En minä pidä pahana sitä, että alussa on paljon pääomia käytössä, mutta minusta se ei aina kuitenkaan ole välttämättömyys. Nettibisneksessä kun ennustettavuus on erittäin huonoa. Netissä ei joka kerta isollakaan rahalla saa aikaiseksi menestyvää systeemiä. Tärkein harhakuva lienee siitä, mitä asiakkaat oikeasti haluavat.
Tietojärjestelmiä (ml nettikaupat, kuvapankit jne) suunniteltaessa ensin pitäisi tehdä määrittely. Määrittelyn pohjalta voidaan tehdä tai tilata toteutus. Pienikin puute määrittelyssä aiheuttaa yleensä budjetin kaksinkertaistumisen ja aikarajojen ylityksen.
Määrittelyn voi tehdä myös prototyyppien tai asiakaskyselyjen kautta. Jos alussa voi tehdä pienen systeemin ja pyytää asiakkailta toiveita, mitä asiakkaat siellä haluaisivat, voi osan määrittelytyöstä teettää asiakkaalla. tezen kuvista näkee, mitä asiakkaat haluavat. Osasikohan hän arvata kuvien myyntiä aloittaessaan, millainen massakuva myisi parhaiten? dc.netissä usein pidetään tezen kuvia tylsinä, tavallisina, liian samanlaisena jne. Asiakas on kuitenkin aina oikeassa, mutta joutuu siitä maksamaan.
Kuvakauppaa perustettaessa voi olla vaikea sanoa, millaisia toimintoja asiakkaat haluavat. On olemassa tietyt tekniset reunaehdot ja myyjän kuvitelma asiakkaiden käyttäytymisestä. Jos asiakkaat eivät toimikaan ihan niin, systeemeitä pitää hienosäätää. Voisi olla edullisempaa etsiä ne säädettävät kohdat halvemmalla systeemillä.
Minä olen ollut suunnittelemassa (määrittelemässä) Valtran kuvapankkia.
https://pictures.valtra.com/FRAMES.ASP
Valtran markkinointiosastolla oli selkeä tarve. Lehdistö kirjoittaa aika paljon maataloudesta ja siihen liittyvistä asioista. Media käyttää kuvituksena sopivia kuvia. Valralta pyydettiin jatkuvasti sopivia kuvia. Niitä lähetettiin 6*6 dioina medialle. Joskus kuvia saatiin takaisin, joskus ei. Kuvapankki lähti liikkeelle palveluna medialle. Jos Takahikiän sanomat haluaa kirjoittaa jutun puun myynnistä, jutun kuvitukseen voi nykyään suoraan käyttää Valtran kuvapankista metsätöissä olevan traktorin kuvaa. Valtralle on etua, jos yleisissä kuvissa on usein näkyvissä Valtran traktori.
Palvelu siis suunniteltiin siten, että toimittaja voi hakea kuvapankista juttuunsa sopivan kuvan. Nykyinen kuvapankki lienee teknisesti kolmas versio, mutta edelleen samat määrittelyt ovat voimassa. Ensimmäinen versio kuvapankista oli visual basicilla tehty systeemi. Koodari käytti aikaa vajaa kaksi päivää systeemin tekoon. Sitten valokuvaaja alkoi syöttää kaikki kuvansa kuvapankkiin. Koodari hienosääti systeemiä vielä hiukan ennen ensimmäistä julkaisua. Ekan julkaisun jälkeen kerättiin käyttäjiltä kokemuksia ja taas tehtiin hiukan kehitystyötä.
Palvelua käytetään hyvin paljon Valtran omassa organisaatiossa. Sillähän oli (on?) myyntiyhtiöitä pitkin Eurooppaa. Kuvapankki muuttui nopeasti englanninkieliseksi, koska kysyntää kuville oli ulkomailla.
Systeemin määrittelyihin kuului myös extranet-osio. En tiedä, onko sitä enää olemassa. Extranetissä jaettiin enemmän kuvia ja jotain muutakin materiaalia.
Vaikka kuvapankki oli noin pieni ja yksinkertainen, senkään määrittely ei ollut täydellinen. Käyttäjiltä tuli muutamia erittäin hyviä kehitysvinkkejä. Tuo lähti käymään hyvin yksinkertaisella mallilla. Suurimmat kustannukset tulivat silloin kuvista. Valokuvaajan työtä kuvien syöttämisessä kuvapankkiin pidettiin kalliina. Se osoittautui kuitenkin suureksi säästöksi, kun enää ei tarvinnut lähettää diakuvia lehtiin. Markkinointiosastonhan oli vaikea valita, mikä kuva olisi median mielestä paras juttuun. Siksi dioja lähetettiin yleensä aika monta. Palauttamatta jääneistä dioista ei ollut kopioita ja kuvia jouduttiin ottamaan paljon kulutuksen takia. Kuvapankki tuotti nopeasti säästöjä markkinoinnille vaikka palvelu median suuntaan paranikin selvästi.
Uuden yrityksen perustamisessa on aina riskinsä. Käyntiin lähteminen on tietysti helpompaa, jos on pääomia käytettävissä. Netissä kuitenkin hyväkin suunnitelma asiakkaiden palvelemiseksi voi mennä pieleen, kun asiakkaiden käyttäytymistä ei osata ennustaa. Ja mikään ei ole niin vaikeaa, kuin nettiasiakkaiden käyttäytymisen ennustaminen.
