Siirrän keskustelua tänne, sillä haluaisin ihmisten kokemuksia.laite kirjoitti:Hmmm... tää jäi jotenkin epäselväksi. Miten toi kuvaaminen eroaa digijärkkärillä ja filmijärkkärillä toisistaan?Gillis kirjoitti:Kannattaa kyllä hankkia reilusti tietoa digijärjestelmistä ennenkuin siirtyy filmistä digiin tai "pettyy" koska ei ymmärrä digillä käytettävää eriävää kuvaustyyliä.
Itse en ole kuvannut filmijärjestelmällä koskaan. Kuitenkin monet filmillä kuvanneet ovat esittäneet saman kysymyksen minulle harkitessaan vaihtoa. Osaisiko joku molemmilla kuvannut esittää kokemuksiaan. Ja rajaus tosiaan pelkästään järjestelmäkameroihin ja ennenkaikkea kuvaamiseen, ei kameratekniikkaan.
Alustukseksi omia 'käsityksiäni':
Kokonaisuutena digi- ja filmijärkkäri ovat varsin samanlaisia. Ero on pienempi kuin filmi- ja digipokkarin ero.
Negalle ja digille kuvaaminen eroaa merkittävästi koska valotuksen vara on erilainen. Digin valotus pitää mitata valoisasta pinnasta (kuten dia) kun taas negalla varjosta.
Digin histogrammi ja esikatselu antavat mahdollisuuksia haarukoida helpommin, jos kuvauskohde pysyy aloillaan. Yleensäkin valotuksen oikeaksi varmistaminen on hiukan helpompaa.
Digin ja filmin erilainen koko tekee pienen eron syvätarkkuuteen. Ero on kuitenkin vain uuteen totuttelua, samanlaista kuin mitä tahansa uuden polttovälin objektiivia käyttöönotettaessa.
Osa säädöistä on siirtynyt eri vaiheeseen. ISO-arvoa ja valkotasapainoa ei ostetakaan filmin mukana vaan säädetään kuvatessa. Valkotasapainon säätö on jossain määrin uusi asia filmikuvaajille.
Osa kuvan laadusta tehdään vasta jälkikäsittelyssä (terävoitys, värien säätö). Jälkikäsittelyyn menee aikaa, kun ennen filmin kehittäjä tai repro teki hommat.
Isolla muistikortilla voi kuvata pitemmän session kuin filmille ja kortin vaihtaa nopeammin kuin filmin. Lisäksi kuitenkin tulee akkujenkin vahtiminen.
Kommentteja?