Canon R7 & R10 APS-C runkojen kuninkuusluokka

[apixels]

Siinä missä Sony voisi .. could if would etc.

Canon pläjäyttää pöytään 2 (CR3 rumor / huhu) kovaa APS-C runkoa. Alustavat tiedot jotain julkkarin tapaista 24.5.2022

Canon EOS R10 Specifications
24.2mp
15-23fps (Mechanical/Electronic)
1x UHS-II (supported)
HDR PQ

Canon EOS R7 Specifications
32.5mp APS-C Dual Pixel CMOS AF
15-30fps (mechanical/electronic)
2x UHS-II supported
4K @ 60/50fps (NTSC/PAL)
1080p @ 120/100fps (NTSC/PAL)
C-Log 3/HDR PQ
In-Body IS
Announcement in June/July 2022

Jos speksit pitävät suunnilleen paikkansa. Saattaa tämä painostaa Sonyn ja Nikonin tekemään vihdoin kunnon APS-C runkoja nykyisen SER-jätteen sijaan.

Tuohon jos päälle julkaisevat vielä myytäväksi hinnoitellun 200-600 6.3 lasin niin avot.

lähde canonrumors.

[Maffer]

SER-jätteestä peukku. Peilittömissä kropit ovat jääneet luokattomiksi.

[temama]

Siinä missä Sony voisi .. could if would etc.

Canon pläjäyttää pöytään 2 (CR3 rumor / huhu) kovaa APS-C runkoa. Alustavat tiedot jotain julkkarin tapaista 24.5.2022
lähde canonrumors.

Taas turhaa Sony mainintaa. Kyllä se Sonykin on näitä apsc kennoisia suoltanut markkinoille. Itseasiassa Sonyltakin on huhuiltu uutta paremman luokan apsc kennoista tänä vuonna ilmestyväksi.

[apixels]

Taas turhaa Sony mainintaa. Kyllä se Sonykin on näitä apsc kennoisia suoltanut markkinoille. Itseasiassa Sonyltakin on huhuiltu uutta paremman luokan apsc kennoista tänä vuonna ilmestyväksi.

En omista yhdenkään kamerafirman osakkeita, enkä ole yhdenkään kamerafirman sanansaattaja, niin arvostelen jokaista juuri sellaisina kuin ne ovat. Kyllä se on niin, että Sony olisi voinut tuoda hyvällä ergonomialla varustetun 7DII / D500 lyöjän jo aikaa sitten mutta ovat ohjanneet käyttäjiä tarkoituksella täyskennoisten suuntaan. A6000 sarjan rimpulaergonomia rinnalla voisi olla aivan hyvin D7100 ergonomiasta hiukan pienennetty ja kevennetty runko, jossa lukisi edessä se Sony ja myisi kuin saippua. Sonyn suunnitteluosasto on lukkiutunut henkisesti yhteen ergonomiaan ja se ei ole pelkästään hyvä asia. Tuotteita pitäisi kehittää käyttäjien tarpeista eikä siitä mikä jonkun jääräpään mielestä on hyvä.

Kritiikki on aina hyvästä silloin kun se on perusteltua. Välillä valmistajia joutuu ns "potkimaan ruotuun" jos eivät itse tajua sitä tehdä. Kilpailu voi myös toimia katalyyttinä. Konkurssiuhka sai onneksi Nikonin liikkeelle.

[habannaama]

Itse 6xxx sarjan tuotteissa ei mitään vikaa, nykytrendien mukaan kun kaikki pitää olla pientä ja kaunista, niin täyttävät riittävän hyvän kuvanlaatunsa puolesta nuo määreet.
Tähän päälle kun tekniikkakin kunnossa, niin mikäs siinä on tuollaista saippualaatikkoja havittelevan ostaa.

Ja jos ergonomia tökkii, mutta ominaisuudet kiinnostaa, niin mm. SmallRigiltä 6xxx-sarjalaisiin saa ”arcalla” varustetun puukahvan, joka nostaa tuon ergonomian täysin uusille leveleille.

Tuossa onkin sitten sitä joidenkin kaipaamaa muuteltavuutta, kun ”tosi hommiin” lähtiessä saa sen kiinni ja kevyeen ”kenttäfiilistelyyn” saa äkkiä muutettua pienemmän version, joka sujahtaa näppärästi esim. takin taskuun ja käytössä huomaamattomampi.

Mutta teeppä sama sillä halolla, ei ole muunneltava, aina näkyvillä, kiinnittää takuuvarmasti huomiota ja ”kivana” lisänä paino ja koko.

Niin, nää on näitä, kuka mistäkin tykkää, jokaisen tarpeisiin jotain…

[_dc_]

Mulla on ollut aika monta vuotta a6500 ja a6300 ja toisessa lähes aina kiinni SmallRig häkki. Ne on pysynyt käytössä ainoastaan edullisuuden ja croppiputkien pienen koon takia, mulla mahtuu nyt reppuun pari runkoa, 6 putkea, mikit, valot, drone, vakaaja ja jalusta.

Käyttöergonomia saippualaatikoissa on edelleen yhtä *sensuroitu* kuin uutena, siihen ei vaan oikeen totu. Repussahan ne on parhaimmillaan

Canon peilittömät cropit kiinnostaa kyllä kovasti jos niihin tulee myös hyviä putkia tarjolle, nyt rf-bajonettiin ei taida olla montaa croppiputkea ja täyskennoiseen sopivien möhköputkien käyttö cropissa on aika typerää. Laowa 33mm f/0,95 on kyllä mahtava videohommiin, mutta pieniä af putkia pitäisi ehdottomasti saada kauppoihin.

[apixels]

Canon peilittömät cropit kiinnostaa kyllä kovasti jos niihin tulee myös hyviä putkia tarjolle, nyt rf-bajonettiin ei taida olla montaa croppiputkea ja täyskennoiseen sopivien möhköputkien käyttö cropissa on aika typerää. Laowa 33mm f/0,95 on kyllä mahtava videohommiin, mutta pieniä af putkia pitäisi ehdottomasti saada kauppoihin.

Canonilta on tulossa pari kitti-tyylistä APS-C - RF-mount putkea alkuun.

Putkien uupuessa paras hyöty tuollaisesta ison pikselimäärän R7:sta lienee lintu/luonto kuvaajille ja miksei ammattiurheilut ja sen tyylisetkin.

Saas nähdä toimiiko innokkaimmille peilivehkeinen APS-C lasit (EF-S) autofokuksen kanssa noissa rungoissa.

[AnHa]

Kyllä se on niin, että Sony olisi voinut tuoda hyvällä ergonomialla varustetun 7DII / D500 lyöjän jo aikaa sitten

Tähän voi todeta, että eipä ole kyllä näkynyt Sonya, jossa olis saman tason käteen sopiva muotoilu kuin Canonin tai Nikonin DSRL-kameroissa.

[Maffer]

On niissä mutta japanilaisille käsille. Ne vastaavat esikouluikäisten muksujen lapasia täällä pohjolassa.

[Q-vaaja]

Mihin noita croppeja tarvitaan?

[mvert]

Mihin noita croppeja tarvitaan?

Ainakin valmistajan näkökulmasta siihen, että saadaan markkinoille FF kameroita edullisempia runkoja, joihin kuitenkin saa vaihdettua objektiiveja. Miettii vaikka jotain juuri työelämään päässyttä nuorta joka perustaa perheen ja rahareikiä on valtavasti. Hän haluaa kuitenkin saada lapsestaan monipuolisempia kuvia ja järkkäri tarjoaa sen. Täysikennoinen tippuu äkkiä pois, kun menee katsomaan objektiivien hintoja, kroppi ja siihen pari objektiivia taas on helpommin sovitettavissa tuloihin.

Joidenkin osalla pätee sitten myöhemmin "porttiteoria", ensin vähän kroppia ja sitten onkin jo täyskäriä hankinnassa.

[Maffer]

Yhtälailla voisi kysyä mihin kinoa tarvitaan kun löytyy keskikoon digimallit? Niiden tekninen kuvanlaatu on vain parempaa mitä kino tarjoaa mutta sillä on hintansa. Jalustalta kuvailevan kannattaa nakata kinot järveen ja pistää tilalle vaikka GFX50s jos haluaa edullisesti parempaa.

[hkoskenv]

Ainakin valmistajan näkökulmasta siihen, että saadaan markkinoille FF kameroita edullisempia runkoja, joihin kuitenkin saa vaihdettua objektiiveja.

Noinkohan. Jos puhutaan "kuninkuusluokasta" tai muuten vakavampaan harrastamisen sopivista kameroista, hintaero ei ole kovin suuri. Niissä merkiittävät osa kustannuksista tulee laadukkaasta mekaniikasta ja se on samaa. Saman se maksaa sorvata 70 mm putki ja 50 mm putki ja jyrsiä siihen mekaniikan tarvisemia koneistuksia. Saman se maksaa laittaa 60 mm O-rengas kuin 40 mm O-rengas ja niin edelleen. Ja jos lähdetään halpamalleihin, kinokamaakin saa halpuutettua. Saman se maksaa puristaa muovista 30 mm tai 40 mm linssi. Siinäkään on vaikea nähdä nykyään mitään selvää hintaetua.

Luulen, että ennemmin kyse on siitä, että markkinoilla on jonkin verran kysyntää APS-kropeille. Jotkut kokevat sen mielekkäimpänä kompromissina omaan käyttöönsä. 70 mm paksu objektiivi voi tuntua isolta murikalta ja 50 mm näppärän pieneltä. Samoin painossa pienet erot voivat tuntua isoilta. Valmistajat sitten pähkäilevät, että onko noin ajattelevia riittävästi siihen, että kroppijärjestelmä tuottaa voittoa.

Miettii vaikka jotain juuri työelämään päässyttä nuorta joka perustaa perheen ja rahareikiä on valtavasti. Hän haluaa kuitenkin saada lapsestaan monipuolisempia kuvia ja järkkäri tarjoaa sen. Täysikennoinen tippuu äkkiä pois, kun menee katsomaan objektiivien hintoja, kroppi ja siihen pari objektiivia taas on helpommin sovitettavissa tuloihin.

Ainakin minun kokemukset ja havainnot kertovat, että yleensä asetetaan ensin budjetti. Sitten katsotaan mitä siihen saa. Silloin kamppaillee halpiskino (ehkä käytettynä) ja pykälää parempi kroppi (ainakin ennen kun harrastajatason kroppeja oli paljon malleja). Ja yleensä kisassa on myös maastopyörä, alumiinivanteet autoon, hifistereot ja etelänmatka, joten ei sitä ratkota speksilistoja lukemalla.

Joidenkin osalla pätee sitten myöhemmin "porttiteoria", ensin vähän kroppia ja sitten onkin jo täyskäriä hankinnassa.

Niinpä. Monien on pakko astua joka askeleelle. Saahan siinä tietenkin enemmän saamisen ja uuden lelun iloa, joten lienee ihan mielekäs strategia. Matka on kameraharrastuksessakin tärkeämpi kuin päämäärä.

[hkoskenv]

Yhtälailla voisi kysyä mihin kinoa tarvitaan kun löytyy keskikoon digimallit? Niiden tekninen kuvanlaatu on vain parempaa mitä kino tarjoaa mutta sillä on hintansa. Jalustalta kuvailevan kannattaa nakata kinot järveen ja pistää tilalle vaikka GFX50s jos haluaa edullisesti parempaa.

Kinoon on aivan mielettömän paljon ylivoimaisempi valikoima kaikkea mahdollista kuin keskikoon kameroihin. Jos harrastus on enemmän kaikenlaisen kuvaamisen kokeilemista ilman pakkomiellettä saavuttaa täydellisyys niin taitojen kuin tekniikan osalta, se on paljon parempi valinta. Teknisesti se on yhtä mielivaltainen kompromissi kuin mikä tahansa muukin ja jos tosiaan täydellinen kuvanlaatu lyhyillä tai normaalipolttoväleillä on tavoite, keskikoko on parempi valinta.

[mvert]

Kenno on käsittääkseni näiden kameroiden kallein komponentti. Kroppikennoa mahtuu piikiekolle paljon enemmän kuin täysikokoista ja se laskee niiden hintaa selkeästi muutoin saman tasoiseen täyskennoiseen.

Myös optiikan voi tehdä selvästi halvemmalla pienemmän piirtoympyrän takia. Lasipalan koko voi olla selvästi pienempi. Ja sääsuojaukset yms parempi mekaniikka yleensä puuttuu noista ja sekin laskee hintaa kroppien optiikalta.

Uusimman tekniikan kennolla ja muilla sisuskaluilla saa toki kropin hinnat korkeiksi. Silloin tuskin haetaan niitä vasta-alkajia. Kohteena ehkä joku lintukuvaaja, joka saa kropilla enemmän pikseliä per sorsa samalla teleputkella, kuin täysikennoisessa.

[temama]

Kinoon on aivan mielettömän paljon ylivoimaisempi valikoima kaikkea mahdollista kuin keskikoon kameroihin. Jos harrastus on enemmän kaikenlaisen kuvaamisen kokeilemista ilman pakkomiellettä saavuttaa täydellisyys niin taitojen kuin tekniikan osalta, se on paljon parempi valinta. Teknisesti se on yhtä mielivaltainen kompromissi kuin mikä tahansa muukin ja jos tosiaan täydellinen kuvanlaatu lyhyillä tai normaalipolttoväleillä on tavoite, keskikoko on parempi valinta.

Yep, olen sanonut sen monta kertaa aikaisemminkin, ja totean edelleen; KINO on ihmisen kokoiselle otukselle paras kompromissi kaikista kameraformaateista! Siinä välineiden koko on parhalla tavalla balanssissa suorituskykyyn nähden.

Esimerkiksi syväterävyyden kanssa taiteilu. Ajatelkaa miten pieni paketti on vaikka kinopeilitön + 50/1.8 objektiivi. Apsc kropissa sulla pitäis olla n. 35/1.2 objektiivi jotta pääsisit samaan. M43 systeemissä 25/0.9. Keskariformaatin 50mm kinovastaavan ei tarvitse olla älyttömän suuri, mutta sen sijaan monien muiden polttovälien kanssa kylläkin. Esim. telet ja laajikset ovat keskariformaatin akilleen kantapää. Telekuvailuissa croppikamerat ovat parhaimillaan, mutta siinäkin kino formaatti on vahvoilla, koska kinoteleilyssä on helpompi saada miellyttävää bokehia lintupönöihin jne.

Ei siis ihme, että kinosta on ehkä yllättäenkin tullut niin suosittu järkkäriformaatti kuin siitä on tullut. Kinoa tarvitaan, että saadaan kunnon pesäero vaikkapa kokoajan parantuviin luurikameroihin.

[AnHa]

Ei siis ihme, että kinosta on ehkä yllättäenkin tullut niin suosittu järkkäriformaatti kuin siitä on tullut. Kinoa tarvitaan, että saadaan kunnon pesäero vaikkapa kokoajan parantuviin luurikameroihin.

Kino eli 35mm on noin sata vuotta vanha tuote, eli tämä päättely ei nyt ole oikein mistään kotoisin.

[AnHa]

Ainakin valmistajan näkökulmasta siihen, että saadaan markkinoille FF kameroita edullisempia runkoja, joihin kuitenkin saa vaihdettua objektiiveja.

Noinkohan. Jos puhutaan "kuninkuusluokasta" tai muuten vakavampaan harrastamisen sopivista kameroista, hintaero ei ole kovin suuri.

Nikon D850 ja D500 välinen hintaero on +1300€.

Canon 5D IV ja 90D välinen hintaero on +1600€.

Tarkennatko, mitä tarkoitat sillä, että hintaero ei ole kovin suuri?

[habannaama]

En tiedä "massipäälliköistä", mutta kyllä ainakin tällaiselle kaltaiselleni "perusduunarille" tuollainen jo tuhannenkin euron hintaero kahden eri harrastusvälineen ero on melko iso summa.

Mikä on "vakavampi harrastaminen"?

Eikö voi harrastaa vakavasti sillä markkinoiden "ei kalleimmalla" croppirunkoisella?

Ainako sen pitää olla hieman arvokkaampi ff-kennoinen?

Eikä sekoitetta tähän nyt käytettyjä välineitä...

[hkoskenv]

Yep, olen sanonut sen monta kertaa aikaisemminkin, ja totean edelleen; KINO on ihmisen kokoiselle otukselle paras kompromissi kaikista kameraformaateista! Siinä välineiden koko on parhalla tavalla balanssissa suorituskykyyn nähden.

Älä yleistä. Kino on sinulle paras kompromissi mutta ei kaikille. Kino on ollut aikanaan useimmille (ei koskaan kaikille) sopiva kompromissi mutta nykyään tilanne on muuttunut ja vain häviävän pieni murto-osa maailman valokuvista otetaan kinokennolle tai -filmille. Lähinnä tekniikkaintoilijat, bokehintoilijat ja ammattivalokuvaajat käyttävät sitä enää. Useimmille se on aivan liian iso ja kallis ja epäkäytännöllinen.

Esimerkiksi syväterävyyden kanssa taiteilu. Ajatelkaa miten pieni paketti on vaikka kinopeilitön + 50/1.8 objektiivi. Apsc kropissa sulla pitäis olla n. 35/1.2 objektiivi jotta pääsisit samaan. M43 systeemissä 25/0.9.

Fyysinen aukko, eli linssien koko, on polttoväli jaettuna aukkoluvulla. Kuten huomaat, se on kaikissa noissa tapauksissa sama. Syväterävyys vaatii tietyn fyysisien koon eikä kennon koolla ole merkitystä. Kinon etu tulee siitä, että 50/1.8 on optisesti yksinkertaisempi kuin 25/0.9. Kino on hyvä syväterävyyskikkailussa (jos ei tilit tai selkä kestä keskikokoa, joka on vielä parempi), mutta se on aika vanha ja väsynyt juttu. Nykyään sen voi tehdä tekoälyllä käsittääkseni keskimäärin erittäin hyvin. Hifistit ja puristit voivat nikotella, mutta kamerateollisuuden trendit menevät ohi.

Keskariformaatin 50mm kinovastaavan ei tarvitse olla älyttömän suuri, mutta sen sijaan monien muiden polttovälien kanssa kylläkin.

Älyttömän suuri on kovin henkilökohtainen asia. Wanhan liiton kameraharrastajan tai eräjorman älyttömän suuri on ihan eri asia kuin moderneihin luureihin ja pikkupokkareihin tottuneiden älyttömän suuri.

Ei siis ihme, että kinosta on ehkä yllättäenkin tullut niin suosittu järkkäriformaatti kuin siitä on tullut. Kinoa tarvitaan, että saadaan kunnon pesäero vaikkapa kokoajan parantuviin luurikameroihin.

Kinon suosio on romahtanut. Ennen digiaikaa se oli ylivoimanen valtaformaatti. Digikameroiden tultua kinokenno oli aluksi harvinainen superkallis hifi-ihme. Se on sittemmin vähän yleistynyt, mutta ei ole onnistunut nousemaan lähellekään valtavirtaa enää, koska ennennäkemättömän pienet ja halvat kamerat ja muut kuvausvälineet ovat tulleet tilalle. Ne ovat useimmille paljon parempi kompromissi kuin kino.

Tästä tuli ehkä negatiivisempi viesti kun olin tarkoittanut. Minäkin kuvaan kinokennolle ja pidän siitä. Mutta en voi väittää, että se on paras kaikille, koska se on paras minulle. Niin ei selvästikään ole, jos katsot markkinoita ja niiden trendejä. Kino on varakkaiden länsimaisten keski-ikäisten tekniikkaintoilijoiden, bokehintoilijoiden ja vastaavan pikkuporukan taantuva juttu. Joudumme todistamaan, että yhä pienemmät rimpulat tuottavat sopivasi käsiteltynä visuaalisesti täysin vastaavia kuvia ja vetäytymään siilipuolustamaan omaa purismiamme.