Konica Minolta Dynax/Maxxum 7 Digital

[jvk]

Tuollainen peli on tulossa. Onko kenelläkään mitään tietoa tai speksejä? Missä hintaluokassa liikutaan ja koska tulee markkinoille?

Ton verran tiedän jo:
http://konicaminolta.com/products/consu ... index.html

[M.B.]

Vähän vanhempi lista ominaisuuksista:
http://www.konicaminoltaeurope.com/cgi- ... %20Digital

Vehkeen odotetaan siis käyttävän samaa CCD-kennoa kuin Pentax *ist ja Nikon D70. Kaikkien Minoltan AF-objektiivien pitäisi kelvata ja ominaisuuksiltaan (automaattitarkennus, valotusajat ym.) kameran odotetaan olevan täysin Dynax 7:n tasoa (eli pitäisi olla varsin hyvä).

Huhujen mukaan julkistus voisi olla jo parin viikon päästä. Webistä löytyy myös kuvia, joissa nappulat näyttävät olevan vähän eri järjestyksessä kuin KM:n virallisissa kuvissa (valkotasapainovalitsin kameran päällä). Feikki vaiko vanhempi proto, sen saavat lukijat itse päättää. Näissä kuvissa esiintyy myös 17-35/2,8-4 -optiikka, jollaista ei käsittääkseni ole aiemmin valikoimissa ollut.

http://forums.dpreview.com/forums/read. ... e=10007397

Virallisen puffaussivuston kuvat ovat kyllä vähän outoja. Takaseinän LCD-näyttöä esittelevät kuvat taitavat olla filmiversiosta - tai sitten digimallissakin on mustavalkoinen näyttö. Siinäpä olisikin ominaisuus, jolla erottua massasta ;-)

Sitten on vielä tämmoinen haastattelu:
http://www.dpreview.com/news/0408/04080 ... erview.asp

Se aiheutti melkoisen kohahduksen, koska tuossa mainitaan CCD:n liikeradaksi yli 1 cm. Jos kyseessä ei ole väärinkäsitys (esillä ei ollut aito mekanismi, vaan A2:n demolaite, jossa on liioitellut liikeradat), tämä merkinnee sitä, ettei kamerassa voi käyttää (ainakaan vakaajan ollessa toiminnassa) pienemmälle piirtoympyrälle suunniteltuja "digilinssejä", vaan koko kino-objektiivien piirtoympyrä tarvitaan.

Hinnan suhteen arvaukset heittelevät hurjasti. Jopa kolmen tonnin (lähtö)hinnasta on puhuttu. Toki löytyy myös jalat tukevasti irti maasta -tyyppejä, jotka uhoavat hinnan olevan tonnin pintaan. Toiveajattelua, koska seiska on kuitenkin ihan eri tason runko kuin joku "kahden nollan" EOS. Minolta on myös aina osannut ns. kermankuorintahinnoittelun, joten yli kahden tonnin lähtöhinta ei hämmästyttäisi. Silloin hinta voi myös pudota reippaasti, jos ei ole pakko ostaa ihan ensimmäisten joukossa.

[jvk]

Kiitos! Mikähän muuten on syy, että Canon tuntuis olevan yksin (?) CMOS kennojen kannalla noissa d-järkkäreissä? Olen joskus kuullut,että CMOS kenno mahdollistaa pienemmän kohinan, pitääkö paikkaansa? Tämä taas on ihan mutua ja menee tosi pahastia aiheen ohi: Mielestäni Nikon D-70 omaa paremman dynamiikan kun esim. 10d tai 300d. Mistä se johtuu?


nimim. D-järkkäri hakusessa

[M.B.]

Kiitos! Mikähän muuten on syy, että Canon tuntuis olevan yksin (?) CMOS kennojen kannalla noissa d-järkkäreissä?

CMOS taitaa olla itsessään vieläkin kohinaisempi kuin CCD ja vaatii siksi pätevän kohinanpoistojärjestelmän. Canon on onnistunut tässä parhaiten (käsittääkseni jo kennossa itsessään on tähän liittyviä ominaisuuksia + ohjelmallinen kohinanpoisto vielä siihen perään). Muitakin yrittäjiä on, mm. Kodak ja Sigma/Foveon, mutta näillä jälki on usein aika heikkoa pitkillä valotuksilla.

Olen joskus kuullut,että CMOS kenno mahdollistaa pienemmän kohinan, pitääkö paikkaansa?

CMOS-kennon etuna on, että samalle piinpalalle voidaan rakentaa myös kuvankäsittelyyn liittyvää elektroniikkaa - vaikkapa kohinan vähentämiseksi, kuten Canon on tehnyt. Ilman näitä virityksiä CMOS on ymmärtääkseni ominaisuuksiltaan heikompi.

Tänä päivänä tilanne on tasan se, että kaikki kamerat suodattavat kohinaan enemmän tai vähemmän. Lopputulokseen vaikuttaa siis kennon tyypin lisäksi moni muukin tekijä, kuten algoritmien laatu ja valmistajan näkemys vielä hyväksyttävistä sivuvaikutuksista. Liiallisella kohinanpoistolla pärjää kyllä Dpreview:n alkeellisessa kohinatestissä, mutta kuvat voivat olla karua katsottavaa.

Tämä taas on ihan mutua ja menee tosi pahastia aiheen ohi: Mielestäni Nikon D-70 omaa paremman dynamiikan kun esim. 10d tai 300d. Mistä se johtuu?

Vertailetko kennon dynamiikkaa (käsittelemättömiä RAW-kuvia) vaiko kameran tahi tietokoneessa pyörivän käpistelyohjelman näkemystä myyvän näköisistä kuvista? Jyrkällä toistokäyrällä kuvista saa helposti terävämmän ja värikylläisemmä oloisia, joten kameroiden perusasetukset on usein viilattu tähän suuntaan.

[rdr]

Tätä on odoteltu Minolta järkkäreiden omistajien puolesta jo LIIAN kauan. Tosin jos hinta pyörii mallilla 2999,- saa minolta(n) unohtaa, silloin kameravalmistaja hinnoittelee kykyisltä markkinoita ulos. Toisaalta jos hinta asettuu 1500-2000e väliin alkaa kuulostaa jo järkevältä ostokselta...

Markkinoille tulo saisi hiljalleen selvitä kun kameran uusinta on työnalla!! Nim. ostanko Nikon D70 vai odottelenko?! Tosin juuri lueskelin yhtä keskustelu, jossa yksi verkkokauppa arveli hinnan asettuvan 2000-2200e välille ja ilmestymisajankohdan olevan Joulukuu :(

[juha_m]

Veikkaisin hinnaksi 1400-1800 euroa.

---
Juha

[jvk]

Vertailetko kennon dynamiikkaa (käsittelemättömiä RAW-kuvia) vaiko kameran tahi tietokoneessa pyörivän käpistelyohjelman näkemystä myyvän näköisistä kuvista? Jyrkällä toistokäyrällä kuvista saa helposti terävämmän ja värikylläisemmä oloisia, joten kameroiden perusasetukset on usein viilattu tähän suuntaan.

Omaa kokemusta ei ole enkä ole päässyt tekemään emppiirisiä kokeita. Arvailut perustuu pelkästään näkemiini kuviin.

[M.B.]

Nyt esittelysivusto on taas pistetty uusiksi ja sieltä löytyy tarkat tekniset tiedot + pari mallikuvaa

http://konicaminolta.com/products/consu ... index.html

Härpäke on melkein kuin Dynax 7, mutta

Lyhin suljinaika "vain" 1/4000 s (filmimallissa 1/8000 s) ja salamasynkka 1/125 tai 1/160 s riippuen siitä, onko AS päällä vai pois (filmimallissa 1/200 s)

Salamamittaus on mallia esisalama eli pelannee kuten Dimage-sarjan kameroissa. Tämä saattaa siis tarkoittaa sitä, ettei valonjaon ohjaus (esim. 1:2 rungon oma / orjasalama) onnistu eikä TTL-mittaus toimi lainkaan vanhempien (5400xx ja 3500) salamamallien kanssa.

Runko on saanut pari sataa grammaa lisää massaa.

AF apuvalo puuttuu -> räpsytiräpsyti räps pimeässä. Ei hyvä.

Nestekidenäyttö on iso (2,5") ja tarkka (207 kilopikseliä)

Valotushaarukointi vain 1/3 ja 1/2 EV portain (?)

Intervallikuvaus A-sarjan tyyliin (1/2 - 60 min välein)

Etsimen suurennussuhde on vain 0,6x (0,9x 75 mm "efektiivisellä" polttovälillä) kun otetaan croppauskertoimen vaikutus huomioon. Siis samaa luokkaa kuin A1:ssä.



Näin äkkipäätä yllättävän köyhä esitys. AS on tietysti kova juttu, mutta muilta osin kamera tuntuu olevan melkein joka suhteessa pikkuisen heikompi kuin filmimalli. Ei toimintonäyttöä kameran päällä, hitaampi salamasynkka, typistetty valotushaarukointi, painoa kolmannes lisää... ja pahimpana kaikista: ei kunnollista kittizoomia, siis seiskan "kittilinssin" 24-105/3,5-4,5 "digiversiota" (eli polttovälialue vaikkapa 16...>50 mm). 17-35 olisi jo ollut valmiiksi tyrkyllä Sigmalta.

[laite]

Valotushaarukointi vain 1/3 ja 1/2 EV portain (?)

Kuinkas isoin portain tuota pitäisi pystyä säätämään?

[M.B.]

Kuinkas isoin portain tuota pitäisi pystyä säätämään?

Seiska tarjoaa myös 0,7 ja 1 EV portaat. Pieniin portaisiin rajoittumisessa ei mielestäni ole kauheasti järkeä, koska digikuviin on helppo tehdä pikku korjauksia jälkikäteen - toisin kuin diakuviin. Isommille, 1 tai jopa 2 EV portaille puolestaan löytyisi käyttöä tilanteesta, jossa on tarkoitus yhdistää kuva useammasta valotuksesta, esim. taivas ja maa erikseen.

Ja sitten vielä sellainen korjaus, että nuo "uudet" objektiivit taitavat olla molemmat uudellen brändättyjä Tamroneita.

[trsqr]

Kyllähän nuo speksit ihan ok näyttäisivät olevan. Varmasti Minolta-lasia omistaville digijärkkäriä haikaleville ihan positiivinen

Tämän kameran tärkein ominaisuus on tuo kuvanvakain rungossa, jotain mitä tuskin tulemme näkemään esim. Canonin ja Nikonin kameroissa ihan lähitulevaisuudessa ainakaan. Kyseessä kuitenkin on Minoltan ensimmäinen kuluttajaluokan digijärkkäri (jonkun aiemman useamman kennon kameran muistan joskus nähneeni) ja tästä on ihan hyvä lähteä eteenpäin. Mielestäni merkittävät innovaatiot (AS järkkärissä) ovat aina hyvästä.

Minkähänlainen tuo etsin käytännössä on?

Mutta tärkeimmän, eli kuvanlaadunhan näkee vasta kun valmista kameraa saa kaupoista...

-olli

[laite]

Kuinkas isoin portain tuota pitäisi pystyä säätämään?

Seiska tarjoaa myös 0,7 ja 1 EV portaat. Pieniin portaisiin rajoittumisessa ei mielestäni ole kauheasti järkeä, koska digikuviin on helppo tehdä pikku korjauksia jälkikäteen - toisin kuin diakuviin. Isommille, 1 tai jopa 2 EV portaille puolestaan löytyisi käyttöä tilanteesta, jossa on tarkoitus yhdistää kuva useammasta valotuksesta, esim. taivas ja maa erikseen.

Ja sitten vielä sellainen korjaus, että nuo "uudet" objektiivit taitavat olla molemmat uudellen brändättyjä Tamroneita.

Niin tuota, toi porras tarkoittaa varmaankin sitä, millä tarkkuudella EV-korjauksen määrän saa säädettyä haarukoidessa. Eli haarukoidessa toi korjailu voi kuitenkin olla tuon 2-3 aukkoa (tai enemmänkin, riippuu mitä kamera sallii), asetukset säädetään vaan tuon kolmasosan tarkkuudella (tai sitten puolen aukon tarkkuudella, oletettavasti tuo on valittavissa kameran valikoista).

Näin toimivat ainakin kaikissa niissä kameroissa joita olen käyttänyt toi haarukointi. Toi saitti on taas niin jumissa etten jaksa alkaa tarkastelemaan tarkemmin noita speksejä, maalaisjärkeä vaan käyttelen tätäkin kirjoitellessa.

[P.B]

Toimii kuten filmimallikin eli

+/- 2 aukkoa 1/3:a aukon tarkkuudella
+/- 3 aukkoa 1/2:a aukon tarkkuudella

ja salama

+/- 2 aukkoa 1/2:a aukon tarkkuudella

ja valitaan kiekoista ei valikoista, ylempi kiekko on valotukselle/ alempi salamalle.

...on tätä vehjettä odotettukin.

[M.B.]

Niin tuota, toi porras tarkoittaa varmaankin sitä, millä tarkkuudella EV-korjauksen määrän saa säädettyä haarukoidessa. Eli haarukoidessa toi korjailu voi kuitenkin olla tuon 2-3 aukkoa (tai enemmänkin, riippuu mitä kamera sallii)

Niin, kamerassa on toki valotuksen korjaus oliko-se-nyt maksimissaan +/- 3 EV ja valotusta ynnä korjausta voi säätää joko 1/3 tai 1/2 EV portain. Valotushaarukointi puolestaan on automaaginen toiminto, jossa on yleensä tapana ottaa 1 kpl valotusmittarin mukaan valotettu kuva (+ mahdollinen korjaus huomioituna), 1 kpl n aukkoa alivalotettu ja 1 kpl n aukkoa ylivalotettu kuva. Tämä kaikki siis yhdellä napin painalluksella. Toki haarukointia voi harrastaa myös manuaalisesti vääntelemällä valotuskorjausta ja ottamalla kuvia eri arvoilla...

7D:n tapauksessa n:n arvo on joko 0,3 tai 0,5 EV. Onneksi kamera tukee tavanomaisen kolmen lisäksi myös viiden kuvan ottamista, jolloin yhdellä painalluksella saa katettua jo kahden aukon alueen.

Koska kyseessä on puhtaasti softalla toteutettu toiminto, säätövaran rajoittaminen (filmimalliin verrattuna) haiskahtaa lähinnä kiusanteolta. Ohjelmakoodin määrään kun ei taida hirveästi vaikuttaa, onko säätövaraa 2 vaiko 4 pykälää.

[P.B]

"onko säätövaraa 2 vaiko 4 pykälää."

Mistä pykälistä nyt on kyse ?

[M.B.]

"onko säätövaraa 2 vaiko 4 pykälää."

Mistä pykälistä nyt on kyse ?

Siitä, tarjoaako kamera valotushaarukoinnin 0,3, 0,5, 0,7 ja 1,0 EV portain (neljä vaihtoehtoa) vai ainoastaan 0,3 tai 0,5 EV portain. Vaihtoehtojen karsimisella tuskin on kauheasti valmistuskustannuksia säästetty tai käyttöliittymää yksinkertaistettu (tämä on varmasti valikoiden kautta asetettava toiminto), onpahan vain pitänyt jostain kumman syystä saada kamerasta rajoittuneempi kuin pohjana olleesta seiskasta. Kaipa nyt riisutut toiminnot halutaan myydä uutuuksina seuraavassa mallissa.

Toisaalta... kun nyt olen tiiraillut speksejä tarkemmin, niin seiskaa kamerassa on vain ulkokuori, sisukset ovat alemmista malleista. Suljinajat täsmäävät 5-sarjan kanssa ja AF systeemi ilman ristiinrastiin -sensoria keskellä lienee Dynax 60-mallista.

[Annukka]

Vasta ensimmäisen DSLR:n hankkimista suunnittelevalle tämä tuo taasen yhden uuden harkinnanarvoisen vaihtoehdon. Voi voi. Onhan tää vähäsen niinkuin sulhaskandidaatteja punnitessa täytyisi ottaa koko tuleva suku huomioon; objektiivivalikoima, muut lisävarusteet. Sitoutuminen johonkin merkkiin ei ole pikkujuttu.
Ollako Canonisti, joita on eniten ( joukossa niin asiallisia kuvaajia kuin suunpieksäjiäkin )?
Vai Nikonisti ( Nikonissa paras tuoksu )?
Kaikilla kameramerkeillä alkaa olla entry-level-runkoja.
Jos ennakoisi vanhuudesta tutisevia käsiä, saattaisi tämä uusi Monica olla sopiva peli.


miettii Annukka

[M.B.]

http://www.dpreview.com/news/0410/04100 ... allery.asp

+ hieman vanhempi galleria, jossa demotaan pääasiassa AS:n tehoa
http://www.dpreview.com/news/0409/04092 ... dsamps.asp

Jälki ei näytä pöllömmältä edes ISO 1600 herkkyydellä, mutta kuumia pikseleitä näyttäisi olevan kourallinen.

[nikohak]

Itseäni ei oikein kiinnostaisi mennä naimisiin Minoltan kanssa juuri tuon edelä mainitun "suvun" vuoksi, mutta se Anti-Shake ominaisuus vaikuttaa kyllä aika mahtavalta.

Onko kenelläkään mitään valistuneita arvauksia milloin, jos ollenkaan, vastaava ominaisuus nähdään muiden merkkien rungoissa?

[M.B.]

Onko kenelläkään mitään valistuneita arvauksia milloin, jos ollenkaan, vastaava ominaisuus nähdään muiden merkkien rungoissa?

Pentax ja Olympus voisivat teoriassa ottaa tuon käyttöön. Siitä en osaa sanoa, käykö näin - siinä on monta mutkaa matkassa eli onnistuuko Minoltan patenttien kiertäminen tahi suostuuko Minolta lisensoimaan tekniikkaa ja mihin hintaan. Nikon ja aivan erityisesti Canon eivät varmasti moiseen ryhdy, koska temppu a) tappaisi hyvän lypsylehmän eli IS/VR-tuubeilla rahastuksen ja b) voisi aiheuttaa pahaa verta moisiin jo investoineiden piirissä.