Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
M1O kirjoitti:Sinulla jäi lainauksestani vahingossa puolet pois; Että miksi kukaan tätä ostaisi vs. mainitsemasi uudet mallit? Täysin marginaali tuote, sanoisin.
Varmaankin jotta voi tuntea/sanoa kuvaavansa "medium-formatilla" kun tavikset vetää FF:llä. Ei kai tuo ole sen kummoisempi kysymys kuin miksi kuvata Leicalla.
talonherra kirjoitti:Eikai tuo valovoima nyt suhteessa kennokokoon niin hirveä ole eroltaan?
Kennokoon huomioonottaen kinolle saa valovoimaisempaa tavaraa millä tahansa polttovälillä.
Isommalla kennolla pitäisi saada sitä 'keskikoon' lookkia, mutta en jaksa uskoa että tällä kennokoolla siihen vielä päästään.
Jos kenno olisi vaikka 6x6cm niin silloin eroa alkaa syntyä, Fujin 'keskikoko' on kuitenkin vain 43.8x32.9mm, mikä on pienempi hyppy kuin kropista FF:ään.
Et ilmeisesti osaa laskea pinta-alaa, kun väität että cropista (1.5x ja 1.6x) FF:n on isompi hyppy kuin FF:stä tuohon keskikokoon.
Kaikenlaisia syitä varmaan voi olla tietynlaisen kameran hankintaan, mutta hitaan ja kolhon neljän tuhannen euron rungon kohdalla tavallisuudesta eroaminen tulee luultavasti olemaan harvinaisimpia.
Tähän tarinaniskijään suhtaudun suurella varauksella. Kalastelee maksullisia käyttäjiä väitteillään puettuna tarkan testaajan ja teknisen tietäjän valepukuun. Anteeksiantamattomia virheitä jutuissaan myös näkee ja tässä yhteydessä esim. himmenninrenkaattoman Nikkorin (G) toiminnasta täyttä sekoilua. https://diglloyd.com/blog/2017/20170503 ... glass.html" onclick="window.open(this.href);return false;
No niin, tarttis nähdä todella, miten toimii mikäkin.
Viimeksi muokannut mirrored, Syys 27, 2018 17 : 29. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
6:40 näkyy taululla kroppikertoimia. Taisi olla verrattu erisuhteisin printein GFX:ää kinariin. Paljon riippuu siitä verrataanko pinta-alaa, lyhyttä vai pitkää sivua. Eräs aika monelle oleellinen vertailu on 24 vs 32,9, jota kuvaa myös 8 vs 11:
--------
-----------
Siitä näkee ettei ole tupla eikä myöskään melkein sama.
(Phase One käyttää jo nimitystä Fullframe Medium Format mikä sallittakoon koska viimein on kennoja jotka ovat edes hyvin lähelle vanhaa 645 rullafilmikokoa. Kuvaleveys rullafilmillä on 56mm ja 645 on siis 56x41mm.
Maffer kirjoitti:Kui se ny on niin huono...DxOMarkin kärjessä kaikkien kinojen yllä on samaa kennoa käyttävät 50MP digikeskarit. Että sillee.
Ne on merkitty vain paremman ISO-kestävyyden takia kärkeen. Alhaisemmalla ISO:lla ne jäävät jälkeen DR:ssä. Eli kyllä se vertaus siihen että FF-sensorit pääsee samalle tasolle toimii aika hyvin, varsinkin kun linssit siihen päälle ovat sitten valovoimaisemmat.
Ptotons to photos sivuston käppyröissä (http://www.photonstophotos.net/Charts/PDR.htm" onclick="window.open(this.href);return false;) kyllä GFX 50S liidaa ja "Full Framet" vikisee myös matalilla ISOilla. Ainoastaan Olympus OM-D E-M1 mkII pystyy HiRes-modessa pistämään vähän kampoihin.
No ei noille wanhoille 50MP vehkeille mitään vakavasti otettavia FF-kisaajia ole *vielä*. Ihan tarpeeksi tullut selviteltyä oman vaativan maun mukaan säätövaraa perusherkkyydellä ja sitä sitten on. Melko harvassa on FF-romut minkä RAWia voi veivata 10min valotuksen jälkeen miten tykkää. D850 leviää lapaseen, Soni kippaa jo 3s jälkeen. K-1 mk2 on melkein hyvä mutta kun poistivat RAWin ISO400 jälkeen. 24MP Petnaks KP yllättäen on Niksu D750 kanssa heti seuraavana pitkissä valotuksissa.
Maffer kirjoitti:No ei noille wanhoille 50MP vehkeille mitään vakavasti otettavia FF-kisaajia ole *vielä*. Ihan tarpeeksi tullut selviteltyä oman vaativan maun mukaan säätövaraa perusherkkyydellä ja sitä sitten on. Melko harvassa on FF-romut minkä RAWia voi veivata 10min valotuksen jälkeen miten tykkää.
Miksi pitää valottaa 10 minuuttia putkeen sen sijaan että ottaa 20 puolen minuutin valotusta niin kuin astronomit tekevät? Noin pitkillä ajoilla se murto-osasekunnin tauko valotuksien välissä ei vaikuta takuulla mihinkään, ainakaan sen enempää kuin seismiset värähtelyt kymmenien minuuttien valotukseen (tai no, en ole kovin yllättynyt, jos olet keksinyt jonkin eksoottisen tapauksen, jossa se pilaa kaiken).
Maffer kirjoitti:Kui se ny on niin huono...DxOMarkin kärjessä kaikkien kinojen yllä on samaa kennoa käyttävät 50MP digikeskarit. Että sillee.
Ne on merkitty vain paremman ISO-kestävyyden takia kärkeen. Alhaisemmalla ISO:lla ne jäävät jälkeen DR:ssä. Eli kyllä se vertaus siihen että FF-sensorit pääsee samalle tasolle toimii aika hyvin, varsinkin kun linssit siihen päälle ovat sitten valovoimaisemmat.
Ptotons to photos sivuston käppyröissä (http://www.photonstophotos.net/Charts/PDR.htm" onclick="window.open(this.href);return false;) kyllä GFX 50S liidaa ja "Full Framet" vikisee myös matalilla ISOilla. Ainoastaan Olympus OM-D E-M1 mkII pystyy HiRes-modessa pistämään vähän kampoihin.
Maffer kirjoitti:No ei noille wanhoille 50MP vehkeille mitään vakavasti otettavia FF-kisaajia ole *vielä*. Ihan tarpeeksi tullut selviteltyä oman vaativan maun mukaan säätövaraa perusherkkyydellä ja sitä sitten on. Melko harvassa on FF-romut minkä RAWia voi veivata 10min valotuksen jälkeen miten tykkää.
Miksi pitää valottaa 10 minuuttia putkeen sen sijaan että ottaa 20 puolen minuutin valotusta niin kuin astronomit tekevät? Noin pitkillä ajoilla se murto-osasekunnin tauko valotuksien välissä ei vaikuta takuulla mihinkään, ainakaan sen enempää kuin seismiset värähtelyt kymmenien minuuttien valotukseen (tai no, en ole kovin yllättynyt, jos olet keksinyt jonkin eksoottisen tapauksen, jossa se pilaa kaiken).
Eikö kyse olekaan lämpenemisestä, johon ei lyhyt tauko kai juuri vaikuta?
mirrored kirjoitti:Eikö kyse olekaan lämpenemisestä, johon ei lyhyt tauko kai juuri vaikuta?
Jos se siitä on kiinni, niin sitten se on valitusta siitä miten kaikki vatupassit ovat tosi huonoja rungon naulaamisessa 6 tuuman nauloilla. Maailma on täynnä pitkiin valotuksiin tarkoitettuja teknisiä kameroita, joiden kennot on jäähdytetty peltier-elementeillä -30 C lämpötilaan. Hinnat alkaen mallit ovat selvästi halvempia kuin otsikossa mainittu runko. Tähtiharrastajat käyttävät niitä ja lopputulokset ovat upeita. 60 senttisellä harrastajateleskoopilla parempia kuvia kuin 5 m Hale Bopp-teleskoopilla (silloin maailman paras) kun meikäläinen oli lapsi.
Enkä minä jaksaisi valittaa vuosia netissä siitä, että miten kaikki uudet järkkärirungot ovat *sensuroitu*, kun ei niissä ole tuollaista normaalissa kuvauksessa täysin turhaa erikoisominaisuutta. Ihan yhtä hyvin voisi valittaa miksei kameralla voi kuvata röntgensäteilyä tai mikroaaltoja.
jaava kirjoitti:Jos puolen minuutin valotuksessa ei signaali nouse kohinaan verrattuna riittävän korkealle, niin kuvien pinoaminenkaan ei auta.
Auttaa se. Signaali-kohinasuhteen kannalta on sama otetaanko valotus yhdessä vai useammassa osassa. Signaali-kohnasuhde paranee suhteessa valotusajan neliöjuureen. Jos tuo pätisi mitä sanot, ei olisi ainoatakaan syytä pinota kuvia. Käytännössä niin tekevät sekä harrastajat että ammattilaiset megateleskoopeillaan.
hkoskenv kirjoitti: Signaali-kohinasuhteen kannalta on sama otetaanko valotus yhdessä vai useammassa osassa. Signaali-kohnasuhde paranee suhteessa valotusajan neliöjuureen.
Jaaha. Vaikeaksi meni ymmärtää, mutta ei se haittaa. Melkoista kohinaa minulle on useimmat tekniikkaa "sisältäpäin" tarkastelevat tarinat täällä.
Sitä tässä vain koitan ymmärtää, että etkö näe mitään järkeä tai totuutta siinä, että liian tiheät pikselihirmut voivat olla jo huonompia valintoja hämäräominaisuuksillaan verraten johonkin 20-25MP kinoon tai 50MP GFX:ään? (Ja ihan käytännön kannalta sitten eli valokuvia otetaan ja valmistetaan eikä vaan testailla. ;) Tämä on se tekniikkaa ulkoa katsova näkökulma.)
mirrored kirjoitti:Sitä tässä vielä koitan ymmärtää, etkö näe mitään järkeä tai totuutta siinä, että liian tiheät pikselihirmut voivat olla jo huonompia valintoja hämäräominaisuuksillaan verraten johonkin 20-25MP kinoon tai 50MP GFX:ään? Ja ihan käytännön kannalta sitten eli valokuvia otetaan ja valmistetaan eikä vaan testailla. ;)
Kyllä noin jossain määrin varmasti on. En tiedä kuinka paljon se vaikuttaa käytännössä. Iso kenno tietysti tallentaa enemmän fotoneja ja tarjoaa lähtökohtaisesti paremman signaalikohinasuhteen, mutta saman kokoisella kennolla sen pikselihirmun pikseleiden keskiarvoistus tuottaa (ideaalisesti) saman tuloksen kuin harvapikselinen kenno, jos voidaan olettaa pikseleiden elektronien tallennuskapsiteetin olevan pinta-alayksikköä kohti sama. Minulla on vähän sellainen tuntuma, että ihmiset (myös testisivustojen testaajat) ottavat vain 100 % suurennuksen näytölle ja vertaavat pikseli pikseliltä, ja päätyvät vääriin johtopäätöksiin.
Mutta jos nyt hämäräkuvaus on keskeisessä roolissa omassa työskentelyssä ja mahdollisuus ja halu käyttää tuhansia euroja välineisiin vuoden parin välein löytyy, niin minun on vaikea nähdä miksei ostaisi hämäräkuvaukseen tarkoitettua kalustoa, joka on niiltä ominaisuuksiltaan täysin murskaavan ylivoimainen, sen sijaan että ostaa aina uusimman normaalijärkkärin kun joku sellaisen julkaisee, ja saa sitten taas valittaa, että kas kummaa, eivät taaskaan tehneet herkkua yhdelle miljoonasta.
jaava kirjoitti:Jos puolen minuutin valotuksessa ei signaali nouse kohinaan verrattuna riittävän korkealle, niin kuvien pinoaminenkaan ei auta.
Auttaa se. Signaali-kohinasuhteen kannalta on sama otetaanko valotus yhdessä vai useammassa osassa. Signaali-kohnasuhde paranee suhteessa valotusajan neliöjuureen. Jos tuo pätisi mitä sanot, ei olisi ainoatakaan syytä pinota kuvia. Käytännössä niin tekevät sekä harrastajat että ammattilaiset megateleskoopeillaan.
Lukukohina on kaikissa pinon kuvissa mukana verrattuna siihen yhden pitkän valotuksen kertaalleen tulevaan kohinaan.
Sitten pinoon tulevien valintaan liittyvä ongelma jos kyseessä on todella himmeä kohde: missä kuvisa senselissä on edes sitä minimimäärää fotoneja mukana.
Olikos se Hublella kun ovat kuvanneet himmeitä kohteita, joiden yhteenlaskettu valotusaika on ollut useita viikkoja. Tällaista kuvaa ei saisi perus järkkärillä aikaiseksi, vaikka valotusaikaa lisättäisiin useaan kuukauteen tai vuoteen. Järkkärin kohinat on tietysti toista luokkaa, eikä fotoneita saada yhteen 2 minuutin valotukseen riittävästi jos ollenkaan.
"Signaali-kohnasuhde paranee suhteessa valotusajan neliöjuureen" pitää kyllä tietyin reunaehdoin paikkansa.
jaava kirjoitti:Lukukohina on kaikissa pinon kuvissa mukana verrattuna siihen yhden pitkän valotuksen kertaalleen tulevaan kohinaan.
Lukukohina on, mutta kuinka merkittävä se on? Astrokuvauksessa pinoamisella saavutetaan ainakin hyvä tuloksia ihan tavallisilla järkkäreillä ja 10 minuutia ei ole aika eikä mikään. Ja jos nyt on pakko kuvata jotain reippaasti hämärämpää kuin himmeät galaksit ja kaasusumut (en voi kuin ihmetellä mitä se voisi olla, kun jotakuinkin kaiken maan päällä olevan voi valaista), niin sitä suuremmalla syyllä voidaan kyseenalaistaa, että onko tavallinen kamera ihan nappivalinta työkaluksi.
Olikos se Hublella kun ovat kuvanneet himmeitä kohteita, joiden yhteenlaskettu valotusaika on ollut useita viikkoja. Tällaista kuvaa ei saisi perus järkkärillä aikaiseksi, vaikka valotusaikaa lisättäisiin useaan kuukauteen tai vuoteen. Järkkärin kohinat on tietysti toista luokkaa, eikä fotoneita saada yhteen 2 minuutin valotukseen riittävästi jos ollenkaan.
Google sen tietäisi, mutta olikohan joku deep field 3 viikkoa. Ja hyvin ovat saaneet julkaistut kuvat siivottua kohinoista. Ei niillä tosiaan taida olla ihan samasta erästä napattu kenno kuin järkkäreissä, olkoonpa kuinka pro malli tahansa.