Canon 1D MKV

Vocifer · Viesti Kirjoittaja **Vocifer** » Syys 20, 2011 11 : 37

ossipena kirjoitti:
Munt kirjoitti:Onko sana diffraktio kenties tuttu?

..
en kyllä nyt ymmärrä, että miten samat lasitavarat nokalla, samankokoisilla fotodiodeilla varustetut kamerat eroaisivat diffraktion suhteen toisistaan niin kauan kun lasitavarassa riittää piirtoympyrää...

Eikö Sonyn 24 MP:n kroppikennossa ole ongelmaa diffraktion kanssa?

herzi · Viesti Kirjoittaja **herzi** » Syys 20, 2011 11 : 42

Vocifer kirjoitti: Eikö Sonyn 24 MP:n kroppikennossa ole ongelmaa diffraktion kanssa?

On, aukoilta f/5.9 - f/8.9 pienempään päin mentäessä, määritystavasta ja tarkasteltavasta väristä (tai mv-tarkastelusta) riippuen

Vocifer · Viesti Kirjoittaja **Vocifer** » Syys 20, 2011 11 : 52

herzi kirjoitti:
Vocifer kirjoitti: Eikö Sonyn 24 MP:n kroppikennossa ole ongelmaa diffraktion kanssa?
On, aukoilta f/5.9 - f/8.9 pienempään päin mentäessä, määritystavasta ja tarkasteltavasta väristä (tai mv-tarkastelusta) riippuen

Juu. Tätä juuri ihmettelin ja Canonin 54 MP:n mörssäri tulee kohtaamaan saman ongelman, mikäli tuossa huhussa nyt on mitään totuuspohjaa.

Jos tuollaisiin pikselimääriin lähdetään, niin sitten kannattaa siirtyä jo keskareihin, jos tarkoituksena kuvat jotain muutakin kuin täydellä aukolla.

ossipena · Viesti Kirjoittaja **ossipena** » Syys 20, 2011 12 : 10

Vocifer kirjoitti:
herzi kirjoitti:
Vocifer kirjoitti: Eikö Sonyn 24 MP:n kroppikennossa ole ongelmaa diffraktion kanssa?
On, aukoilta f/5.9 - f/8.9 pienempään päin mentäessä, määritystavasta ja tarkasteltavasta väristä (tai mv-tarkastelusta) riippuen
Juu. Tätä juuri ihmettelin ja Canonin 54 MP:n mörssäri tulee kohtaamaan saman ongelman, mikäli tuossa huhussa nyt on mitään totuuspohjaa.

Jos tuollaisiin pikselimääriin lähdetään, niin sitten kannattaa siirtyä jo keskareihin, jos tarkoituksena kuvat jotain muutakin kuin täydellä aukolla.

niin no, tietyn pikselitiheyden kennoja tuotetaan aina isompana ja isompana kehityksen kehittyessä, ja viimein ne ~12MP ~1/2,5" kennotkin tehdään FF-kokoisena, jolloin filmiruudun kokoiselta kennolta irronnee pyöreästi 450-500MP kuvadataa per ruutu..

..saas nähdä sit sen päivän kun samaa kennoa saadaan tehtyä jo keskariin menevän kokoisina ehjinä laattoina, gigapikseli mennee rikki alta aikayksikön ;)

e: antaahan toi 500 pikkelsiä aika lailla pelivaraa. pystyy heittämään jotain satoja megapikseleitä kuvadataa roskiin kohinaa poistettaessa eikä tunnu missään nykykameroihin verrattuna ;)

lisäksi jos kehitys kehittyy myös linssistöpuolella, voi olla että diffraktiosta tulee vaan kaveri niinkuin kanuunalla on käynyt DO-tötteröiden kanssa..

Vocifer · Viesti Kirjoittaja **Vocifer** » Syys 20, 2011 14 : 35

ossipena kirjoitti:
Vocifer kirjoitti:
herzi kirjoitti: On, aukoilta f/5.9 - f/8.9 pienempään päin mentäessä, määritystavasta ja tarkasteltavasta väristä (tai mv-tarkastelusta) riippuen
Juu. Tätä juuri ihmettelin ja Canonin 54 MP:n mörssäri tulee kohtaamaan saman ongelman, mikäli tuossa huhussa nyt on mitään totuuspohjaa.

Jos tuollaisiin pikselimääriin lähdetään, niin sitten kannattaa siirtyä jo keskareihin, jos tarkoituksena kuvat jotain muutakin kuin täydellä aukolla.
niin no, tietyn pikselitiheyden kennoja tuotetaan aina isompana ja isompana kehityksen kehittyessä

Miten kehityksen kehittyminen on vaikuttanut diffraktioon?

ossipena · Viesti Kirjoittaja **ossipena** » Syys 20, 2011 14 : 41

Vocifer kirjoitti:
ossipena kirjoitti:
Vocifer kirjoitti: Juu. Tätä juuri ihmettelin ja Canonin 54 MP:n mörssäri tulee kohtaamaan saman ongelman, mikäli tuossa huhussa nyt on mitään totuuspohjaa.

Jos tuollaisiin pikselimääriin lähdetään, niin sitten kannattaa siirtyä jo keskareihin, jos tarkoituksena kuvat jotain muutakin kuin täydellä aukolla.
niin no, tietyn pikselitiheyden kennoja tuotetaan aina isompana ja isompana kehityksen kehittyessä
Miten kehityksen kehittyminen on vaikuttanut diffraktioon?

toivottavasti et heittäydy tahallaan tyhmäksi.

eihän kehityksen kehittyminen ole muuttanut esimerkiksi bensiinin nopeaa palamista reaktiona mihinkään mutta nykyään perus perhefarmareissakin on enemmän tehoa kun 60- luvun urheiluautoissa...

Vocifer · Viesti Kirjoittaja **Vocifer** » Syys 20, 2011 15 : 52

ossipena kirjoitti:
Vocifer kirjoitti:
ossipena kirjoitti: niin no, tietyn pikselitiheyden kennoja tuotetaan aina isompana ja isompana kehityksen kehittyessä
Miten kehityksen kehittyminen on vaikuttanut diffraktioon?
toivottavasti et heittäydy tahallaan tyhmäksi.

eihän kehityksen kehittyminen ole muuttanut esimerkiksi bensiinin nopeaa palamista reaktiona mihinkään mutta nykyään perus perhefarmareissakin on enemmän tehoa kun 60- luvun urheiluautoissa...

Moottorit ovat kehittyneet kokonaisvaltaisesti. Nykyajan moottoreista ei lähde puolet tehoista esim. sadekelissä. Tiheäpikselisen kameran kuvanlaatu sen sijaan heikkenee murto-osaan, kun otetaan esim. maisemakuvaa aukolla 11. Kehitys on kesken. Itse asiassa pikselien lisääminen ei edes ole kehitystä, jos ei samalla poisteta pikselinlisäyksen tuomia haittoja.

Munt · Viesti Kirjoittaja **Munt** » Syys 20, 2011 16 : 40

Joo, näkyi menneen kommentti perille.
Fysikaalisia tosiasioita ei tekniikalla ohiteta.

Tosiaan 7D:n kohdallahan moni on jo huomannut noiden lasien pehmeyden ja myös diffraktion vaikutuksen.
Kuvan, sen lopputuotteen laatuhan ei kasvanutkaan speksien mukaisesti, vaan...

..

herzi · Viesti Kirjoittaja **herzi** » Syys 20, 2011 16 : 52

kaikille varmaankin tuttu on tämä kompakti infopaketti:
diffraction limited photography

Diffraktion vaikutuksiin kun perehtyy, havaitsee mielestäni yllättävän seikan. Kun liikutaan ns. diffraktiorajoitteisessa kuvaamisessa, voidaan teoriassa unohtaa kennon koko ja polttoväli turhina muuttujina, mikäli kuvaajalla on valittuna haluttu perspektiivi, kuvakulma ja syväterävyys. Nämä muuttujat sitten ratkaisevat korkeimman pikselimäärän (tiheyden) johon diffraktio ei vielä vaikuta.

Esimerkiksi:

Oletetaan, että kuvataan FF-kameralla x mm polttovälillä y metrin etäisyydellä olevaa kohdetta ja lopulliseen kuvaan halutaan syväterävyysalue z. Jos haluttu syväterävyys z saavutetaan vaikkapa aukolla 5.6, voidaan tästä päätellä suurin pikselimäärä josta on "hyötyä". Tässä tapauksessa n. 63MP

Vertailun vuoksi sama asetelma m4/3-kameralla (unohdetaan eri kuvasuhde), kroppikerroin 2. Otetaan sama pikselimäärä: 63MP. Saman kuvakulman saamiseksi valitaan polttoväli x/2 kun taas saman syväterävyysalueen saavuttamiseksi aukko 5.6/2 = 2.8.

Nyt, kaikkien muuttujien skaalauduttua, mikä onkaan 63MP m4/3-kennon diffraktioraja-aukko? Juurikin se 2.8 (noin)
linkki.

Tämä esimerkki ei tietenkään ota huomioon kennon, optiikan ja valaistusolosuhteiden vaatimuksia, dynamiikkaa jne. Tarkoituksena oli vain esittää se (yllättävä) asia, että kun löydetään diffraktion raja jollakin kenno-optiikka yhdistelmällä, ei syväterävyyttä ole mahdollista kasvattaa kennoa kasvattamalla kun pidetään rajaus ja perspektiivi samana. Muuten kuvan tekninen laatu luonnollisesti paranee.

Eli: jos teoreettisellä 54MP FF:llä diffraktio alkaa f/5.6 jälkeen ja 54MP keskarilla vasta f/10 tienoilla, joudutaan keskarilla käyttämään juuri sen verran pidempää lasitavaraa n. 1.6-1.8x, että syväterävyys pysyy samana vaikka aukko olisikin pienempi.

Käytännössä mielestäni 54MP FF voisi fysiikan puolesta matalilla herkkyyksillä olla keskarin kilpailija maisema/muotokuvakamerana jos pikselitason laatu on riittävä. Jos pärjää f/5.6 ja isommilla aukoilla (käytännössä voi himmentää f/8 asti). Pienemmissä vedoskoissa voi tietysti himmentää paljon lisää. Ja f/5.6 aukolla riittävän skarpisti piirtävää lasitavaraa on maailma pullollaan.

ossipena · Viesti Kirjoittaja **ossipena** » Syys 20, 2011 20 : 25

Vocifer kirjoitti:
ossipena kirjoitti:
Vocifer kirjoitti: Miten kehityksen kehittyminen on vaikuttanut diffraktioon?
toivottavasti et heittäydy tahallaan tyhmäksi.

eihän kehityksen kehittyminen ole muuttanut esimerkiksi bensiinin nopeaa palamista reaktiona mihinkään mutta nykyään perus perhefarmareissakin on enemmän tehoa kun 60- luvun urheiluautoissa...
Moottorit ovat kehittyneet kokonaisvaltaisesti.

ja jos kennoissa kehittyy sekä mekapikkelsimäärä, että linssistö itse kennon edessä, kehitys ei ole kokonaisvaltaista?

riihijan · Viesti Kirjoittaja **riihijan** » Loka 13, 2011 7 : 11

Jotain taitaa ensi tiistaina tulla julki?

http://www.canonrumors.com/

sixsti · Viesti Kirjoittaja **sixsti** » Loka 13, 2011 22 : 24

Jännityksellä odotellaan, tulis vaan FF jossa olisi 1.3 tai 1.6 croppi moodi. Kuulostaa hyvältä jos pitää paikkaansa eli maltilliset pikselit ja siitä edestä olisi keskitytty muihin tärkeimpiin asioihin ( dynamiikka, ison:n sieto ).

maraton · Viesti Kirjoittaja **maraton** » Loka 16, 2011 11 : 05

sixsti kirjoitti:Jännityksellä odotellaan, tulis vaan FF jossa olisi 1.3 tai 1.6 croppi moodi. Kuulostaa hyvältä jos pitää paikkaansa eli maltilliset pikselit ja siitä edestä olisi keskitytty muihin tärkeimpiin asioihin ( dynamiikka, ison:n sieto ).

Tälläista odotan myös. Joku hillitön hämäräkuvauksen uusi kuningas kunnon tarkennuksella. Eli toisin sanoen niin täydellinen kamera kuin voi olla.

ppotka · Viesti Kirjoittaja **ppotka** » Loka 16, 2011 11 : 59

ossipena kirjoitti: ja jos kennoissa kehittyy sekä mekapikkelsimäärä, että linssistö itse kennon edessä, kehitys ei ole kokonaisvaltaista?

Vain siltä osin, että toisella voidaan hidastaa toisen aiheuttamaa häviötä. Mikrolinsseillä on voitu lisätä yksittäiseen ilmaisimeen saatavan valon määrää kohti tavoitetta, jossa ilmaisimen näennäinen leveys olisi sama kuin kennon pixel pitch. CMOS-kennon ilmaisimen tehollinen ala nimittäin on aina (merkittävästi) pienempi kuin pixel pitchin neliö. Mikrolinsseillä saavutettava todellinen hyöty on kuvan reuna-alueiden tehokkaampi valonohjaus ilmaisimeen laajakulmaobjektiiveilla. Siinä on kuitenkin ongelmana se, että se mikrolinssin asento, joka sopii aidolle laajakulmalle ei sovi teleelle, koska se ohjaisi valoa POIS ilmaisimesta.

Lisääntyvä megapikseleiden määrä aiheuttaa käytännön rajan, jonka herzi on hyvin kuvannut, ja sitä ei voi millään keinoin ohittaa. Erityisesti mikrolinssit eivät liity siihen dilemmaan mitenkään. Toiseksi nyt, kun mikrolinssien avulla on saatu korvattua suurimmalta osin kennon rakenteesta aiheutuva valohävikki ollaan jälleen samassa ongelmassa: pienempi ilmaisin = pienempi dynamiikka.

Valon fysikaalinen luonne ja piihin perustuvan ilmaisimen fysikaalinen luonne asettavat rajat, joita ei voida ohittaa. Sony pääsi hiukan karkuun muilta kennovalmistajilta keksimällä miten lukukohinaa saadaan pienennettyä. Valitettavasti silläkään saralla ei ole vastaavaa uutta puolen aukon harppausta otettavissa.

-p-

EDIT: Tehokkain käytettävissä oleva tapa parantaa kennon ominaisuuksia olisi aktiivijäähdytys. Nythän rungon suunnittelussa jo pyritään johtamaan lämpöä ulos käyttämällä hyvin johtavia elementtejä. Metalli-metalli-kytkökset ovat yleistyneet, samoin metalliset ylä ja alalevyt uusissa paremmissa pokkareissakin. Tulevaisuudessa veikkaan piankin tulevan aktiivijäähdytyksiä, joissa kameran akku antaa virran jäähdytyselementille. Tässäkin on yksi nykyistä trendiä vastaan sotiva asia: Tehokas jäädytys vaatii "ison" rungon suhteessa kennon kokoon. Samankokoisissa rungoissa pienemmällä kennolla on parempi hyötysuhde jäähdytyksen kannalta.