https://www.digicamera.net/keskus/viewt ... 9#p1363022
Missä menee raja - mistä näkee mikä on kännykällä kuvattu ja mikä "oikealla" kameralla.Aion opetella käyttämään enemmän myös pidempää polttoväliä, sillä saa kerroksellisuutta kuviin, hyvän erottelun isommalla aukolla ja hyvällä tavalla kuvat eivät näytä kännykkäkuvilta
Eletäänkö jo sitä vaihetta, että vain hyvin erikoisista tilanteista ei onnistu vielä kännykällä ja niiden älykkäillä kuvankäsittelyillä.
Päädytäänkö lopulta siihen, että vain diffraktio on erottava tekijä, kun kännykän aukon halkaisijaa ei voi kovin suureksi tehdä, jottei linssit kasva ja kännytasku paina liikaa.
T.
Papparaispohdintoja
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Diipa daapaa:
PS. Diffraktiota eli aaltorintaman taipumisilmiötä raossa/aukossa ei voi ymmärtää kunnolla ilman matemaattista käsittelyä, kuten tässä (hyvä esitys suomeksi): https://www.youtube.com/watch?v=JNuBaKIjcJ8
Videolta selviää muun muassa, että ilmiö vaatii integrointia yli koko raon / aukon.
A. Diffraktion keskusmaksimin leveys raossa saadaan kaavasta: w = 2*Lambda*L/a
missä:
w = keskusmaksimin leveys
Lambda = Valon aallonpituus (0,3um - 0,7um)
L = polttoväli (raon optinen etäisyys kennosta)
a = raon halkaisija
Siis: Mitä suurempi rako, sitä pienempi on diffraktio-efekti.
B. Pyöreälle aukolle vastaava kaava: w = 2,44*Lambda*L/D
missä:
D = aukon halkaisija
Siis vain raon kaavan luku 2 muuttuu pyöreästä geometriasta johtuvaksi luvuksi 2,44.
Siis: Mitä suurempi aukko, sitä pienempi on diffraktio-efekti.
Kaavasta nähdään myös: Mitä pidempi polttoväli, sitä suurempi on diffraktio-efekti.