Kuvaamisesta RAW-muodossa

[Harhakuva]

Kun kameran asettaa kuvaamaan RAW-muodossa, niin onko niin, että valkotasapainosäädön voi periaatteessa unohtaa kokonaan pois, koska sen voi kuitenkin RAW-muodossa tarvittaessa säätää kohdalleen? Ilmeisesti samasta syystä myöskään valotuksen kohdalleen osuminen ei ole niin tarkkaa.

[Hannu KH]

Valkotasapaino ei oleniin nuukaa, mutta hyvään lopputulokseen suunnilleen oikea valotus on tärkeä.
Varsinkin henkilökuvissa väärin valotettu kuva on kuraa, ihonsävyt mitä sattuu.

Itte oon kuvannut kaikki kuvat järkkärillä RAWina vuodesta 2003 lähtien.

[jaava]

Kun kameran asettaa kuvaamaan RAW-muodossa, niin onko niin, että valkotasapainosäädön voi periaatteessa unohtaa kokonaan pois, koska sen voi kuitenkin RAW-muodossa tarvittaessa säätää kohdalleen?

Mä kuvaan myös kaiken raw-muodossa monestakin syystä. Valkotasapaino on yksi: On vaikea nähdä kuvauspaikan kuvaushetkistä valon väriä, joka vaikuttaa kennolle tallentuvaan informaatioon. Kameran omat säädöt jpg-kuville on melkoisen karkeita.
Käytännössä harvemmin on niin, ettei kuvien valkotasapainoa tarvitse säätää kuvankäsittelyssä.
Ja vaikka ottaisi kuvat kameran tekeminä jpeg-tiedostoina, niin säätämäänhän nekin joutuu, jos haluaa mieleistään.

Ilmeisesti samasta syystä myöskään valotuksen kohdalleen osuminen ei ole niin tarkkaa.

Onhan raw-kuvassa yleensä huomattavasti enemmän säätövaraa.
Olen usein käsitellyt puoliskon jpg-kuvia, niin välistä tulee vastaan tosi hyviä kuvia, mutta jpg-kuvan säätövarat loppuu kesken. Hänen pitäisi vaihtaa dynamiikaltaan parempaan kameraan, jossa myös raw mahdollisuus.

[aikaarska]

Joo, näinhän se on. RAW tiedostoissa on paljon enemmän säätövaraa. Monella tapaa.

Itse kuvaan aina jpg+RAW muodossa, eli kamera tallentaa samasta valotuksesta muistikortille aina sekä jpg, että RAW tiedoston. Nykyisin muistikortit ovat edullisia ja tallenustilaa riittää. Jos kuvassa on kaikki osunut suunnilleen kohdilleen, niin jpg kuvakin riittää, mutta jos haluan vähänkin enemmän täydellisimmän kuvan laadultaan, niin säädän RAW tiedostosta lopullisen version.

Lopuksi haluan kuitenkin todeta, että viime vuosina kameroiden automatiikka on mennyt huomattavasti eteenpäin ja ne ovat osaavat leipoa jo hämmästyttävän hyviä jpg kuvia. Ainakin peruskäyttöön.

[Sakke_K]

Joo, juurikin näin. Tosin on sanottava, että jpeg mitä esim. Nikonin järkkärit tuottavat, ovat usein hyvin lähellä sitä mitä lopulta väännän RAW:sta. Silti kuvaan itsekin nykyään pelkkää raakakuvaa, ihan vain tilan "säästämiseksi".

[aikaarska]

RAW formaatti antaa huomattavasti enemmän säätövaraa kuin mikään jpg-kuva. Vaikka kamera tuottaisi jo valmiiksi kivan näköisen jpg valokuvan, se on vain yhdenlainen versio valotuksesta.

[Sakke_K]

RAW formaatti antaa huomattavasti enemmän säätövaraa kuin mikään jpg-kuva. Vaikka kamera tuottaisi jo valmiiksi kivan näköisen jpg valokuvan, se on vain yhdenlainen versio valotuksesta.

Toki, mutta jos se on se paras, niin sehän riittää :-)

Kuten sanottu, itsekin kuvaan pelkkää RAWia nykyään, mutta ei se tarkoita että säätäisin kaikkia kuvia.

[jaava]

RAW formaatti antaa huomattavasti enemmän säätövaraa kuin mikään jpg-kuva. Vaikka kamera tuottaisi jo valmiiksi kivan näköisen jpg valokuvan, se on vain yhdenlainen versio valotuksesta.

Toki, mutta jos se on se paras, niin sehän riittää :-)

Käyttötarkoitus määrää vahvasti sen mikä on parasta, joka taas riippuu vahvasti säätäjän valokuvauksellisesta näkemyksestä.
Olisko tuo kameran tekemä jiipekki japanilaisen insinöörin näkemys keskimääräisen kuvaajan keskimääräisestä kuvan käyttötarkoituksesta, jota toki heikentää se, ettei kamera kykene mittaamaan valosta mitään absoluuttisia parametreja.

Kuten sanottu, itsekin kuvaan pelkkää RAWia nykyään, mutta ei se tarkoita että säätäisin kaikkia kuvia.

Lauseen voi ymmärtää kahdella tavalla:

1. Osa raw-kuvista on käyttötarkoitukseen "parhaita" suoraan raw-konvertterista.
2. Et vain käsittele kaikkia kuvia, jotka kuitenkin säilytät.

Minulla on Lightroom:n tietokannassa paljon säätämättömiä kuvia, joita saatan käsitellä kun tarve tulee niistä jotain käyttää.
Sen sijaan ykköskohtaa en muista tapahtuneen koskaan. Raakakuvat kun ovat mitä ovat - osa säätötarpeesta kumpuaa kameran ominaisuuksista, toinen osa hieman epätäydellisistä kameran asetuksista ja loput kuvaushetkisestä valosta.

[Hannu KH]

RAW-kuvaamisen lopputulokseen vaikuttaa kuvankäsittelyohjelma enemmän kuin Jeepekkikuvan lopputulokseen.
Kaikenmoista ohjelmaräpellystä on tullut käytettyä vuodesta 2002 kun RAW-kuvaamisen aloittelin.

Nikon Capture 3.0 tais olla eka ohjelmanpätkä, 3.5:ta maksoinkin.
ACR-Photoshoppi on yhristelmä joka paranee vanhetessaan.

[KSK]

...

[Sakke_K]

RAW formaatti antaa huomattavasti enemmän säätövaraa kuin mikään jpg-kuva. Vaikka kamera tuottaisi jo valmiiksi kivan näköisen jpg valokuvan, se on vain yhdenlainen versio valotuksesta.

Toki, mutta jos se on se paras, niin sehän riittää :-)

Käyttötarkoitus määrää vahvasti sen mikä on parasta, joka taas riippuu vahvasti säätäjän valokuvauksellisesta näkemyksestä.

Kuvaan eniten luontoa, ja hiemankin dokumentaarisempi ote vaikka lintulajeista ei kaipaa paljoakaan näkemystä. Usein pelkkä RAWin konvertointi käyttöformaattiin on niin hyvä, ettei näkemystä viitsi alkaa vuodattaa.

Korjailu, säätäminen, muokkaus ja ollaan tietenkin myös termistön ytimessä mitä mikäkin kelle tarkoittaa. Yleisin korjailu mulla on uudelleen rajaus, vai onko se säätämistä...

[Harhakuva]

Kuvaan RAW+JPG -yhdistelmätallennuksena. Jos jpg on suoraan riittävä, niin en koske RAW:in. Mutta jos säätötarvetta ilmenee, niin teen sen raakakuvaan. Tallennan raakakuvan ikänkuin pelastusrenkaana, jolla voi palauttaa värit, valotuiksen, ym. jos tarvetta.

Onkohan TIF läheskään yhtä paljon säädettävissä?

[Maffer]

On, jos se on tehty mahdollisimman lättänäksi että sitä taivutteluvaraa on jäljellä. 16bit ja tarpeeksi laaja väriavaruus noin alkuun.

[tehodia]

Joo, juurikin näin. Tosin on sanottava, että jpeg mitä esim. Nikonin järkkärit tuottavat, ovat usein hyvin lähellä sitä mitä lopulta väännän RAW:sta. Silti kuvaan itsekin nykyään pelkkää raakakuvaa, ihan vain tilan "säästämiseksi".

Pienoinen ongelma keskusteluissa on se, että jpg:stä keskustellaan jonkinlaisena yksiselitteisenä lopputuloksena. Kameroissa on erittäin paljon säätöjä, joilla tuota jpg-kuvaa voi valmistaa (tai pilata) jo kamerassa. Ja useimmissa kameroissa on myös erilaisia tallennusmahdollisuuksia jpg-kuvalle. Joten hyvinkin erilaisia jpg-kuvia on mahdollista saada jo kamerasta, ja lisäksi vielä tietokoneella voi tuottaa hyvinkin erilaisia jpg-kuvia.

Oma kuvausperiaate on sellainen, että jo kuvaustilanteessa pitää tehdä kaikki se, mitä kuvaustilanteessa voi tehdä. Valkotasapaino ja valotus ovat tietysti ne ihan perusasiat. Minä en osaa laskea sen varaan, että kuvataan vähän sinne päin, ja sitten tietokoneella korjaillaan raw-kuvaa. Pääasiassa kuvaan jpg:tä, mutta silloin tällöin myös samasta kuvasta molemmat versiot.

Ja ne jpg-kuvan säädöt pidän kamerassa pois päältä, jos sen niin voi ilmaista. Ja samansuuntaisesti kuten sanot, niin lopputuloksesta saan kyllä haluamani sekä jpg- että raw-kuvasta. Ehkä sitten kameravalintani ovat osuneet ihan oikeisiin, kun pärjään pitkälti jpg-kuvilla. Parhaimmillaan jpg onkin kuin valmiiksi pakattu raw.

[Hannu KH]

5D Mk3:lla tuli jonkinverran kuvattua JPEG:tä että sai kuvan singahtamaan näkyviin wifi-kortilla tabletille katsomista varten.
Kerran piti tehdä studiokuvasta Jiipekkiversiosta kun RAW-kuva oli rajautunut väärin. Vaikka oon pitänyt kuva-asetukset melko neutraaleina, niin olipahan kamala vääntää 30x40 cm kuva kameran jiipekistä.
Sitten lakkas Sandiskin tuki kortille ja tablettihomma tyssäs siihen. En enää ota järkkärillä jiipekkiä, passikuvatkin kuvaan Rawwina.

[jaava]

Joten hyvinkin erilaisia jpg-kuvia on mahdollista saada jo kamerasta, ja lisäksi vielä tietokoneella voi tuottaa hyvinkin erilaisia jpg-kuvia.

jpg-pakkaus pitää sisällään aika monta erilaista mahdollisuutta. Selaimien ymmärtämä jpg on kuitenkin 8-bittistä, eikä sitä voi juurikaan säätää enään jälkikäsittelyssä ohuen dynamiikan takia.
Sen sijaan jpg:stä on myös versioita, jotka sisältää enemmän kuin 8 bittiä per senseli. Muun muassa Canon:n raw-tiedostoihin kompressoidaan tällaisella jpg-formaatilla raakkakuva-data ... vanhemmissa kameroissa 11-bittistä ja uudemmissa 14. Ja olisko joku uusimmista jo alkanut käyttää 16-bittistä.

Minä en osaa laskea sen varaan, että kuvataan vähän sinne päin, ja sitten tietokoneella korjaillaan raw-kuvaa.

Tässä on väärinkäsitys tai ilmaisu on hieman löysä: Eihän raw-kuvia kuvata vähän sinne päin, eikä jälkikäsittelyssä korjata mitään.
Paremminkin raw-kuvaan yritetään saada mahdollisimman paljon kuva-informaatiota mukaan, jotta siitä olisi jälkikäsittelyssä muokattavissa juuri sellainen kuva, minkä haluaa. Ja jotta siitä olisi mahdollista saada myös useampi kuin yksi tulkinta valotuksesta.

Kun yritetään saada kuva lopulliseen muotoon kuvaushetkellä (jpg), ollaan tilastollisesti heikommassa asemassa ja tähdätään vain yhteen tulkintaan.

[Hannu KH]

Moni sanoo että studio-olosuhteet on niin vakiot että voi kuvata hyvin Jiipekillä.
Koulukuvaajan hommissa ymmärrän jiipekin käytön, sehän on niin vakioitua rahatpoissarjakuvaamista että yök.

Ittellä ainakin RAW:ta on hyötyä studiokuvissakin, mulla ei ole niin tylsän vakioitua se homma että valot olis teipattu lattiaan. Tänäänkin 2 v jeppe sisaruksineen vaelti pitkin studiota, jotta säätämiselle on hyvä olla varaa. Valotuksen kuitenkin pitäis onnistua kohtuullisen hyvin että ihonväri olis hyvä, jiipekillä on vaikeampaa. Myös jälkikäteen tehdyt vinjetoinnit ja muut tummennukset onnistuu kun on bittejä tarpeheksi.

[jaava]

Valotuksen kuitenkin pitäis onnistua kohtuullisen hyvin että ihonväri olis hyvä, jiipekillä on vaikeampaa.

Olen joskus yrittänyt korjata valkotasapainoa sisätiloissa (yleisten tilojen valoja) kuvatusta jpg-valotuksesta. Onnistumatta edes säätämällä kuvaa alueittain/joka naama erikseen.

Silmä on pahuksen herkkä ihmisen ihonvärille : ei tarvi olla paljonkaan pielessä kun kuvattava näyttää sairaalta, kiihottuneelta tai keinotekoiselta.
Ihmisiä sisältävät raw-valotukset kannattaakin yleensä säätää ihonväri edellä (sirkuskuvat on asia erikseen). On helpompi saada oikea ihonväri raw-kuvasta, jonka värikanavissa on 12-bittiä (4096) tasoa per värikanava, verrattuna jpg-kuvan 8-bittiin (256).

[Hannu KH]

Valotuksen kuitenkin pitäis onnistua kohtuullisen hyvin että ihonväri olis hyvä, jiipekillä on vaikeampaa.

Olen joskus yrittänyt korjata valkotasapainoa sisätiloissa (yleisten tilojen valoja) kuvatusta jpg-valotuksesta. Onnistumatta edes säätämällä kuvaa alueittain/joka naama erikseen.

Silmä on pahuksen herkkä ihmisen ihonvärille : ei tarvi olla paljonkaan pielessä kun kuvattava näyttää sairaalta, kiihottuneelta tai keinotekoiselta.
Ihmisiä sisältävät raw-valotukset kannattaakin yleensä säätää ihonväri edellä (sirkuskuvat on asia erikseen). On helpompi saada oikea ihonväri raw-kuvasta, jonka värikanavissa on 12-bittiä (4096) tasoa per värikanava, verrattuna jpg-kuvan 8-bittiin (256).

Jonkun kirkassävyisen luontokuvan säätäminen on moninverroin helpompaa kuin jonkin naamakuvan, naaman väriin suoraan vaikuttavaa hyvää säädintä ei tunnu löytyvän, aina pitää kikkailla jotenkin kiertoteitä.

[mlphotic]

Vähän on nulliteetti kysymyksenasettelu. Jos haluaa käyttää hyväksi kaiken kameran tallentaman datan, niin ei ole vaihtoehtoa. Jos sitä ei tarvitse - kuten useimmat eivät tarvitse - riittää oikein hyvin 8 mpix jpg.

Useissa laitteissa on nykyään kaksi korttipaikkaa - paitsi Nikonin Z-peilittömissä, mikä on suuri heikkous ja syy miksi vaihdoin merkkiä - voi hyvä käytäntö olla kuvata toiselle kortille raw ja toiselle jpg small. Näin voi tilaajille, malleille ym. lähettää pienet kuvat, joista voivat valita.