinaan.

Lukukohina on, mutta kuinka merkittävä se on? Astrokuvauksessa pinoamisella saavutetaan ainakin hyvä tuloksia ihan tavallisilla järkkäreillä ja 10 minuutia ei ole aika eikä mikään. Ja jos nyt on pakko kuvata jotain reippaasti hämärämpää kuin himmeät galaksit ja kaasusumut (en voi kuin ihmetellä mitä se voisi olla, kun jotakuinkin kaiken maan päällä olevan voi valaista), niin sitä suuremmalla syyllä voidaan kyseenalaistaa, että onko tavallinen kamera ihan nappivalinta työkaluksi.

Olikos se Hublella kun ovat kuvanneet himmeitä kohteita, joiden yhteenlaskettu valotusaika on ollut useita viikkoja. Tällaista kuvaa ei saisi perus järkkärillä aikaiseksi, vaikka valotusaikaa lisättäisiin useaan kuukauteen tai vuoteen. Järkkärin kohinat on tietysti toista luokkaa, eikä fotoneita saada yhteen 2 minuutin valotukseen riittävästi jos ollenkaan.

Google sen tietäisi, mutta olikohan joku deep field 3 viikkoa. Ja hyvin ovat saaneet julkaistut kuvat siivottua kohinoista. Ei niillä tosiaan taida olla ihan samasta erästä napattu kenno kuin järkkäreissä, olkoonpa kuinka pro malli tahansa.

[Miksus]

Enkä minä jaksaisi valittaa vuosia netissä siitä, että miten kaikki uudet järkkärirungot ovat *sensuroitu*, kun ei niissä ole tuollaista normaalissa kuvauksessa täysin turhaa erikoisominaisuutta. Ihan yhtä hyvin voisi valittaa miksei kameralla voi kuvata röntgensäteilyä tai mikroaaltoja.

Samaa olen useasti näin vierestä seuranneena miettinyt.

[mirrored]

Minulla on vähän sellainen tuntuma, että ihmiset (myös testisivustojen testaajat) ottavat vain 100 % suurennuksen näytölle ja vertaavat pikseli pikseliltä, ja päätyvät vääriin johtopäätöksiin.

Minulla on erilainen käsitys päässyt muotoutumaan. Muistan kuvakoon skaalauksia vertaitaessa eri kokoisia tiedostoja. Jos taas jossain ei ole skaalattu, on siitä yleensä polemiikki sitten kommenteissa. Myös seuraavssa esityksessä kennokoko on ratkaisevassa roolissa, minkä huomaan DX käyrien julkaisemisesta kera täyskennon:

Tästä ymmärrän, että koon avulla 50S on parempi kuin D750: http://www.photonstophotos.net/Charts/P ... 20D750(DX) Listalta puuttuu 50S kinoksi kropattuna.

miksei ostaisi hämäräkuvaukseen tarkoitettua kalustoa, joka on niiltä ominaisuuksiltaan täysin murskaavan ylivoimainen

Näkisin että tämän otsikon päätähden alla ollaan kuitenkin osumassa pirun oikeaan tarjonnan joukosta. Jos (kun) ei AF tarkennukselle anneta painoarvoa. Vai mikä se sitten olisi? https://nikonrumors.com/2018/05/27/new- ... aphy.aspx/" onclick="window.open(this.href);return false;

[mappe]

Eikai tuo valovoima nyt suhteessa kennokokoon niin hirveä ole eroltaan?

Kennokoon huomioonottaen kinolle saa valovoimaisempaa tavaraa millä tahansa polttovälillä.
Isommalla kennolla pitäisi saada sitä 'keskikoon' lookkia, mutta en jaksa uskoa että tällä kennokoolla siihen vielä päästään.

Jos kenno olisi vaikka 6x6cm niin silloin eroa alkaa syntyä, Fujin 'keskikoko' on kuitenkin vain 43.8x32.9mm, mikä on pienempi hyppy kuin kropista FF:ään.

Et ilmeisesti osaa laskea pinta-alaa, kun väität että cropista (1.5x ja 1.6x) FF:n on isompi hyppy kuin FF:stä tuohon keskikokoon.

Kroppi -> FF, 2.25x pinta-ala (Nikonin DX-kropilla)
FF -> Fujin kroppikeskari 1.68x pinta-ala

Jatka vaan miten hyvä olet laskemaan :)

[hkoskenv]

Näkisin että tämän otsikon päätähden alla ollaan kuitenkin osumassa pirun oikeaan tarjonnan joukosta. Jos (kun) ei AF tarkennukselle anneta painoarvoa. Vai mikä se sitten olisi? https://nikonrumors.com/2018/05/27/new- ... aphy.aspx/" onclick="window.open(this.href);return false;

Tarkoitin tämäntyyppisiä kameroita:
https://www.teleskop-express.de/shop/in ... meras.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Ei minulla ole noista sen tarkempaa dataa (valmistajilta löytyy, jos asia kiinnostaa), mutta olisin kovin yllättynyt, jos mikään keskikoon studiorunko, edes ne pienen kämpän hintaiset, pääsisi edes samoille kertaluokille todellisissa hämäräominaisuuksissa, kuten kymmenien minuuttien valotusten signaali-kohinasuhteissa. Noista ei myöskään löydy sekalaista joukkoa fyysisiä tai laskennallisia suttusuotimia niin kuin tavallisista kameroista. Värisuodatinkin on valinnainen, kuka nyt sellaista kaipaa, kun värit voi valottaa erikseen, vaikka tunti per väri ja koko seuraava yö kirkkautta. Myös mielenkiintoiset väärävärikuvat ovat mahdollisia valitsemalla silmän herrkyyskäyristä poikkeavat suodattimet. Tietenkään nuo eivät pääsääntöisesti sovi normaaliin kuvaamiseen, ainakaan ilman erikoista vaivannäköä, mutta sellainen räpsiminen on jotakuinkin turhaa ja todelliset valokuvataiteen helmet otetaan pimeässä kaapissa nestetyppiämpäriin upotettuna objektiivinsuojus päällä, mikäli olen oikein ymmärtänyt tämän palstan asiantuntijoita.

[mirrored]

todelliset valokuvataiteen helmet otetaan pimeässä kaapissa nestetyppiämpäriin upotettuna objektiivinsuojus päällä

Minusta alkaa tuntua kuin tämä foorumi olisi ihan paikallaan ja oikeutetusti.

[Maffer]

Mustassa ruudussa ei ole suuresti vikaa. On katsojasta kiinni mitä siinä kuvittelee näkevänsä. Valokuva johon on tallentunut selvä aihe on liian vihjaava jonneille suunnatusta videosisällöstä puhumattakaan.

[Maffer]

Kokovertailua vs. D850:

https://camerasize.com/compact/#805,718,ha,t" onclick="window.open(this.href);return false;

D850 kokoinen peilitön. Kahva on vähän vajakki esitys mutta muuta Mamiya 6/7 suuntaan menossa eli hyvä.

Kädet-Esillä artikkeli: https://www.photographyblog.com/reviews ... w/hands_on" onclick="window.open(this.href);return false;

Katsokaa nyt kun on iso rulla. Ja isot napit. Miksei X-T3 voi olla tämän kokoinen? Kun oli noista rimpulakontrolleista puhe toisessa langassa.

[TiRy]

Kokovertailua vs. D850:

https://camerasize.com/compact/#805,718,ha,t" onclick="window.open(this.href);return false;

D850 kokoinen peilitön. Kahva on vähän vajakki esitys mutta muuta Mamiya 6/7 suuntaan menossa eli hyvä.

Kädet-Esillä artikkeli: https://www.photographyblog.com/reviews ... w/hands_on" onclick="window.open(this.href);return false;

Katsokaa nyt kun on iso rulla. Ja isot napit. Miksei X-T3 voi olla tämän kokoinen? Kun oli noista rimpulakontrolleista puhe toisessa langassa.

Aika upoksissa näyttää olevan noi tärkeimmät napit. Eikä tuo etusormen säätörulla sijoitteluineen näytä kyllä yhtään houkuttelevalta. Peukalorullan sijoittelu ehkä parempi, mutta aika tunnoton mahtaa olla tumput kädessä.

[thaimonen]

Löytyykö kellään foorumilaiselta 50R, jos löytyy laittakaahan yv. Voisin muutamia kysymyksiä heittää.

[MND]

Löytyykö kellään foorumilaiselta 50R, jos löytyy laittakaahan yv. Voisin muutamia kysymyksiä heittää.

Laitoin sulle YV:n.