Filmi- ja digijärjestelmällä kuvaamisen ero

[laite]

Varsinkin sisätiloissa salamalla (ulkoinen tietysti) kuvatessa valotuksen onnistuminen sataprosenttisesti on harvinaista. Aina tarvitaan korjausta, joskus enemmä ja joskus vähemmän. Joskus jopa yhden aukon verran.

Tottahan tuokin. Normaalisti yritän kuitenkin valottaa ruudun niin, että taustalla olevaa valoa tulisi myöskin ja normaalisti on helpompaa vain ottaa uusi kuva jos ensimmäinen epäonnistuu (ei tuota saa oikein korjailtuakaan). Onnistumisprosentti kasvaa kuitenkin aika hyvin kun oppii tuon e-ttl salamamittauksen rajat ja vaatimukset (valotus kasvoista tai vastaavasta, ei koskaan valkoisesta kohdasta ellei kompensoi salaman tehoa jne jne.).

Nyt menikin tähän tekniseen puoleen taas :)

[Daddy0]

Minä siirryin digipokkarista filmijärkkäriin

Jännä kuulla, että joku digikameroita käyttänyt siirtyy filmijärkkäriin. Taidat olla nykyaikana harvinainen valokuvaaja, Harri.

No onhan meitä täällä sitten ainakin jo kaksi filmijärkkäriin siirtynyttä. Minulla ainakin ensisijainen syy oli digirunkojen hinta. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin kääntynyt niin päin, että olen tykästynyt filmin kanssa pelaamiseen niin paljon, että digirunko ei enää juuri kiinnosta. Katsotaan sitten uudestaan kun tekniikka on hieman koetellumpaa.

t. Mikko

[martti65]

Vaikka itse olen kokonaan käytännössä siirtynyt digiin, suurimmaksi eroksi olen kokenut valkotasapainon säädön, salamakuvauksen, valoituskorjaukset. Ja tietysti tuo tekninen pakkorajaus eli tu 1,6 kerroin.

Vastaavasti itsekin en oikeastaan muuten ole kuvaustani muuttanut, mutta liipasin on aikapaljon herkemmässä. Ennen oli pakko harkita kolikoiden kilahdusta, nyt sitä kokeilee ja testaa.

Pyrin aina kuvatessa kuitenkin rajaamaan oikein heti, kuten Laite ja myös värikorjailut kerrallakuntoon. Filmijärkkäri odottaa käyttäjäänsä, siinä hallitsin huomattavasti paremmin salamakuvauksen salat, Olen varmasti räiskinyt 1000 salamakuvaa, E-TTL:n opettelu ei näytä istuvan itsellení A-TTL:n puutteet toimi sisäänrakennettuna puutekompensaationa. Muutokseen tarvitaan vain hieman aikaa ja kasa kuvia, peruskuvaamisessa en näe mitään eroja.

[Asikainen]

Vastaavasti itsekin en oikeastaan muuten ole kuvaustani muuttanut, mutta liipasin on aikapaljon herkemmässä. Ennen oli pakko harkita kolikoiden kilahdusta, nyt sitä kokeilee ja testaa.

En ole millään muotoa digivastainen ihminen, mutta en usko, että digikuvaajat tällä hetkellä selviävät yhtään sen halvemmalla kuin dian kuvaajatkaan. Esimerkiksi Nikon D70 peruspaketin hinnalla saa valotettua noin 6500 ruutua Sensiaa. Se on aika paljon. En tiedä säästävätkö enemmän ne, jotka odottavat tekniikan kehittymistä ja vakiintumista ja hintojen alentumista ja ostavat sitten kerralla koetellun ja mahdollisesti kymmenen vuoden tarpeen tyydyttävän digijärkkärin vai ne, jotka ostavat ensimmäisen kuluttajahintaisen digijärkkärin ja päivittävät sitä sitten myöhemmin.

Paitsi esitystapa kiehtoo minua diassa myös se, että se on kerralla valmis. Koko kuva toteutetaan laukaisuhetkellä. Minusta se on kiehtovaa. En tiedä kuinka paljon jaksan kuvata tulevaisuudessa koneen ääressä. Mieluummin pidän kädessäni kameraa kuin näppäimistöä ja hiirtä. Tämähän on kuitenkin pelkkä mieltymiskysymys.

Tiedän että jotkut ammattikuvaajatkin ovat siirtyneet digistä takaisin filmiiin mm. sen vuoksi, että digin hinnoittelu on hankalaa, koska kuva ei ole valmis laukaisuhetkellä.

Mutta hyvä että ostatte digirunkoja ja tuette kehitystä. Minähän siitä myöhemmin hyödyn... ;)

[laite]

En ole millään muotoa digivastainen ihminen, mutta en usko, että digikuvaajat tällä hetkellä selviävät yhtään sen halvemmalla kuin dian kuvaajatkaan. Esimerkiksi Nikon D70 peruspaketin hinnalla saa valotettua noin 6500 ruutua Sensiaa. Se on aika paljon.

Eipä tuossa sillä hinnalla niin väliä ole. Itse kuvaan diafilmille, negafilmille ja sitten digille loput. Kuitenkin nuo ovat omasta mielestäni rinnakkaisformaatteja ja eri formaatit sopivat eri käyttötarkoituksiin. Digipuolella etuna on ehdottomasti se, että kuvat saa siirrettyä lähestulkoon välittömästi kuvan ottamisen jälkeen esim. asiakkaalle (lehti, nettijulkaisu jne jne). Filmipuolella tuo filmin kehittäminen ja kuvien asiakkaalle toimittaminen vie enemmän aikaa. Jos tähän vielä lisätään se, että asiakkaalle toimitetaan esim negatiivit ja ne pitää skannata, niin ajankäyttö on aivan eri luokkaa.



"Tiedän että jotkut ammattikuvaajatkin ovat siirtyneet digistä takaisin filmiiin mm. sen vuoksi, että digin hinnoittelu on hankalaa, koska kuva ei ole valmis laukaisuhetkellä."

Uskoisin tämän tilanteen muuttuvan viimeistään siinä vaiheessa kun ammattilaisen workflow digikuvien parissa alkaa olemaan kokemuksen myötä selkäytimeen pinttynyt ja kuluva työaika yhtä kuvaa kohtaan alkaa olemaan tiedossa. Samat hommat ne ammattilaisetkin tekevät studiossa (varsinkin jos puhutaan itse vedostamisesta), hommat ovat vain varmasti tutumpia ja käytetty aika on helposti arvioitavissa.

[martti65]

En vain millään uskalla ottaa tuota määrää diaa, digillä en siitä välitä, tuo määrä 6700 digiruutua täyttynee vuodessa, filmipuolella harrastukseni jäi vain 52 rullaa vuodessa eli n.2000 kuvaa. Lopputulosta on kuitenkin melkein yhtäpaljon. Hinta on tietysti kauhea tähän hommaan, mutta mitä sitä omalle hulluudelle voi.

Mitä kuvien loppuperäisyyteen tulee, en pyri digillä kuvankäsittelyllä vaikuttamaan enempää lopputulokseen, kun mitä filmipuolella. Tietysti voi sitä kikkailla, mutta kuvankäsittely ei ole välttämättä se meikäläisen vahvin kohta. Siksi pyrin aivan vastaavaan tulokseen, mitä diallakin, kerralla valmista hyvää kuvaa.

Ero maailmoissa on aika pieni, välineurheilulla voi kompensoida puutteita, kustannus jossain kohdassa kulkee ristiin filmi ja digin välissä.

[Asikainen]

Ero maailmoissa on aika pieni, välineurheilulla voi kompensoida puutteita, kustannus jossain kohdassa kulkee ristiin filmi ja digin välissä.

Aivan totta. Yritin vain tuoda esiin sen näkökulman, että ei digillä kuvaaminen ilmaista ole. Osta kalliilla niin saat halvalla on vanha mainoskikka.

[Urho]

Olen kuvannut 25 vuotta filmille ja 1,5 vuotta digille. Nämä ova subjektiivisa milelipiteitä.

1. Kyllä minunkin mielestäni digi ja filmijärkkäri ovat pääpiirteissään varsin samanlaisia.
2. Digille ja filmille eroaa jossakin määrin. Dialle kuvaaminen ei mielestäni paljon eroa digille kuvaamisesta. Negatiivifilmin suuressa valotusvarassa on ansa oppia huolimattomaksi kuvaajaksi, joten en sitä nyt niin paljon ylistä.
3. Digin histogrammi ja esikatselu ovat oiva apu onnistumiseen. Pisteet digille.
4. Syväterävyysero vaatii totuttelua. Mutta ei ole ongelma. Tuotekuvauksissa joskus jopa hyödyllinen.
5. ISO- arvon ja valkotasapainon säätö kamerassa tuo digille pisteet 10-0. Ennen oli kaapissa jos jonkinlaista filmiä eri tilanteisiin. Diaa, värinegaa, mustavalkoista, päivänvalofilmiä, keinovalofilmiä, ISO100-400 jne. Valkotasapainon säätö ei filmikuvaajalle ole mikään uusi asia. Minullakin on lipaston laatikko puolillaan erilaisia suodattimia. Niistä aika monella suoritettiin nimenomaan värilämpötilan säätöä. Lisäksi keinovalo/päivänvalofilmi.
6. Kuvasin ennen paljon mustavalkoista. Siinä tehtiin koko prosessi kotona. Kehitettiin filmit (eri tavalla eri tarkoituksiin). Kuvat tehtiin pimiössä suurennuskoneella. Kontrastinsäätö tapahtui joko valitsemalla loiva/jyrkkä paperi tai moniasteparille suodattimilla. Yhdessä kuvassa saattoi olla useampaa jyrkkyyttä. Terävyyttä muutettiin softaamalla. Se vasta oli kuvan jälkikäsittelyä. Neljä vuotta sitten hankin negaskannerin ja värimateriaalin käsittely siirtyi kotiin. Filmipuolen oppi on suuri apu gigityöskentelyssä.
7. Muistikortille ja filmille saattaa kuvata yhtälailla ison session. Tosin muutamalla isolla "sessiolla" säästät muistikortille kuvatessasi muistikortin hinnan, jota voi käyttää yhä uudelleen, uudelleen, uudelleen...

[karipulkka]

En tiedä säästävätkö enemmän ne, jotka odottavat tekniikan kehittymistä ja vakiintumista ja hintojen alentumista ja ostavat sitten kerralla koetellun ja mahdollisesti kymmenen vuoden tarpeen tyydyttävän digijärkkärin vai ne, jotka ostavat ensimmäisen kuluttajahintaisen digijärkkärin ja päivittävät sitä sitten myöhemmin.

Ota huomioon myös, että tekniikka ei tule vakiintumaan vaan kehittyy koko ajan. Uusien mallien myötä niissä otetaan käyttöön uusia komponentteja ja uudet ohjelmat (puhun siis firmwaresta). Sitä hetkeä, että olisi jonkinlainen status quo tällä rintamalla, sitä saat kyllä odottaa.
Ja uudet mallit tulevat aina maksamaan, vanhoja toki saa sitten halvemmalla. Kumpi ryhmä maksaa enemmän, siihen nyt tuskin voi kukaan antaa vastausta (aina uusimpaan vaihtavat ovat sitten asia erikseen).

[Asikainen]

En tiedä säästävätkö enemmän ne, jotka odottavat tekniikan kehittymistä ja vakiintumista ja hintojen alentumista ja ostavat sitten kerralla koetellun ja mahdollisesti kymmenen vuoden tarpeen tyydyttävän digijärkkärin vai ne, jotka ostavat ensimmäisen kuluttajahintaisen digijärkkärin ja päivittävät sitä sitten myöhemmin.

Ota huomioon myös, että tekniikka ei tule vakiintumaan vaan kehittyy koko ajan.

Kyllä minä ihan vakaasti uskon, että jo viiden vuoden päästä markkinoilla on digijärkkäri, jolla pärjää hyvin vähintään seuraavat viisi vuotta. Tekniikka saattaa toki kehittyä, mutta toisaalta valmistajien ei kannata enää silloin lähteä muuttamaan pikku asioita vaan pyrkiä lisäämään myyntiä muulla tavoin.

[karipulkka]

Kyllä minä ihan vakaasti uskon, että jo viiden vuoden päästä markkinoilla on digijärkkäri, jolla pärjää hyvin vähintään seuraavat viisi vuotta.

Miksei nykyisillä parjää viittä vuotta?

Tekniikka saattaa toki kehittyä, mutta toisaalta valmistajien ei kannata enää silloin lähteä muuttamaan pikku asioita vaan pyrkiä lisäämään myyntiä muulla tavoin.

Tuosta en ole samaa mieltä, mutta who cares? Minulla on digi-, sinulla filmikamera ja molemmat ollaan tyytyväisiä.

[Asikainen]

Kyllä minä ihan vakaasti uskon, että jo viiden vuoden päästä markkinoilla on digijärkkäri, jolla pärjää hyvin vähintään seuraavat viisi vuotta.

Miksei nykyisillä parjää viittä vuotta?

Saattaahan niillä hyvin pärjätäkin. En tiedä. Lähinnä kysymys on siitä, mitä sijoittamalla saa. Jos nykyiset digikamerat ovat tekniikaltaan ja ratkaisuiltaan jo suhteellisen valmiita, niin viiden vuoden päästä niitä saa käytettynä erinomaisen halvalla, koska ihmiset useimmiten kuitenkin haluavat uusinta uutta.

[OskuK]

Miksei nykyisillä parjää viittä vuotta?

Älä muuta sano! Tuota on puhuttu jo viisi vuotta ja silti hirveä haloo tulee jokaisesta uudesta rungosta. Ketkä niitä uutuuksia muka haluavat?

[laite]

Miksei nykyisillä parjää viittä vuotta?

Älä muuta sano! Tuota on puhuttu jo viisi vuotta ja silti hirveä haloo tulee jokaisesta uudesta rungosta. Ketkä niitä uutuuksia muka haluavat?

Hirveä haloo nousee nimenomaan DIGIrungoista, filmipuolella ei kauheasti noita uusia juttuja olla viimevuosina nähty. Digitekniikka on kuitenkin niin tuore alue valokuvaamisessa, että tekniikka kehittyy järjetöntä vauhtia eikä loppua näy.
Sama juttu tapahtuu tietokonepuolella, kuinka monella on 5 vuotta vanha tietokone käytössä tällä hetkellä? Kyllähän sitä vanhallakin pärjää, mutta jos uuden koneen suorituskyky pieksee vanhan koneen suorituskyvyn mennen tullen, niin miksipä sellaiseen ei sijoittaisi rahaa.

Kai tuo digikameratekniikka tasoittuu muutaman vuoden päästä, viimeistään kuitenkin silloin kun alkaa kennotekniikan ja optiikan rajoitukset kohtaamaan.

[Urho]

Mitä te poijjaat meuhkaatte laadukkaammista digeistä. Digijärkkärit ovat jo nyt niin laadukkaita, että valokuvaharrastus tökkää useimmilla valokuvan sisältöön. Ei kameratekniikan huonouteen.

[tareone]

Mitä te poijjaat meuhkaatte laadukkaammista digeistä. Digijärkkärit ovat jo nyt niin laadukkaita, että valokuvaharrastus tökkää useimmilla valokuvan sisältöön. Ei kameratekniikan huonouteen.

Täysin totta!

On ne uudet nappulat ja megapikselit kuitenkin niiiiiin kivoja...

[karipulkka]

Sama juttu tapahtuu tietokonepuolella, kuinka monella on 5 vuotta vanha tietokone käytössä tällä hetkellä? Kyllähän sitä vanhallakin pärjää, mutta jos uuden koneen suorituskyky pieksee vanhan koneen suorituskyvyn mennen tullen, niin miksipä sellaiseen ei sijoittaisi rahaa.

Kai tuo digikameratekniikka tasoittuu muutaman vuoden päästä, viimeistään kuitenkin silloin kun alkaa kennotekniikan ja optiikan rajoitukset kohtaamaan.

Oma näkemys on, ettei digikameroiden kehitys hirveästi tästä rauhoitu, nykyisten kennojen rajat tulevat vastaan ja sitten kehitetään uusi, parempi tekniikka. Aivan samoin kuin on käynyt prosessoreille jne. Optiikka onkin sitten jo eri asia.
Vanha tietokone pyörittää hyvin niitä ohjelmia, jotka kehitettiin sille laitesukupolvelle. Uudempien ohjelmien kanssa sitten tulee hankaluuksia, jos ei päivitä komponentteja uudempiin. Kamerallahan ei ole tarkoitus vaihtaa sovellusta (firmwarea) raskaampaan, siksi se ei törmää vastaaviin suorituskykyongelmiin.
Viiden vuoden kuluttua nykyisillä uusilla kameroilla kyllä ottaa yhtä hyviä kuvia kuin nytkin. Okei, jos sattuu löytämään näitä antiikkisia CF/SD/Memorystickejä ;)

[laite]

Oma näkemys on, ettei digikameroiden kehitys hirveästi tästä rauhoitu, nykyisten kennojen rajat tulevat vastaan ja sitten kehitetään uusi, parempi tekniikka. Aivan samoin kuin on käynyt prosessoreille jne. Optiikka onkin sitten jo eri asia.
Vanha tietokone pyörittää hyvin niitä ohjelmia, jotka kehitettiin sille laitesukupolvelle. Uudempien ohjelmien kanssa sitten tulee hankaluuksia, jos ei päivitä komponentteja uudempiin. Kamerallahan ei ole tarkoitus vaihtaa sovellusta (firmwarea) raskaampaan, siksi se ei törmää vastaaviin suorituskykyongelmiin.
Viiden vuoden kuluttua nykyisillä uusilla kameroilla kyllä ottaa yhtä hyviä kuvia kuin nytkin. Okei, jos sattuu löytämään näitä antiikkisia CF/SD/Memorystickejä ;)

Nii-in. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin ne rajat vastaan, että kennolle ei saada ahdettua enempää pikseleitä ja sen jälkeen pitää siirtyä suurempiin formaatteihin. Odottelen kyllä mielenkiinnolla kehitystä. Optiikan rajat tulevat varmaankin ennen vastaan, mutta rahalla saa parempaa ja laadukkaampaa lasia nokalle.

Tuon tietokonevertauksen otin puheeksi siksi, että tietokoneet ovat kehittyneet 80-luvun jälkeen uskomattomin harppauksin. Tuota suorituskykyä voisi verrata kameran tuottamaan kuvalaatuun (siis raakadatan puolesta). Vieläkö joku muistaa kuuman 80-luvun kun kotitietokoneiden kiintolevyjä sai pienen omakotitalon hinnalla ja esim 40 megatavun kiintolevy oli ahdettu arkkupakastimen kokoiseen koteloon? Loppujen lopuksi tuostakaan ei ole aikaa kuin vajaat 20 vuotta, silloin pällisteltiin suut auki poikaporukalla "miten _kukaan_ saa 40 megatavun kiintolevyn täytettyä, eihän se ole mahdollista"

Kehityksen edetessä aletaan pääsemään suurempaan dynamiikkaan ja entistä pienempään kohinaan kennojen kanssa, ehkä joskus ollaan jo siinä tilanteessa, että digikameran kennon dynamiikka ja erottelukyky vastaa diafilmiä ominaisuuksiltaan. Negafilmin dynamikka olisi myös toivelistalla, mutta jos nyt ensin tuohon diaan pyrittäisiin :)

Kuten joku on varmaan huomannut, niin itse en niin paljoa painota tuota tekniikkaa ja käytänkin "vanhaa" kalustoa itse, koska en koe tarvitsevani sitä "uusinta" tekniikkaa joka onkin jo vuoden päästä antiikkisen vanhaa ;)
Nykykalustolla pärjään erittäin hienosti, filmipuolella lähes kaikki omistamani rungot ovat itseäni reilusti vanhempia.

[OskuK]

Mitä te poijjaat meuhkaatte laadukkaammista digeistä. Digijärkkärit ovat jo nyt niin laadukkaita, että valokuvaharrastus tökkää useimmilla valokuvan sisältöön. Ei kameratekniikan huonouteen.

Höpsis, näin voi käydä vain valokuvausharrastusihmisille. Tätä kömmähdystä ei kameraharrastusihmisille tapahdu ;-)

[mikko]

Miksei nykyisillä parjää viittä vuotta?.

Koska, nyt ostamallasi kameralla on kuvan koko 6mb ja kun ostetaan kamera viiden vuoden päästä kuvankoko on paljon enemmän ja noise on tosi vähän jos ollenkaan iso 25600 kuvan kontrasti on huippua ja mitä kaikkea muuta.
Filmille kuvaus ei kehityynyt läheskään samaa vauhtia, ja oli kiinni suurimmaksi osaksi filmistä ei kamerasta.

Miten on kuinka moni kuvaa alle 1mb kameralla huippu otoksia? Mikä siinä jos tämän hetkinen digikameran laatu riittää, tyydy siihen äläkä anna muiden vaikuttaa omaan valintaasi.