Venttaas vähän...higgins kirjoitti:Mitä syytä sinulla on epäillä tuota tarinaa? Ja vaikka epäilisi, niin yleensä hienovaraisemmin kysellään, josko olisi hieman väritettyä tarinaa mukana.Konditiona kirjoitti: Ois se noloa jos poliisi kysyisi että millä videolla toi tapahtui.
1) Melko uusi tulokas palstalla repäisee esiin tarinan, joka tuntuisi enemmän amerikkalaisen elokuvan tai gangsta-rap-videon kohtaukselta kuin tapahtumalta suomalaisessa illlassa.
2) Kuvaaja ei huomaa että kuvaamisen kohde on osa jotain porukkaa, vaikka tarina antaa ymmärtää että sekä kohde että porukka ovat tummaihoisia ulkkareita. Kuinka uskottavalta tuntuu, että joku kohdistaa huomionsa kuvaamisen lomassa tummaihoiseen tyyppiin, mutta ei tajua tämän olevan samaa porukkaa muun paikalla olevan samalla tavalla pukeutuneen tummaihoisen poppoon kanssa.
3) Tarinan narratiivinen rakenne.
4) Montako ulkomaalaista olet tavannut Suomessa käsiaseen kanssa? Kuinka monet heistä ovat liikkuneet isolla laumalla Cadillacilla? Kuinka todennäköiseltä tuntuu, että joku rovaniemeläinen törmää tuommoiseen poppooseen Helsingissä liikkuessaan?
5) Kuinka uskottavaa on että joku kymmenpäinen poppoo tarvitsee käsiaseen vilauttelua ollakseen riittävän uhkaavia jotta joku satunnainen kuvaaja poistaisi kuvat muistikortilta.
6) Tarinan päähenkilöllä on jännä tarina, mutta sillä ei ole jatkoa. Ei poliisia? Ei kuvien pelastamista muistikortilta? Ei mitään muuta kuin kuhinan herättelyä nettipalstalla?
7) Tarinan sisäiset ristiriidat. Joku ei halua että hänen läsnäolostaan jää näyttöä joten hän pyytää poistamaan kuvat. Seuraavaksi hän rupeaa yht'äkkiä esittelemään käsiasetta sellaisessa paikassa, jossa on paljon poliisi- ja valvontakamera-aktiivisuutta. Yhdestä yksittäisestä tapahtumasta kehittyy vaisto. Rosvo pyytää aseella uhaten poistamaan kuvat sen sijaan että veisi muistikortin tai koko kameran. Kas kun ei mukavasti rupatellen istuttu vierekkäin katselemaan niitä kuvia ja sovittu mitkä poistetaan ja lyöty kättä päälle. Jos porukkaa on kymmenkunta ja yksi auto niin sinnekö ne kaikki ahtautuu vai liikkuuko osa jengistä junalla ja osa Cadillacilla? jne. jne.
8) Kirjoitushistoriassa eräs asia viittaa siihen suuntaan, että hyvä tarina saa enemmän arvoa kuin tylsät faktat.
9) Myöhemmässä vaiheessa kirjoittaja näyttää tuntevan pelastusohjelman mutta ei mitenkään viittaa siihen suuntaan, kuin olisi pitänyt sen käyttämistä oleellisena vaikka tapahtumasta on jo aikaa.
10) Tarinasta puuttuu muutamia sellaisia asioita, joihin ihminen varmasti kiinnittäisi huomiota jos tuollaista sattuisi oikeasti. Osa niistä on sellaisia, että ainakin noin kertova ihminen mitä todennäköisimmin toisi ne esiin myös tekstissään. (Pitikö poistaa vain yksi kuva vai tyhjentää koko muistikortti? Jos vain yksi niin miten asia tarkastettiin? Jos koko kortti niin miten asia tarkastettiin?
11) Videoilla asiat tehdään tietyillä tavoilla, koska asiat täytyy saada kunnolla kuvaan. Todellisessa elämässä asiat tehdään toisella tavalla, koska ne eivät toimi videoasetteluiden mukaisesti tehtyinä. Tuo tarina tuntuu enemmän videoasettelulta kuin todelliselta elämältä.
Kuinka monta syytä olla uskomatta vielä pitäisi laittaa? Kun nuo kaikki kertoo keskenään niin uskoisin että todenmukaisuuden mahdollisuus on enintään lottovoiton luokkaa. Eli todennäköisyyslaskentahan on murtolukujen kertomista. Jos jokainen epäilyttävä kohta olisi mahdollinen - sanotaan vaikka että kunkin todennäköisyys olisi vaikka yksi prosentti, niin saataisiin seuraava lasku 0.01^11. Jokainen tarinaan uskova voi punnita mielessään mikä on minkin epäilyttävän aspektin todennäköisyys ja suorittaa tarvittavan laskutoimituksen omien arvioidensa mukaan. Tuo 0.10^11 tuottaa semmoisen luvun että olisi varmaan suunnilleen yhtä todennäköistä voittaa yhdellä lottoruudukolla kaksi päävoittoa samana päivänä.