Laatuongelmia

[raineri]

Mulla ilmeni laatuongelma joka liityi SanDiskin SD korttiin josta lohkesi lovetusta kulmasta palanen. Kortti oli tällöin kameran korttipesässä ja rikkoi lukituksen ja jonkun virtapiirin.2 viikkoa vanha Nikon D810 purkuun ja korjaus, lasku 600 €. 2013 ostettu pro kortti oli myös loven päästä halki. Pitäisi kestää 10 vuotta. Ihan normaalikäytössä hajonnut. Epäilen iMacin kortinlukijaa joka on aika rimpula. Ei tunnista korttia aina eka yrittämällä. Kaveri kertoi että tekee macissa saman tempun. En ole tuonne kortteja enää työnnellyt, vaan hankin uuden lukijan.

Karmea tilanne.

Vaikka USB-portitkaan eivät vakuuta rakenteeltaan, niin lataan silti aina kuvat USB-portin kautta kaapelia pitkin. Tyypillisesti siirtämäni kuvamäärät eivät ole niin suuria, että siirtonopeus olisi ongelma ja voinhan toki tarvittaessa käyttää kortinlukijaa. Tällä kuitenkin säästän sekä kortinlukijan, sekä kameran muistikorttimekanismeja, sekä lisäksi itse muistikorttia.

Eikä käy niinkään, että muistikortti unohtuisi lukijaan.

Tästä korttiongelmasta tuli mieleen näiden uusien peilittömien toisen korttipaikan puuttuminen.Yksi syy minkä tähden hommasin vielä D 810 runkon. Tulee vielä jonkin verran tehtyä maksullisia toimeksiantoja ja aika kylmää tekisi ja ainoa kortti jymähtäisi. SD:lle menee nyt raakatiedostot ja CF kortille varmistuksena jpg kuvat. SanDiskin oma kortinlukija vaikuttaa hyvältä laitteelta. Aikanaan kun kuvasin vielä Canonin 5D mark 2:lla niin siinä oli outo juttu. Osa RAW kuvista ei siirtynyt millään kortinlukijalla oikein vaikka vaihdoin konetta,korttia ja lukijaa ristiin keskenään. Usbilla suoraan kamerasta koneeseen niin kaikki toimi hyvin. Kamera oli myös jassilla tarkistettavana, mitään vikaa ei löytynyt ja koko juttu jäi mysteeriksi.

[tn1krr]

Mitä tulee Exif tiedon ilmoittamaan tarkennuspisteeseen, ajattelen niin se on joko se piste johon yritettiin alunperin tarkentaa (target) tai se piste johon tarkennusoperaation päätettiin kontrastianalyysin lopputuloksena kun tarkennus on saavutettu. Jos tämä analyysialue olisi vaikka 10x10 pikseliä niin mikä tahansa 100 pikselistä voidaan raportoida tarkennuspisteeksi Exif tiedoissa. Mutta mitä suuremmalla alueella analyysiä tehdään sitä suurempi riski on haksahtaa pois tarkoitetusta kohteesta. Nopeasti ja tarkasti toimiva PDAF ja nopea prosessointi pienentää tätä riskiä.

Olet tähän saakka ollut kiinni ajatuksessa, että Sonyn speksejä noudattaen analysoitava alue olisi noin 260 x 260 pikseliä (A7R3/A73, 425 aluetta) tai 900x900 (A7R2/A9..., 25 aluetta) pikseliä. Esimerkkisi sitävastoin alkaa olla jo ihan tontilla, tosin veikkaan että alue on isompi kuin tuo. Staattisen kohteisiin tosin PDAF:lla ei ole juuri mitään merkitystä, 5 vuotta vanha A7R osui AF-S:llä poseerattuihin todella korkealla prosentilla ongelmitta; PDAF-pisteitä 0.

Ilmoitettua/käytettyä fokusaluetta ei tietenkään voida asettaa täysin vapaasti 1:1 pikselitasolla, koska tarkennusta ei tehdä lähellekään täyden resoluution (EVF:n ollessa nopemmassa päivitystilassa sensorilta ei saada kuin 1080p ulos riittävällä nopeudella.) kuvaan koska sellaisen lukeminen sensoriltakin on aivan liian hidasta. Ja käytössä on varmaankin jokin alueen koko, esim. kuten Expand Flex-spot AF-alue eli alue jossa suositaan keskustaa mutta reunatkin kelpaa.

Jos joku todella on sitä mieltä että näillä PDAF määrällä, tai CDAF alueen koolla ei ole mitään merkitystä niin hän miettiköön miten hyvin tarkennus, ja eritoten jatkuva Eye AF toimii jos käytettävissä on vain yksi PDAF piste ja yksi koko kennon kattava CDAF alue.

Hieno olkiukko, PDAF-pisteiden määrän, peiton jne. merkityksestä en ole väittänyt mitään eikä niiden roolista ole sinua lukuunottomatta ollut missään vaiheessa mitään epäselvyyttä, kun luulit pari sivua sitten että Eye AF on sidottu PDAF-pisteisiin eikä edes toimi ilman niitä tms. Olen ainoastaan todennut, että käytetyn CDAF-alueen pitää vain olla valtavan paljon pienempi kuin A9/A7R2:ssa jne. eikä A7R3 tai A7III:n speksin mukainen jaottelu näytä riittävältä huomioiden miten hyvin tuo toimii.

Tääs vielä kerran demottuna tämä homma, sain tuon Eye AF:n tarkentamaan väärin kun vein silmän päälle Sonyn AF:lle täydellistä kontrastia eli pystyviivoja. Vaakaviivaanhan Sonyn AF ei pure sen enempää vaiheella kuin kontrastilla.

1. Onnistunut Eye AF vaikka osan silmästä peittää etualalla kiva kontrasti. Kuvassa demottuna sekä A7RIII/A7III (425 pistettä) että A7RII/A9 A9 speksin mukaisten CDAF-boksien koko. A7R2/A9 pitäisi tarkentaa useimmissa olosuhteissa about aina alaripsiin etenkin vaaleaihoisella tms. jos noudatetaan "valitaan fiksattu jättialue ja siitä paras kontrasti" tms. ja 425-pisteisenkin merkittävä osa; kunnon valossa sekä esim. R2/R3 + FE55/1.8 paukuttaa lähes 100% noista irikseen kun kohde ei liiku ja A9:ssä on kaikkien tietojen mukaan parempi Eye AF kuin R3:ssa.

https://teron.kuvat.fi/kuvat/random/_DS ... g?img=full" onclick="window.open(this.href);return false;

2. Epäonnistunut eli väärään kohteeseen tarkennettu kun riittävän suuri osa silmästä peitetään etualalla olevalla kontrastilla.

https://teron.kuvat.fi/kuvat/random/_DSC4680.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuo testaus oli aika hyvin toistettavissa, useilla kymmenillä kuvilla eri etäisyyksillä. Välillä toki tahtoi mm. karata Eye AF toiseen silmään jne.

[javal]

Mitä tulee Exif tiedon ilmoittamaan tarkennuspisteeseen, ajattelen niin se on joko se piste johon yritettiin alunperin tarkentaa (target) tai se piste johon tarkennusoperaation päätettiin kontrastianalyysin lopputuloksena kun tarkennus on saavutettu. Jos tämä analyysialue olisi vaikka 10x10 pikseliä niin mikä tahansa 100 pikselistä voidaan raportoida tarkennuspisteeksi Exif tiedoissa. Mutta mitä suuremmalla alueella analyysiä tehdään sitä suurempi riski on haksahtaa pois tarkoitetusta kohteesta. Nopeasti ja tarkasti toimiva PDAF ja nopea prosessointi pienentää tätä riskiä.

Olet tähän saakka ollut kiinni ajatuksessa, että Sonyn speksejä noudattaen analysoitava alue olisi noin 260 x 260 pikseliä (A7R3/A73, 425 aluetta) tai 900x900 (A7R2/A9..., 25 aluetta) pikseliä. Esimerkkisi sitävastoin alkaa olla jo ihan tontilla, tosin veikkaan että alue on isompi kuin tuo. Staattisen kohteisiin tosin PDAF:lla ei ole juuri mitään merkitystä, 5 vuotta vanha A7R osui AF-S:llä poseerattuihin todella korkealla prosentilla ongelmitta; PDAF-pisteitä 0.

Ilmoitettua/käytettyä fokusaluetta ei tietenkään voida asettaa täysin vapaasti 1:1 pikselitasolla, koska tarkennusta ei tehdä lähellekään täyden resoluution (EVF:n ollessa nopemmassa päivitystilassa sensorilta ei saada kuin 1080p ulos riittävällä nopeudella.) kuvaan koska sellaisen lukeminen sensoriltakin on aivan liian hidasta. Ja käytössä on varmaankin jokin alueen koko, esim. kuten Expand Flex-spot AF-alue eli alue jossa suositaan keskustaa mutta reunatkin kelpaa.

Jos joku todella on sitä mieltä että näillä PDAF määrällä, tai CDAF alueen koolla ei ole mitään merkitystä niin hän miettiköön miten hyvin tarkennus, ja eritoten jatkuva Eye AF toimii jos käytettävissä on vain yksi PDAF piste ja yksi koko kennon kattava CDAF alue.

Hieno olkiukko, PDAF-pisteiden määrän, peiton jne. merkityksestä en ole väittänyt mitään eikä niiden roolista ole sinua lukuunottomatta ollut missään vaiheessa mitään epäselvyyttä, kun luulit pari sivua sitten että Eye AF on sidottu PDAF-pisteisiin eikä edes toimi ilman niitä tms. Olen ainoastaan todennut, että käytetyn CDAF-alueen pitää vain olla valtavan paljon pienempi kuin A9/A7R2:ssa jne. eikä A7R3 tai A7III:n speksin mukainen jaottelu näytä riittävältä huomioiden miten hyvin tuo toimii.

Tääs vielä kerran demottuna tämä homma, sain tuon Eye AF:n tarkentamaan väärin kun vein silmän päälle Sonyn AF:lle täydellistä kontrastia eli pystyviivoja. Vaakaviivaanhan Sonyn AF ei pure sen enempää vaiheella kuin kontrastilla.

1. Onnistunut Eye AF vaikka osan silmästä peittää etualalla kiva kontrasti. Kuvassa demottuna sekä A7RIII/A7III (425 pistettä) että A7RII/A9 A9 speksin mukaisten CDAF-boksien koko. A7R2/A9 pitäisi tarkentaa useimmissa olosuhteissa about aina alaripsiin etenkin vaaleaihoisella tms. jos noudatetaan "valitaan fiksattu jättialue ja siitä paras kontrasti" tms. ja 425-pisteisenkin merkittävä osa; kunnon valossa sekä esim. R2/R3 + FE55/1.8 paukuttaa lähes 100% noista irikseen kun kohde ei liiku ja A9:ssä on kaikkien tietojen mukaan parempi Eye AF kuin R3:ssa.

https://teron.kuvat.fi/kuvat/random/_DS ... g?img=full" onclick="window.open(this.href);return false;

2. Epäonnistunut eli väärään kohteeseen tarkennettu kun riittävän suuri osa silmästä peitetään etualalla olevalla kontrastilla.

https://teron.kuvat.fi/kuvat/random/_DSC4680.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuo testaus oli aika hyvin toistettavissa, useilla kymmenillä kuvilla eri etäisyyksillä. Välillä toki tahtoi mm. karata Eye AF toiseen silmään jne.

Kiitos vaivannäöstäsi. Tuo sinun testi ei todista juuri muuta kun että huteja tulee, jopa paikalla olevaan kohteeseen, mutta ko. kameran entisenä omistaja tiesin tuon jo aiemmin. Liikkuvaan kohteeseen niitä tulee vielä enempi.

Tuossa jäin miettimään että jos kerta silmän sijainti on oikeasti tarkasti tiedossa, miksi ihmeessä ajetaan tarkennus paperilappuseen, joka ei ole silmä. Miksi sinun keksimäsi dynaamisesti muuttava CDAF alue ei rajannut sitä pois pelistä? Kysymys kun on staattisesta kohteesta hyvässä valaistuksessa joka on tosi helppo nakki, helpompaa ei ole.

En kyllä ole sitä mieltä että pelkästään "valitaan fiksattu jättialue ja siitä paras kontrasti". Olen sitä mieltä että ajetaan PDAF :lla kohteeseen (että tarjotaan CDAF :lle valmiiksi hyvä kontrasti) ja viimeistellään viimeiset millit CDAF :llä, siten että asetetaan CDAF :lle rajat syvyyssuunnassa mistä se kontrasti haetaan (ettei harhauduta hakemaan kontrastia ihan mistä sattuu). Vaikka esim. tuossa sinun kuvassa se rajoite voisi olla 2-3 mm. Ja sitten kun tarkennus on CDAF :llä saatu niin vapautetaan (tai laajennetaan) syvyysrajoite ja pidetään CDAF :llä tarkennus kohdallaan. Toimisiko?

Meillä saattaa olla hieman erilainen käsitys siitä millainen tarkennus on riittävän hyvä. Minun mielestä sen pitää toimi hyvin myös liikkuvaan kohteeseen. Siksi ole sitä mieltä että myös PDAF pitää olla mukana pelissä tarvittavan nopeuden saavuttamiseksi, ja siksi niiden olemassa olo ja niiden määrä on oleellista.

Mutta jätetään tämä asia tähän tällä kertaa tähän. Viisaampi lopettaa, siis vastaamisen. Kiitos mielipitestäsi, oli kiva vängätä asiasta kanssasi, ja ehkä se oikea totuus asiaan joskus paljastuu. Jos satut löytämään uutta tietoa asiasta niin vinkkaa siitä minulle. Nyt, mennään vaihteeksi rääkkäämään tarkennusmoottoreita, ja akkuja tuonne 20 asteen pakkaseen.

[julmistus]

Ehkäpä ongelmani A7RIII:n kanssa olikin tässä:

"Sony a7R III is the First Sony Mirrorless Camera Made in China" (lainaus "Sony Rumors" -sivustolta)

En lainkaan usko, etteivät kiinalaiset saisi hyviä kameroita aikaan. Koska huonoja kuitenkin tulee myös (varsinkin alussa), ne saattavat ajautua helpommin aloittelijoille? Minulle? Voihan nenä.

Kuinka sitä ostotilanteessa onnistuisi huijaamaan myyjää, että ei olisi aloittelija?

[Maffer]

Ongelma on enemmin siinä että myyjä on aloittelija eikä tiedä mitään uusista laitteista tai niiden käyttämisestä kentällä. Sitten sovelletaan aina samoja käsittelyperiaatteita 4000€ kameraan kuin 300€ markettimopoon eli "toleransseissa ollaan sun vika". "Ihan hyvältä tää jpg näyttää takanäytöllä kato ny".

[julmistus]

Ok. Paitsi että kamerani myyjä ei ollut aloittelija. Eikä siinä kaupassa myydä myöskään parsaa tai traktoreita.

[Maffer]

En ole nähnyt yhtäkään myyjää, kuka olisi käyttänyt tai osannut kertoa jotain niistä laitteista mitä olen hankkinut. En Rahalassa enkä missään muussakaan kivijalassa. Esim. tuli ihan puskista kun ilmeni ihan kuvia katsottaessa pajan takahuoneessa että adapterit ovat romuja 9/10 ja 1/10 antaa halutun tuloksen sillä halutulla lasilla.

Moni kivijalka voisi parantaa katselukokemusta sillä, että osaava myyjä testaa sovitun setupin huolellisesti ennen asiakkaan saapumista. Romut voi lähettää huoltoon / vaihtoon ilman että asiakas on ensin käynyt uimassa niiden kanssa jossain. Se on sekä kaupalle ja asiakkaalle win-win. Helpommin se valmistaja/huolto sitä kauppiasta uskoo että joku ei toimi paketista.

Kivijalat kärsii nettikaupasta, mutta tällaiset uudenlaiset metodit toisivat lisää myyntiä paremmat ostokokemuksen myötä kun tietäisi saavansa toimivan systeemin. Itse olisin valmis maksamaan tällaisesta hieman lisää. Bisneksien edellytys on haettava jostain muusta kuin senttien viilaamisesta jos aikoo pysyä markkinoilla.

[julmistus]

Kyllä. Olen samaa mieltä. Hyvä idea. Maksaisin varmasti 50€:a, jos kamera ja objektiivi olisi testattu:

"Kunnossa on, testaaja: Valo Kuvaaja"
Testattu:
1. Tarkennus (45º:tta muutamalla aukolla ja Eye-AF nyt ainakin). Sitten vielä kuvat jäisi talteen kortille.
2. Näillähän voi katsoa myös shutter count:in kameran ostohetkellä riidatta.
3. Päällisin puolin toimintojen ja rullien testaus.
4. Varmaan jotain muutakin, mitä en vain tiedä.

Tässä vain pitäisi olla melko särmänä, että palauttaisi kameran, koska esim. Eye-AF on hieman pehmeä. Kuva ei saa olla pehmeä - ei yhtään. Juuri tässä kohtaa ei saa pehmoilla lainkaan.

No, mukavahan sitä olisi vaikka mikä ...

[nomad]

....Testattu:
1. Tarkennus (45º:tta muutamalla aukolla ja Eye-AF nyt ainakin). Sitten vielä kuvat jäisi talteen kortille....

Mistä tuo 45 astetta tähän tulee?

[julmistus]

Huomasin jo aiemmin, kun selitin tuota testiäni, niin se 45º:n ja muukin selitykseni oli sekava. Onneksi se testi taisi olla selvempi. Laitan tästä kuvan, niin se selittää, mistä on kyse.

Tämä testi kertoi kuitenkin sen, että tarkennus heitteli. Toisella kameralla kokeilessani tarkennus oli napakasti siellä, missä sen pitikin olla - ihan joka kerran.

[nomad]

Huomasin jo aiemmin, kun selitin tuota testiäni, niin se 45º:n ja muukin selitykseni oli sekava. Onneksi se testi taisi olla selvempi. Laitan tästä kuvan, niin se selittää, mistä on kyse.

Tämä testi kertoi kuitenkin sen, että tarkennus heitteli. Toisella kameralla kokeilessani tarkennus oli napakasti siellä, missä sen pitikin olla - ihan joka kerran.

Okei. Peilittömässä tarkennus ei kuitenkaan mene samalla tavalla systemaattisesti pieleen kuin peilikamerassa käy. Sen takia voit aivan hyvin kuvata jotain kiinteätä kohdetta, vaikkapa ihmistä istumassa paikallaan ja katsoa esim silmistä osuiko tarkennus kohdalleen vai ei. Kaiken järjen mukaan, jos virheitä on, ne ovat enemmän satunnaisia kuin systemaattisia.

[niffe]

Ehkäpä ongelmani A7RIII:n kanssa olikin tässä:

"Sony a7R III is the First Sony Mirrorless Camera Made in China" (lainaus "Sony Rumors" -sivustolta)

En lainkaan usko, etteivät kiinalaiset saisi hyviä kameroita aikaan. Koska huonoja kuitenkin tulee myös (varsinkin alussa), ne saattavat ajautua helpommin aloittelijoille? Minulle? Voihan nenä.

Kuinka sitä ostotilanteessa onnistuisi huijaamaan myyjää, että ei olisi aloittelija?

Tilaa netistä tai aloita keskustelu seuraavilla sanoilla:"Pitäisiköhän hankkia vielä yksi Sony lisää?" :D

[T71]

Moni kivijalka voisi parantaa katselukokemusta sillä, että osaava myyjä testaa sovitun setupin huolellisesti ennen asiakkaan saapumista. Romut voi lähettää huoltoon / vaihtoon ilman että asiakas on ensin käynyt uimassa niiden kanssa jossain. Se on sekä kaupalle ja asiakkaalle win-win. Helpommin se valmistaja/huolto sitä kauppiasta uskoo että joku ei toimi paketista.

Tosiasia on kuitenkin se, että tällä tavalla kivijalka menee konkaan.
Testiaikaa ei saa asiakkaalta veloitettua ja testeissä paljastuu niin paljon huonoa kamaa, jota valmistaja tai tukku ei ota takaisin, että kauppa menee konkkaan.

Kylmä tosiasia on se, että kun ostat mistä vaan suomalaisesta kaupasta viallisen objktiivin, niin suurella todennäköisyydellä se menee suoraan takaisin käytettyjen hyllyyn tai uudet pyyhitään puhtaaksi ja myydään seuraavalle tilaajalle taas uutena.

Itse olen ostanut toisten kokeilemia uusia laseja uutena ja myöhemmin on selvinnyt, että osa on ollut huonoja yksilöitä ja asiakaspalutuksia, osa on takuukorjattu ja myyty sitten mulle uutena ja ostettuani käytettyjä, jotka on testeissä todettu viallisiksi, on myyjä rahojen palautuksen jälkeen lyönyt lasin hyllyyn seuraavaa ostajaa varten.

Näin Suomessa toimitaan.
Jokainen kauppa kusettaa.
Ihan jokainen.

[Maffer]

Testiaikaahan tässä juuri veloitettaisiin. Summa on sitten eri asia, että paljonko. Asiakas kertoo kriteerinsä ja mitä tiukemmat ne ovat, sitä enemmän palvelusta joutuu maksamaan.

[julmistus]

En ilmeisesti voi lähettää tänne kuviani. Tai sitten en vain osaa tätä tehdä.

Mutta sen 45 asteen kuvauksen tein niin, että panin kameran jalustalle. Asetin kameran osoittamaan alaspäin 45 astetta. Näin tarkennuskuva oli näkyvissä 45 asteen kulmassa. Jalustassani on tähän asteikko. Säädin korkeuden niin, että kennon etäisyys oli 80 cm kuvan keskipisteeseen. Tässä keskipisteessä oli 5 mm korkea musta palkki, johon kameran oli tarkoitus aina tarkentaa. Tarkennus onnistui aina helposti. Laukaisin kameran kännykän sovelluksella.

Tulokset:
1. Omassa kamerassa kuvien tarkennus heitteli sinne tänne 80 kertaa. Välillä oltiin edessä 2 cm. Sitten heti takana 10 cm. 7 kertaa edes tarkennuspalkki ei ollut tarkka. Huono tarkennus tässä kamerassa.
2. Verrokkikamera tarkensi joka kerran moiteetta. Esim. jos syvyysteräävyys oli n. 3 cm (aukolla 2 näin on, kun kuvattu tarkennuskuva on 45 asteen kulmassa ja etäisyys kohteeseen on mainittu 80 cm), niin tästä terävästä alueesta n. 1,6 cm on tarkennuskeskilinjan takana ja n. 1,4 cm sen etupuolella. Siis DOF-calculaattorin mukaan. Mitattaessa ne olivat 1,5 cm ja 1,5 cm. Eli ilmeisesti objektiivin säätö olisi paikallaan, jos haluaa olla oikein tarkka. Jos kamerani olisi käyttäytynyt näin, en olisi koskaan opetellut edes tätä vähää kameran tarkentamisen tsekkaamisesta.

Tämä tarkennustesti oli erinomainen. Se toi ongelmat esiin heti. Seinältä kohtisuoraan otettu kuva ei olisi kertonut juuri mitään. Ehkä kuitenkin sen, että n. 10%:ia kuvista olisi ollut epätarkkoja. Kuvia olisi siis tässäkin pitänyt jaksaa ottaa useita kymmeniä.

[julmistus]

Okei. Peilittömässä tarkennus ei kuitenkaan mene samalla tavalla systemaattisesti pieleen kuin peilikamerassa käy. Sen takia voit aivan hyvin kuvata jotain kiinteätä kohdetta, vaikkapa ihmistä istumassa paikallaan ja katsoa esim silmistä osuiko tarkennus kohdalleen vai ei. Kaiken järjen mukaan, jos virheitä on, ne ovat enemmän satunnaisia kuin systemaattisia.

Aivan. Virheet eivät olleet systemaattisia. Tarkennus oli milloin missäkin.

[julmistus]

Moni kivijalka voisi parantaa katselukokemusta sillä, että osaava myyjä testaa sovitun setupin huolellisesti ennen asiakkaan saapumista. Romut voi lähettää huoltoon / vaihtoon ilman että asiakas on ensin käynyt uimassa niiden kanssa jossain. Se on sekä kaupalle ja asiakkaalle win-win. Helpommin se valmistaja/huolto sitä kauppiasta uskoo että joku ei toimi paketista.

Tosiasia on kuitenkin se, että tällä tavalla kivijalka menee konkaan.
Testiaikaa ei saa asiakkaalta veloitettua ja testeissä paljastuu niin paljon huonoa kamaa, jota valmistaja tai tukku ei ota takaisin, että kauppa menee konkkaan.

Kylmä tosiasia on se, että kun ostat mistä vaan suomalaisesta kaupasta viallisen objktiivin, niin suurella todennäköisyydellä se menee suoraan takaisin käytettyjen hyllyyn tai uudet pyyhitään puhtaaksi ja myydään seuraavalle tilaajalle taas uutena.

Itse olen ostanut toisten kokeilemia uusia laseja uutena ja myöhemmin on selvinnyt, että osa on ollut huonoja yksilöitä ja asiakaspalutuksia, osa on takuukorjattu ja myyty sitten mulle uutena ja ostettuani käytettyjä, jotka on testeissä todettu viallisiksi, on myyjä rahojen palautuksen jälkeen lyönyt lasin hyllyyn seuraavaa ostajaa varten.

Näin Suomessa toimitaan.
Jokainen kauppa kusettaa.
Ihan jokainen.

Tämä on kyllä hyvä tietää. Kiitos.

Nyt minä vain mietin, että onko minun edes mahdollista ostaa kameraa?

[©pjm]

..... Nyt minä vain mietin, että onko minun edes mahdollista ostaa kameraa?

Selitäppä nyt miks et voisi ostaa kameraa ?

Ostat villasukat, ne hajoaa jalassa toisella käyttökerralla.
Ostat Rolexin, se ei käy aikaa. On muutes sekin nähty joskus, aito oli kello.

Osta mitä vaan niin aina joku voi hajota.

Osta kamera ja nauti elämästä ennen kuolemaa.

[julmistus]

Selitäppä nyt miks et voisi ostaa kameraa ?

Ostat villasukat, ne hajoaa jalassa toisella käyttökerralla.
Ostat Rolexin, se ei käy aikaa. On muutes sekin nähty joskus, aito oli kello.

Osta mitä vaan niin aina joku voi hajota.

Osta kamera ja nauti elämästä ennen kuolemaa.

Miksikö?

En ole harrastanut kuvausta kovin paljoa. Menisikö minulla taas vuosi uuden vian löytämiseen? Jos en löydä hyvää tapaa laitteen toimivuuden tarkistamiseen, niin sitten en löydä. Tätä asiaa ei pidä suurennella.

Sen tiedän, etten halua kokea edellistä vuotta uudestaan. Se ei ollut nautinto. Suttuiset kuvatkaan eivät ole nautinto.

Yksi vuosi on yli kuusikymppiselle melko paljon. Ennen kuolemaa.

[©pjm]

Yli kuuskymppinen täällä päässä myös.

Yhden järkkärin olen ostanut uutena, se hajosi kun sillä olin ottanut jotain 134 000 kuvaa. Susi siis lienee ollut....

Sen jälkeen oon tainnu ostaa 5 tai 6 käytettyä runkoa, yksi on tainnut käydä telakalla pienen vian takia. Yksi niistä kävi huollossa ennenkuin poika otti sen itselleen, huolto ilmoitti että sillä otettu liki 500 000 kuvaa. Ja pelittää muuten edelleen poikamme käytössä.

Uutta en ostaa enää varmaan koskaan, ei ne kuitenkaan kestä niinkuin käytetyt.

Liki sama suhde putkien kanssa.

Osta villasukat, niistä on iloa useammin! ;)