Tulevat vuodet tekoälyn kanssa

[Maffer]

Nurin vaan nämä kunnes opetusmateriaalista korvaus tekijöille.

[jaava]

Sitten on saatu taas uusi sovellusalue:
Kiitos, tekoäly: Uusi superbakteeria tappava antibiootti löydetty
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3c5 ... 88b0273bc6
Tekoäly vaikuttaa nopeuttavan uusien antibioottien löytämistä.

Poimintoja Iltalehden artikkelista:

Uusista antibiooteista on ollut pulaa vuosikymmeniä. Samaan aikaan bakteereja on yhä vaikeampi hoitaa, koska ne kehittävät vastustuskykyä jo olemassa oleville antibiooteille. Nyt ongelmaan on keksitty ratkaisu tekoälyn avulla.

Tutkijat keskittyivät yhteen ongelmallisimmista bakteerilajeista: Acinetobacter Baumanniin.
Uuden antibiootin löytämiseksi tutkijoiden oli ensiksi koulutettava tekoäly. He ottivat tuhansia lääkkeitä, joiden tarkka kemiallinen rakenne tiedettiin ja testasivat niitä manuaalisesti Acinetobacer Baumanniilla nähdäkseen, mikä voisi hidastaa sitä tai tappaa sen.

Nämä tiedot syötettiin tekoälylle, jotta se voisi oppia sellaisten lääkkeiden kemialliset ominaisuudet, jotka voivat hyökätä ongelmallista bakteeria vastaan.

Olen innoissani siitä, että tämä työ osoittaa, että voimme käyttää tekoälyä torjumaan ongelmallisia patogeenejä, kuten Acinetobacer Baumannii.

Aivan mahtava sovellusalue!

[Maffer]

No tuo on järkevää käyttöä todellakin. Ja sinne se laskentateho kuuluu suunnata. Antiobiootille löytyy toki ajan mittaan taas parempi superbakteeri.

[temama]

Maapallolle saapunut ”ulkopuolinen äly” saattaa olla sivilisaation tuho, varoittaa Yuval Noah Harari The Economist-lehdessä

https://www.talouselama.fi/uutiset/maap ... 3dbe6186ca

Tekoälyn luoma uhka ei enää niinkään näyttäydy isäntiensä hallinnasta karkaavan, tappavan sotarobotin muodossa. Nyt uhkakuvassa on Hararin mukaan kyse siitä, että tekoäly on saanut hämmästyttävän kyvyn hallita ja luoda kieltä – ja kaapata sen avulla kulttuurimme sekä mielemme.

”Viime vuosien uudet tekoälysovellukset uhkaavat sivilisaatiomme selviämistä yllättävästä suunnasta. Tekoäly on saanut kehittyneen kyvyn manipuloida ja luoda kieltä joko sanoilla, äänillä tai kuvina. Se on näin ollen hakkeroinut sivilisaatiomme toimintajärjestelmän”, Harari väittää.

”Olemme juuri kohdanneet ulkopuolisen älyn [engl. alien intelligence] täällä maapallolla.”

[jaava]

Maapallolle saapunut ”ulkopuolinen äly” saattaa olla sivilisaation tuho, varoittaa Yuval Noah Harari The Economist-lehdessä

https://www.talouselama.fi/uutiset/maap ... 3dbe6186ca

Artikkeli/Harari (en ole lukenut alkuperäistä tekstiä) sekoittaa artikkelissa nykyisen heikon tekoälyn (sen tahtotila on opetusaineistolla aikaansaatu) ja vahvan tekoälyn (jolla on oma, sen tietoisuudesta kumpuava tahtotila), eikä sitä tuoda selkeästi esiin. Vahvaan tekoälyyn meillä on vielä matkaa.

Visuaalisen analogian kehittely kuva-orientoituneille:
Englannin termillä "foot hills" tarkoitetaan varsinaista vuorta ympäröiviä kukkuloita (juurikukkulat?). Rakenne on samankaltainen tekoälyn kehittyneisyyden kanssa: Foot hills vastaa nykyistä heikkoa tekoälyä ja vahva tekoäly on itse vuori(-sto).

Artikkelissa on silti minusta tuotu hyvin esiin ajatuksia ja mahdollisia skenaarioita:

Mitä voi tapahtua, kun tekoälystä tulee keskimääräistä ihmistä parempi kertomaan tarinoita, säveltämään melodioita, piirtämään kuvia ja kirjoittamaan lakeja?

Jos moni noista ei jo toteudu nykyisillä heikkoilla tekoälyillä, niin ollaan ainakin aivan kynnyksellä.

Hallitessaan kielentuotannon tekoäly voi luoda intiimejä suhteita ihmisiin, ja intimiteetin avulla se voi vaikuttaa näkemyksiimme. Harari katsoo, että tekoäly on jo nykymuodossaan saanut kyvyn synnyttää teollisesti intiimejä suhteita miljooniin ihmisiin.

No tässä viitataan tekoälyn kehityskaareen, mutta ei erotella niiden kyvykkyyksiä.

Uskonnot ovat läpi historian väittäneet, että niiden pyhien kirjojen sanoma on peräisin ei-inhimillisestä lähteestä, Harari kirjoittaa. Nyt tästä voi tulla totta. Hän jatkaa, että uhkakuva on perustavanlaatuinen: vaarana on historian loppu, sikäli kuin puhutaan ihmiskeskeisestä historiasta ja ihmisten kulttuurista.

Sääntelyn ensimmäinen, kiireellisin pykälä olisi hänen mukaansa velvoittaa tekoäly kertomaan, että se on tekoäly. Muuten kielemme hallitseva keinotekoinen äly voi tuhota meiltä merkitykselliset keskustelut ja siten demokratian, Harari katsoo.

PS. Siinä vaiheessa kun heikot tekoälyt alkavat valita opetusaineistoa ihmisestä riippumatta, kouluttaakseen muita tekoälyjä, ollaan jo lähellä horisonttia, jonka takaa me ei enää nähdä/ymmärretä mitä tapahtuu. Varsinkin jos opetusaineisto on osittain/kokonaan tekoälyjen itsensä tekemää/"luomaa".

PS 2. Luin lopulta alun The Economist lehden artikkelista (loput on maksumuurin takana): Yuval Noah Harari argues that AI has hacked the operating system of human civilisation
https://www.economist.com/by-invitation ... vilisation

Storytelling computers will change the course of human history, says the historian and philosopher.

AI has gained some remarkable abilities to manipulate and generate language, whether with words, sounds or images. AI has thereby hacked the operating system of our civilisation.

Language is the stuff almost all human culture is made of. Human rights, for example, aren’t inscribed in our DNA. Rather, they are cultural artefacts we created by telling stories and writing laws. Gods aren’t physical realities. Rather, they are cultural artefacts we created by inventing myths and writing scriptures.

[hkoskenv]

Mitä voi tapahtua, kun tekoälystä tulee keskimääräistä ihmistä parempi kertomaan tarinoita, säveltämään melodioita, piirtämään kuvia ja kirjoittamaan lakeja?

Jos moni noista ei jo toteudu nykyisillä heikkoilla tekoälyillä, niin ollaan ainakin aivan kynnyksellä.

En tiedä mitä tapahtuu, mutta ei minulla ole syytä uskoa, että tapahtuisi jotain oleellisesti muuta kuin tähän astisissa suurissa teollisissa ja yhteiskunnallisissa mullistuksissa. Muutamia satoja vuosia on kaikenlaista kaaosta, kun jotku yrittävät käyttää väärin uusia asioita ja yhteiskunnat sopeutuvat vähitellen ja sitten keksitään keino, jolla uudet asiat saadaan hyödyttämään jollain lailla useimpia - ja keksitään uusia ongelmia.

Onko tuo niin erilaista kuin vaikkapa teollistuminen. Se oli varmasti monelle käsityöläiselle maailmanlopun ennuste, kun osaamaton rahvas tuotti koneilla tehtaissa paljon enemmän ja halvempaa tavaraa kuin he ikinä pystyivät. Tai demokraattinen hallinto. Siinäkin on varmaan luettu monenlaiset madonluvut kabineteissa ja kartanoissa, mitä katastrofeja tapahtuu kun opetetaan rengit ja piiat lukemaan ja annetaan heidän äänestää valtion asioista. Jotenkin luulen, että isoimmat ongelmat tulevat olemaan ihan eri juttuja kuin nyt ennustetaan. Mutta jotenkin niihin keksitään ratkaisut ja muutaman sadan vuoden päästä meillä on parempi lainsäädäntö ja hallinto. Tekoäly valtaa luultavasti valtavirtaviihteen, mutta hardcorekulttuuriväki taistelee vastaan ja halua taiteensa ihmisen tekemänä - vaikka tekoäly tekee maallikon mielestä paljon parempia teoksia.

Hän jatkaa, että uhkakuva on perustavanlaatuinen: vaarana on historian loppu, sikäli kuin puhutaan ihmiskeskeisestä historiasta ja ihmisten kulttuurista.

Tuon voi nähdä kulttuurin loppuna tai seuraavana askeleena. Niin kuin koko tekoäly voi olla osa seuraavaa evoluution askelta, jolla elämä pääsee saavuttamaan asioita ja leviämään paikkoihin, joihin se ei nykymuodossaan pääse.

En minä pitäisi ihmisen historiaa ja kulttuuria takertumisen arvoisena. Se on kuitenkin vääryyksien ja kärsimyksen kulttuuri 99 %:lle koskaan eläneistä yksilöistä. Tekoäly tuskin voi tuottaa huonompaa. Vaikka siirtymävaihe on epäilemättä rankka ja pitkä emmekä me nyt elävät tule näkemään vaihetta, jossa tekoäly antaa tavalliselle ihmiselle enemmän kuin ottaa.

[temama]

Onko tuo niin erilaista kuin vaikkapa teollistuminen. Se oli varmasti monelle käsityöläiselle maailmanlopun ennuste, kun osaamaton rahvas tuotti koneilla tehtaissa paljon enemmän ja halvempaa tavaraa kuin he ikinä pystyivät. Tai demokraattinen hallinto. Siinäkin on varmaan luettu monenlaiset madonluvut kabineteissa ja kartanoissa, mitä katastrofeja tapahtuu kun opetetaan rengit ja piiat lukemaan ja annetaan heidän äänestää valtion asioista. Jotenkin luulen, että isoimmat ongelmat tulevat olemaan ihan eri juttuja kuin nyt ennustetaan. Mutta jotenkin niihin keksitään ratkaisut ja muutaman sadan vuoden päästä meillä on parempi lainsäädäntö ja hallinto.

Toivottavasti.

Mutta kuka sanoo, että esim. teollistuminen olisi ollut jotenkin hyvä juttu (esim. maapallon kannalta)? Joku kyyninen voisi todeta, että se vain auttoi syöpää nimeltä *sensuroitu* sapiens levittäytymään ja tuhoamaan entistä tehokkaammin maapallon monimuotoisuutta ihmisen tieltä.

Mikä rooli jää ihmiselle jos ns. tekoäly laitetaan hoitamaan lähes joka asiaa? No, joo. Kaikki kai on ratkaistavissa. Mutta on tää aika erikoista aikaa ihmisen historiassa jos ajatellaan millainen kehityskaari on tapahtunut vaikkapa viimeisen 150 vuoden aikana! Se on tosi lhyt aika, ja maapallo on kärsinyt valtavaa ekologista muutosta sen seurauksena.

[hkoskenv]

Mutta kuka sanoo, että esim. teollistuminen olisi ollut jotenkin hyvä juttu (esim. maapallon kannalta)? Joku kyyninen voisi todeta, että se vain auttoi syöpää nimeltä *sensuroitu* sapiens levittäytymään ja tuhoamaan entistä tehokkaammin maapallon monimuotoisuutta ihmisen tieltä.

Suurin osa ihmisistä sanoo. Hyvä on mielekästä määritellä vain jonkin tietoisen toimijan näkökulmasta. Maapallon kannalta hyvä ei tarkoita mitään. Edes elämän kannalta hyvä ei tarkoita mitään. Kaikki suuren osan elävistä olennoista tappanut ja lukemattomia lajeja lopullisesti hävittäneet luonnokatastrofitkin ovat olleet tärkeitä lenkkejä elämän evoluutiossa. Ilman niitä nyt eläviä lajeja ei olisi. Elämän näkökulmasta ihminenkin voi olla vain jokin sinibakteeri, joka muuttaa maapallon ilmastoa niin, että jotku kehittyneemmät elämänmuodot voivat kehittyä ja levitä valtalajeiksi. Tai kenties ihminen on osa ketjua, joka levittää elämän muille taivaankappaleille. Tai sitten homma menee pieleen, ihminen aiheuttaa joukkosukupuuton, johon sortuu itsekin, ja elämä hakee uusia muotoja seuraavien miljoonien vuosien ajaksi. Tuollaisen ajatteleminen yksinkertaisena pahana siksi, että se järkyttää nykyisen tilan, on aika suppeaa ajattelua.

Mutta jos katsot uutisia, niin vähemmän teollistuneiden maiden ihmiset panevat omaisuutensa ja henkensä likoon päästäkseen laittomiksi paskaduunareiksi teollisuusmaihin. Kylla kai se teollisuus jotain hyvääkin tuottaa.

Mikä rooli jää ihmiselle jos ns. tekoäly laitetaan hoitamaan lähes joka asiaa? No, joo. Kaikki kai on ratkaistavissa. Mutta on tää aika erikoista aikaa ihmisen historiassa jos ajatellaan millainen kehityskaari on tapahtunut vaikkapa viimeisen 150 vuoden aikana! Se on tosi lhyt aika, ja maapallo on kärsinyt valtavaa ekologista muutosta sen seurauksena.

Ehkä suurin osa ihmisistä tulee jonkinlaisiksi eläintarhaeläimiksi, jotka elävät helpon ja mukavan elämän saaden kaiken mitä tarvitsevat ja toteuttavat itseään virtuaalimaailmoissa muita vahingoittamatta. Kunnianhimoisenmmat voivat tavoitella suorituksia tutkijoina, taiteilijoina, urheilijoina jne. Se on ollut unelmana koko sen ajan, kun ihmisiä on ollut. Varmaan kauemminkin. Siitä on keksitty paratiisimyytit ja vastaavat.

[jaava]

Muropaketti uutisoi DragGAN kuvankäsittelysovelluksesta:
Tekoälyllä toimiva kuvankäsittelysovellus on suorastaan hämmästyttävä
https://muropaketti.com/tietotekniikka/ ... astyttava/
DragGAN-niminen työkalu on herättänyt sen verran mielenkiintoa, että sille pyhitetty verkkosivu kaatui.

DragGAN:n verkkosivu, jolla 12 esimerkkiä toiminnasta:
https://vcai.mpi-inf.mpg.de/projects/DragGAN/
Melkoisen yksinkertaisen näköistä muokata kuvaa villisti!

[MattiH]

Tässä pyöritellään vain demoa. Kuulemma kesäkuussa julkistetaan lähdekoodi, open sourcea. Ja jollain lailla kohde pitää ensin mallintaa. Ihmetyttää miten nopeasti kaikki etenee. Joka puolelta tunkee kaikenlaista softaa. Ja nyt ollaan vasta aika alussa. Kolmen vuoden päästä voi sitten muistella näitä AI:n alkuaikoja.

[saloma-3]

AI:n alkuajat ovat ainakin vuodessa 1983 jollei aiemmin.
Kauan kesti kehitys.

[temama]

AI:n alkuajat ovat ainakin vuodessa 1983 jollei aiemmin.
Kauan kesti kehitys.

Osittain tää koko AI vouhotus on vain maailmanlaajuista hypetystä joka on lähtenyt kierroksille!

Jokapaikkaan ängetään nyt AI merkitys.

Jumaleizzon, mun yli 10 vuotta vanha pyykinpesukonekin on varmaan AI viritetty, kun se osaa päätellä milloin kone on ylibuukattu täyteen ja lopettaa ohjelman kesken ja pyytää tyhjentämään lastia. Samoin se aluksi osaa arvioida kuinka paljon pyykkiä koneessa on.
Frendin vanhahko astianpesukone taas osaa tunnistaa miten pas*aista astiaa koneessa on, ja päättää sen mukaan pesuohjelmaa!

Kun jostain jutusta syntyy haloo, niin sitä sirkusta ei ihan heti pysäytetä.

Se on kuin suuri valkoposkihanhi parvi pellolla. Yksi jysähdys pellolla aiheuttaa massiivisen parven lentoon lähdön. Ei puhettakaan, että osa jäisi älykkäästi katsomaan, että mitä tässä oikeastaan edes pelätään.

[hkoskenv]

Osittain tää koko AI vouhotus on vain maailmanlaajuista hypetystä joka on lähtenyt kierroksille!

Jokapaikkaan ängetään nyt AI merkitys.

Se johtuu siitä, että nuo uudet sovellukset ovat ensimmäisiä kuluttajille tehtyjä viihteellisiä juttuja. Mutta teollisuudessa "älykkäät" algoritmit ovat kehittyneet vähitellen vuosikymmeniä ja syrjäyttäneet asiantuntijoita. Aikanaan minun opiskellessa sanottiin aina, että vaikka tietokoneet tekevät varsinaisen laskennan, ohjelman käyttäjien pitää ymmärtää mitä se tekee, huomata virheet ja säätää parametrit niin, että ohjelma laskee oikein. Nyt tuollaiset toiminnot ovat hyvin pitkälle automaattisia ja tuotekehitykseen riittää, että joku datanomi naputtelee mallit koneelle. Osastolle riittää yksi DI, joka ratkoo hankalat tilanteet.

Mutta toisaalta tuollainen kielellinen taso alkaa jo olla sellainen, että seuraavaksi asiakaspalvelijat saavat lähteä kilometritehtaalle ja pomo riittää hoitamaan hankalat tilanteet, joten sillä on yhteiskunnallinenkin merkitys.

[Maffer]

Kyll ne palaa sorvon ääreen siinä kohtaan kun teslan AI-apuri kehottaa lämmittämään kylmennyttä akustoa nuotiolla auton alla. Yhteiskunnallinen merkitys on siinä et tää sattuu Porvoossa ja sii palaa puoli kaupunkia samalla.

[jaava]

Osittain tää koko AI vouhotus on vain maailmanlaajuista hypetystä joka on lähtenyt kierroksille!

Teknologiakin kehittyy hyppäyksin ja tekoäly on nyt tehnyt sellaisen. Hyppäys on myös helposti uutisoitavissa ymmärrettävään muotoon ja uutuudenviehätys nostaa kierroksia. Tekoälyn ymmärtäminen syvällisesti on sitten asia erikseen - mielikuvat siitä ei taida yleensä vastata todellisuutta.
Minä tutustuin tekoälyyn alustavasti 70-luvulla ja hieman enemmän 80-luvun puolella. Hermoverkot oli kova juttu aikoinaan (hyppäys kehityksessä), mutta en muista niiden saaneen kovin isoa hypetystä - eivät tainneet olla perusjampalle helposti kerrottavissa innoittavalla tavalla.

On hyvä kun media kouluttaa jo meitä tekoälyn haasteisiin. Eivät he kuitenkaan koko tilannetta ymmärrä ja väärinkäsityksiä tulee, mutta on pahuksen tärkeää saada ihmiset hereille ja päät pois puskista - ei muuta kun rinta rottingilla tulevaan!

Moraalia se ei tunne, lisäksi se uhkaa viedä työpaikat – Tekoäly vastaa kaikkeen, mitä siltä älyää kysyä, mutta kysymmekö oikeita asioita?
Tekoälyn fiksu käyttö vaatii vielä meiltä opettelua. Lisäksi tekoälylukutaito nousee medialukutaidon rinnalle ...
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/e ... parit:afb9

Tekoäly on viime vuosikymmenten aikana vallannut paikkansa keskusteluissa ja innovaatioissa ympäri maailman. Se lupaa mullistaa tapamme toimia ja tuoda tehokkuutta ja automaatiota monille elämänalueille. Tekoälyn etiikka ja sen vaarat ansaitsevat kuitenkin syvällisempää tarkastelua, kun mietimme sen roolia yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa.

Yllä oleva tekstinpätkä on ChatGPT:n tekele. Pyysin tekoälyä kirjoittamaan tämän kolumnin mittaisen tekstin tekoälyn eettisyydestä ja vaaroista – myös journalistisille teksteille.

Mistä sitten tiedät, että teksti tästä eteenpäin on minun kirjoittamaani? Et oikeastaan mistään.

Seuraavaksi meidän täytyy opetella tekoälylukutaitoa. Jos tekoälyn luonnetta ja olemusta ei ymmärrä, voi tulla kiusaus käyttää kielimalleja huolimattomasti. Tekoälyn eettisyys nousee tärkeään rooliin.

Kuinka paljon tuosta AI vouhotuksesta on somen vaihtoehtoista totuutta - kirjoittelua, jonka tarkoitus on vain johtaa ihmisiä harhaan. Monihan on viime vuosina uponnut salaliittoteorioiden yms. syvyyksiin hyväuskoisuuttaan ja paluu tavallisten (jalat maassa olevien) ihmisten joukkoon on tuskaisaa.
Luen parhaillaan kirjaa ""PAHA VALTA Brian Klaas", jossa pohditaan kuinka se muuttaa meitä kaikkia. Miksi päädymme usein antamaan valtaa sellaiselle (some-kirjoittajalle), joka ei (mielipide-)johtajaksi sovi.
Mietin antaako kirjojen lukeminen kuitenkaan juurikaan suojaa vaihtoehtoiselta totuudelta tai pahalta vallalta, jos olet herkkäuskoinen persoonaltasi. Tiedän monia korkeasti koulutettuja, joiden uskomukset ällistyttävät minua.

[jaava]

Ajattelun ammattilainen julkaisu (kurssien mainossivu) kirjoittelee:
https://ajattelunammattilainen.fi/2023/ ... elamaamme/

Tekoäly on täällä, osa 1/3: Mitä tekoäly oikeasti on ja miten se vaikuttaa nyt elämäämme?

Jokunen vuosi sitten eräs sijoittaja kertoi Slushin jälkeen vitsin: ”Jos joku puhuu tekoälystä, hän työskentelee markkinoinnissa. Jos koneoppimisesta, hän on projektipäällikkö. Ne, jotka puhuvat tilastotieteestä ovat puolestaan koodareita.”

Toisin sanoen, vain ne, jotka tosi asiassa kehittävät ”tekoälyä” tietävät, mistä on oikeasti kyse.

”Tekoäly” on yli-hypetetty käsite, jossa on pohjimmiltaan kysymys valtavan laajojen tilastollisten yhteyksien luomisesta massiivisessa tietomäärässä.

Jos joku olisi kysynyt vuosi sitten, milloin näemme ensimmäiset oikeasti toimivat kieltä tai kuvaa luovat koneoppimisratkaisut, olisin veikannut noin 10–30 vuoden haarukkaa. Viime syksynä kuitenkin sekä kielellinen että kuvallinen koneoppiminen harppasivat valovuoden eteenpäin, erityisesti OpenAI:n GPT-3 -kielimallin ja siihen perustuvien sovellusten ChatGPT:n ja Dall-E 2:n johdolla. Jo elokuussa ällistelin Dall-E:n kilpailija Midjourneyn kykyä luoda kuvia tekstikäskyistä. Viimeistään marraskuussa kun ChatGPT julkaistiin oli todettava jälleen kerran, kuinka vaikea teknologian kehitystä on ennustaa.

Nyt voi jo aika suurella varmuudella sanoa, että suuret kielimallit (eng ”large language model”, LLM) ovat internetin tai älypuhelinten tasoinen teknologiamurros.

Minusta: Henkilön taustasta riippuu olellisesti se mitä puhuja ymmärtää tekoälystä ja mistä toisaalta puhuu/hypettää.

PS. Yo. lainaus on Lauri Järvilehdon tekstiä (https://ajattelunammattilainen.fi/lauri-jarvilehto/)
Sivuilla mainostetaan:

• Inhimillinen tekoäly, Mietityttääkö tekoäly?
  Syksyllä 2022 alkanut tekoälyn vallankumous on internetin ja älypuhelinten veroinen teknologiamullistus, joka on muuttanut jo nyt työelämää lähtemättömästi. Samalla tekoälyyn liittyy myös valtavasti ylikorostuneita odotuksia ja hypeä.
• Ajattelun työkalut, joka on valmennuskokonaisuus ajattelutaitojen kehittämiseen ja harjoitteluun. Valmennuksissa opetellaan menetelmiä, joilla voi lisätä työkykyä, vähentää stressiä, parantaa tuottavuutta, lisätä uusia oivalluksia ja ideoita ja viestiä vakuuttavammin.

Minä en liity noihin kursseihin mitenkään, enkä edes tiedä niistä juuri mitään.

[jaava]

Pauli Aalto-Setälä, Atte Harjanne ja Antti Poikola:

Elämme uutta teollista vallankumousta, eikä nykyinen hallintomalli ja lainsäädäntö ole pysynyt siinä mukana

Kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) ja datatalouden asiantuntija Antti Poikola nostavat Helsingin Sanomissa esiin tarpeen tietopolitiikasta vastaavan valiokunnan luomisesta eduskuntaan.
Tulevaisuusvaliokunnan voisi laajentaa tieto- ja tulevaisuuspoliittiseksi valiokunnaksi, he ehdottavat.
https://www.verkkouutiset.fi/a/elamme-u ... /#1a92e0d6

Nytkähtääköhän eduskuntakin nyt sitten liikkeelle?

[jaava]

Tekoäly vyöryy pian kaikkialta – näin siihen voi vastata
Professori Po-Shen Loh'n mukaan meidän kannattaa tunnistaa ja hyödyntää tekijöitä, joihin tekoäly ei pysty.
https://www.verkkouutiset.fi/a/tekoaly- ... /#72979ac1
Carnegie Mellon -yliopiston matematiikan professori Po-Shen Loh’n mukaan tekoälyn vyörystä selviytymisen avain on ratkaistamista vaativien ongelmien tunnistaminen. Wall Street Journalin mukaan Loh kannustaa matemaatikkoja keskittymään luovuuteen, tunteisiin ja muihin asioihin, jotka erottavat ihmiset koneistä eivätkä vanhene.

Wall Street Journalin artikkeli: The Brilliant Math Coach Teaching America’s Kids to Outsmart AI
Maksumuurin takana: https://www.wsj.com/articles/chatgpt-ai ... h-1e9f80dc

Keskittykää luovuuteen, tunteisiin ja muihin ihmisyyttä koneista erottaviin asioihin. Niitähän (ihmisen persoonaan tai tunnemaailmaan liityviä tietoja) nykytekoälyille ei ole sisällytetty, eikä ohjelmoitu ... vielä.

Voiko tekoäly olla koskaan luova
Onko muuten luovuutta kahta lajia; luovuutta, jota ihmisessä ei ole, ja toisaalta ihmisen luovuutta? Voiko siten tekoälyllä olla luovuutta, jota ei ihmisessä esiinny.

Aikoinani tekoälyyn tutustuessani, esitettiin ongelmanratkaisu seuraavasti:
Meillä on lähtökohta, josta tiedetään joukko asioita ja lopputulos joka täyttää joukon vaatimuksia. Tavoitteena on löytää tie tai tiet, joiden kautta päästään lähtökohdasta lopputulokseen. Tekoälyn tehtävä on löytää nuo tiet.
Missä tapauksessa tuollaisen tien löytämistä pidetään luovana. Riittääkö siihen se, ettei ihminen kykenisi siihen. Tarvitseeko sen olla ihmisen mielestä myös yllättävä.

Arkkitehdit on koulutettu Suomessa Teknillisessä Korkeakoulussa. He opiskelevat tarvittavan määrän matematiikkaa ja fysiikkaa ymmärtääkseen rakantamisen vaatimuksia. Heille on kuitenkin tärkeimmässä osassa ymmärtää arkkitehtuuria, sekä sen ja ihmisen välistä suhdetta. Eräs arkkitehti painottikin minulle olevansa luovan työn tekijä, ei insinööri.
Jos insinööri ei tee luovaa työtä, niin miten sitten fyysikko, joka käyskentelee sfääreissä joihin kukaan ihminen ei ole aiemmin jalkaansa pistänyt. Voiko säiteorioita kehittävä teoreettinen fyysikko olla luova työssään? Voiko säieteorioiden ulottuvuuksilla ja perusjampalla olla suhdetta samassa mielessä kuin arkkitehtuurilla ja ihmisellä.

[mattimi]

Innostuin tämän tekoälyhypetyksen seuraksena lukemaan Pertri Paavilaisen kirjaa "Toimivat aivot". Se on noin 300-sivuinen yhteenveto tutkimuksen nykytilanteesta. Kirja asettaa tämän tekoälyhypetyksen oikeisiin mittasuhteisiin. Kuinka vähän aivojen toiminnasta vielä nykyään tiedetään. Jokaisella teorialla vähintään yksi kilpaileva teoria. Kirja myös paljastaa kuinka tavattoman monimutkaisia yksinkertaisilta tuntuvat toiminnot ovat kontrolli- ja toteutustasolla.

Suosittelen.

[jaava]

Kirja myös paljastaa kuinka tavattoman monimutkaisia yksinkertaisilta tuntuvat toiminnot ovat kontrolli- ja toteutustasolla.

Mä otin aikoinaan lukiossa ylimääräisen kurssin tietokoneohjelmoinnista. Ekalla tunnilla tuli kotitehtäväksi tehdä suomen kielellä järjestetty lista tehtävistä, joilla tietokone/robotti osaisi pestä kädet. Mua ällistytti helpolta vaikuttavan tehtävän muuttuminen monimutkaiseksi, kun tehtävässä pääsi hieman pidemmälle. Ja opettaja löysi seuraavalla tunnilla vielä paljon ajattalemisen aihetta.
Kyllä me lopulta opittiin BASIC:llä ohjelmoimaankin, vaikkei siihen aikaan koululla ollut koneen konetta, jolla olisi voinut niitä ajaa. Suomessa oli vain isoja koneta ilmastoiduissa konesaleissa, joiden käyttöaika oli kortilla.

PS. Mielenkiintoinen kirja, meni tilaukseen. Adlibriksestä 58,40 €. Kiitos kun kerroit.