DPI vai PPI

[jiiällä]

Matti kirjoittelin uutisissa

Eilen avustin työajan jälkeen vähän diojen skannauksessa. Laite oli Canon 8000f, dioja mahtui yhdellä kertaa 4 kpl. Automaattiasetuksilla tuli yllättävän hyvän näköistä jälkeä, 1.200 dpi näytti järkevimmältä tarkkuudelta (vähän yli 1.500 x 1000 pikseliä). 1.800 dpi oli jo 100%:lla vähän sumean näköistä ja skannausaikakin kaksinkertaistui. Pöly- tai muita -hiukkasia en huomannut. Päällä oli kyllä pölynpoisto.

Kumpikohan se nyt olisi parempi ilmaisu ppi vai dpi? Minusta dpi (dots per inch) kuuluu printtereihin, joista suurimmassa osassa - ajatellaan vaikkapa mv-laseria - kuva muodostuu konkreettisesti pisteistä, joilla ei ole muuta arvoa kuin että siinä on piste tai ei ole. 1200 dpi:n laseri pystyy luomaan tuumalle 1200 mustaa tai "valkoista" pistettä. Se montako erilaista sävyä pystytään ilmaisemaan on kiinni pikselin eli "solun koosta" - esim. 12x12 pisteestä muodostuva pikseli luo 144 harmaasävyä, mutta silloin "resoluutio" on enää 100 pikseliä tuumalle.

Skannereissa ja kameroissakin tarkoitetaan pikselillä yksittäistä "solua", jolla on oma valoisuus- ja väriarvo. Kolmen megapikselin kamerassa on oltava 3x2000x1500 valoherkkää pistettä (yksinkertaistamisen vuoksi ajattelin vain rgb-kennona). Noistakin pisteistä jokainen pystyy aistimaan valoisuusarvon vaihtelun eli ne vastaavat mustavalkolaserin "solua" eli pikseliä.

Luvut ja vastaavuussuhteet menevät helposti sekaisin. Auttaisiko, jos käytettäisiin dpi-arvoja vain printtereiden kohdalla. Ehkä niidenkin kohdalla olisi parempi kertoa suoraan mikä on "resoluutio" eli pikseliä tuumalla tai linjoina millille tai muulla selkeällä tavalla.

[hsm]

Kumpikohan se nyt olisi parempi ilmaisu ppi vai dpi?

Tässä näyttää menneen jo aikaa sitten puurot ja vellit sekaisin. Jopa tunnetun skannerivalmistaja Imaconin sivuilla käytetään sekaisin molempia. Tilanne taitaa olla yhtä mahdoton kuin "puolet suurempi", joka yleiskielessa tarkoittaa kaksinkertaista mutta matematiikassa 50% suurempaa.

[Tapiol2003]

Kumpikohan se nyt olisi parempi ilmaisu ppi vai dpi? Minusta dpi (dots per inch) kuuluu printtereihin, joista suurimmassa osassa - ajatellaan vaikkapa mv-laseria - kuva muodostuu konkreettisesti pisteistä, joilla ei ole muuta arvoa kuin että siinä on piste tai ei ole. 1200 dpi:n laseri pystyy luomaan tuumalle 1200 mustaa tai "valkoista" pistettä. Se montako erilaista sävyä pystytään ilmaisemaan on kiinni pikselin eli "solun koosta" - esim. 12x12 pisteestä muodostuva pikseli luo 144 harmaasävyä, mutta silloin "resoluutio" on enää 100 pikseliä tuumalle.

Skannereissa ja kameroissakin tarkoitetaan pikselillä yksittäistä "solua", jolla on oma valoisuus- ja väriarvo. Kolmen megapikselin kamerassa on oltava 3x2000x1500 valoherkkää pistettä (yksinkertaistamisen vuoksi ajattelin vain rgb-kennona). Noistakin pisteistä jokainen pystyy aistimaan valoisuusarvon vaihtelun eli ne vastaavat mustavalkolaserin "solua" eli pikseliä.

Luvut ja vastaavuussuhteet menevät helposti sekaisin. Auttaisiko, jos käytettäisiin dpi-arvoja vain printtereiden kohdalla. Ehkä niidenkin kohdalla olisi parempi kertoa suoraan mikä on "resoluutio" eli pikseliä tuumalla tai linjoina millille tai muulla selkeällä tavalla.

Tuilin vasta nyt (syyskuun lopulla) mukaan listalle, joten tämä teksti on tietysti jälkijättöinen, mutta....

Mielestäni skannereissa ja kameroissa oikea termi on ppi, tulostimissa dpi.

Tuo harmaasävyvertaus 12x12 ja siitä seuraava "vain" 100 pikselin tarkkuus ei päde, sillä sen 12x12 alueen sisällä voidaan edelleenkin erottaa tummempia ja/tai vaaleampia alueita. Näin ollen tuota 144 pikselin matriisia ei voi kutsua pikseliksi.

3 miljoonan pikselin kamerassa on netto 3 miljoona pikseliä. Värisuotimet peittävät ne suhteessa 25% punaista (eli 750 000 kpl) , 25% sinistä ja 50% vihreätä. (Poikkeuksen tekee Sonyn uusi 8 megapikselin kenno, jossa 4. väri on cyan, joka korvaa toisen vihreän suotimen. Näin ko. kennossa on RGBjaC suotimia sama määrä jokaista.) Ainoastaan Foveonissa toteutuu ajatuksesi 3x3 miljoonasta pikselistä kennon ollessa "3-kerroksinen".

[jiiällä]

Tuo harmaasävyvertaus 12x12 ja siitä seuraava "vain" 100 pikselin tarkkuus ei päde, sillä sen 12x12 alueen sisällä voidaan edelleenkin erottaa tummempia ja/tai vaaleampia alueita. Näin ollen tuota 144 pikselin matriisia ei voi kutsua pikseliksi.

Tämä on tietysti terminologiakysymys. Tuolla esimerkin 12x12 pistematriisilla/"pikselillä" pystyy esittämään harmaasävyjä sen mukaan kuin sen sisällä olevat "solut" ovat joko värillisiä tai värittömiä. Pistematriisi/"pikseli" pystyy toistamaan eri valoisuusasteen (ja väriprinttauksessa vielä värinkin). 12x12:lla saadaan 145 harmaasävyä, mutta 600 dpi:n printterillä resoluutio tipahtaa 50 lpi:ksi. Entäpäs jo halutaan tulostaa kaikki 256 harmaasävyä. Silloin tarvitaan 16x16 matriisi. 1200 dpi printterillä saisi 75 lpi. Jos matriisi/"pikseli" asetetaan pienemmäksi saadaan lisää tarkkuutta, mutta sävyjen määrä vähenee. Väritulostimen (mustesuihku, laser) yhteydessä asia on oleellisesti konstikkaampi.

Tässä yksi selvitys asiaan http://www.scantips.com/basics03.html ja tässä toinen http://www.images-magazine.com/jeffart4.htm.

3 miljoonan pikselin kamerassa on netto 3 miljoona pikseliä. Värisuotimet peittävät ne suhteessa 25% punaista (eli 750 000 kpl) , 25% sinistä ja 50% vihreätä. (Poikkeuksen tekee Sonyn uusi 8 megapikselin kenno, jossa 4. väri on cyan, joka korvaa toisen vihreän suotimen. Näin ko. kennossa on RGBjaC suotimia sama määrä jokaista.)

Olet oikeassa. Kiitos korjauksesta. Alkuperäisessä kirjoituksessani meni ajatus "liian pitkälle". - Valmiissa kuvassa on 3 miljoonaa valoisuus- ja väritiedon omaavaa pikseliä, mutta ne on saatu laskennallisesti kolmesta miljoonasta fotodiodista. Noissa on kolme tai neljä valon eri osa-alueen valoisuutta yksivärisesti mittaavaa "diodityyppiä", joten resoluutio on oikeastaan paljon vähemmän kuin 1500x2000. Yhden "alueen" väri- ja valoisuustiedon keräämiseen kuluu 4 fotodiodia. Testien mukaan vaikuttaa siltä, että valmiin kuvan resoluutiot ovat 3 mpxl kameroissa luokkaa 1000-1200 linjaa (="pikseliä"?).

Kennon pikseleillä ja valmiin kuvan/skannerin pikseleillä on mielestäni eri sisällöllinen perusta ja samannimisinä synnyttävät sekaannusta. Kennolla pikseli antaa vain yksivärisen valoisuustiedon, mutta valmiissa kuvassa pikselissä on väri- ja valoisuustieto. Jos pikselin merkitys pyhitettäisiin vain kennon fotodiodin synonyymiksi niin pitäisikö valmiin kuvan pikselille ja sitä vastaavalle printterin pistematriisille keksiä uusi nimi. Vai onko sekaannus eri nimityksin ja lyhentein jo niin paha ettei asialle enää mitään voi eikä vastaavuuksia ja eroja pysty helposti käsittämään (lpi - ppi - dpi ...).

Kennon suodinjärjestelyissä on ollut jo ennen uutta Sonyä erilaisia vaihtoehtoja. Yleisin on kai ollut GRGB, Nikonissa ja myös jossakin Canonissa CYGM ja nyt Sonyn uusi RGBE.

Tuo mainittu Sonyn uusi kenno on esitelty sivulla http://www.imaging-resource.com/NEWS/1058329666.html ja muuta kennoasiaa löytyy vaikkapa näiltä sivuilta
http://www.dpreview.com/news/0301/03012 ... rccdsr.asp
http://www.dpreview.com/learn/key=colour+filter+array
http://www.dpreview.com/learn/key=sensor

[Tapiol2003]

Kiitos tarkennuksesta. Riippuvuusuhde on kyllä tuttu, joskin käännän sen omassa päässä mielummin kotimaiseen l/cm -lukuihin. Hyvän käytännön esimerkin siitä, että mm. mustesuihkutulostin ei noudata tätä matematiikka olen huomannut Epson 2100-tulostimeni kanssa.

16x16 eli 256 sävyn tulostamiseen pääsen ko. tulostimella toiseen suuntaan laitteen mekaniikasta johtuen arvoon 180 lpi (n. 70 l/cm). Se on sinänsä varmasti riittävä, enkä esim. itse näe niin hyvin, että voisin kuvitella näkeväni paperilla puutteita terävyydessä. Kuitenkin joillakin paperilaaduilla löytyy valmista materiaalia luupilla tms.tarkasteltaessa enemmän terävyyttä kuin teorian mukaan sitä pitäisi olla ja taas toisia originaaleja tulostaessa ei yksittäisiä pisteitä enää esiinny, vaan kuvan pinta on yhtenäistä värihuntua.

Asia tuli oikeastaan ajankohtaiseksi muutama vuosi sitten mustavalkoisia tulosteita tehdessäni, jolloin oli ryhdyttävä etsimään keinoja mahdollisimman hyvälaatuisten printtien aikaan saamiseksi.

Tuohon kameran pikselien välittämän kuvan toistumiseen siten kuin sen objektiivi on välittänyt, en usko. (Unohdetaan tässä kohtaa kennon tai filmin ja objektiivin erottelukyvyn keskinäiset riippuvuusuhteet.) Tämä lähinnä vain siksi, että väri ja kirkkausrvot lasketaan kuitenkin min. 9 pikselin arvoon perustuen, eivätkä varsinaiset pikselit ole edes fyysisesti kiinni toisissaan. (Tosin Olympus E-1:n suunnittelutiimin englantilainen jäsen Suomessa käydessään väitti, että ko. kameran Kodakin valmistamassa kennossa näin olisi laita ja datan siirto olisi rakennettu pikselien taakse.) Tottakai pikselien määrän ollessa riittävän suuren, ei moisella seikalla ole oikeasti väliä. Kuvat ovat hienoja ja riittävän teräviä ainakin teknisessä mielessä.

Tosin terävyyden ilmoittelussa yleisestikin sekoittaa aika lailla se, että englanninkielinen termi lines per millimeter (viivaa millille) on usein käännetty termiksi lp/mm (line pairs per millimeter), joka on aivan toinen asia, eli viivaparia (esim. musta + valkoinen / mm). Usein tässä kohtaa syntyy lukuihin joko 2x tai 1/2x virhe, riippuu tekstin tekijästä. Sekavuus on kuulunut samaan sarjaan mainitsemasi lpi-dpi-ppi -juttujen kanssa vähintään yhtä kauan kuin objektiivien terävyyksistä on kirjoitettu :-)