DSLM vs DSLR

[Matti_JH]

Huhuh!! Tulihan se sieltä! Hetken luulin, että olet jo menetetty tapaus, mutta onneksi toi ruohonjuuritason valokuvaushenki vielä löytyi sieltä.
Ja toisin kun maffers taas siellä vääristelee, niin juuri peilittömillä se on yhtä juhlaa noiden oikeasti manuaalisten lasien kanssa vehtaaminen!!

Peilittömien etu on tosiaan se, että tarkennus myös osuu, kun peilikamerassa se osuma tulee siihen tähyslasiin, mutta itse kenno sijaitsee monta kertaa vähän eri kohdassa ja oikea tarkennus ei osu kuvassa samaan kohtaan. Semmoinen syö miestä, tiedän kokemuksesta.

Siis täh ?

Omistan Fujilla aimo läjän vintagelaseja ja kuvaan niillä semi paljon ja aina napsuu sinne minne pitääkin, AINA.
Jollei osuisi niin katsoisin peiliin että missä vika...

Eli ihan nyt en kyllä ymmärrä ?

Eli peilivehkeillä automaattitarkennus menee välillä huti, peilittömillä ei niinkään.

[javal]

Temama ny ajatusta mukaan. Montako uudenaikaista peilittömiin suunniteltua AF-lasia nyt löytyy missä ei olisi focus-by-wire? Melko pyöreä nolla. Siitä sitte kepeällä sormitatsilla kolme senttiä ohi tai vajaaksi mihin yrittää tarkentaa ja muutama kymmenen uudelleen yritystä.

Koko AF-konsepti optiikassa pissii kintuille isosti. Se pitäisi kokonaan poistaa ja liikuttaa sitä kennoa kiskoilla kameran sisällä. Säästyisi akkua kun ei tarvi surrata ees taas lasipalloja ämpärin sisällä.

Ja sit ennen kun joku alkaa kieltämään ettei toimi: https://techartpro.com/?product=techart ... us-adapter" onclick="window.open(this.href);return false;

Siinä liikutetaan koko perhanan metalliämpärin painoa ees taas. Väärin päin koko homma.

EOS R :ssa voi valita että RF lasin fokus siirtyy tarkkaan tarkennusrenkaan kiertokulman funktiona. Ei sitten mitään ongelmaa toin manuaalifokuksen kanssa. Toimii noin sekä still että videomodessa. Eli tässä asiassa voitte kyllä lopettaa yleistyksen peilittömien focus by wire ogelman suhteen.

[habannaama]

Jos valokuvaukseen suhtautuu vakavasti ja aina jaksaa aikaa, vaivaa ja rahaa säästämättä hakea sitä kyllin hyvää testaten kaiken ennen käyttöönottoa ja kokemukset on mitä on ja elää jatkuvassa kalustorumbakuplassa, niin henk.koht. koittaisin minimoida jatkuvan mielipahan/suttu-bingon täysosuman pelon ja marssisin kauppaan ja ei muuta kuin Visaa vinkumaan ja Leicaa ja Zeissiä kehiin.

Luulisi kun objektiivi noilla maineikkailla valmistajilla on hintaluokkaa 5000 - 10000 euroa, niin myös ammattiylpeys valmistajalla sitä luokkaa että niistä toleransseista pidetään tosissaan huolta ja myös asiakaspalvelu toista kuin jollain "korean ihmeillä".

Ihan ei näin ollen aukea nuo ikuiset seinään pää edellä juoksemiset, onko jollain tämä valokuvausharrastus jotain ihmeen s/m leikkeihin verrattavissa olevaa touhua, jossa kyyneleet valuen otetaan piiskaa vastaan kun samaan aikaan tekee kipeää ja hyvää ?

Ihan sama kun nuorena poikana ostin ensimmäisen Fiat:ni, oli kyllä niin tajunnat päräyttävä kokemus ettei toista kertaa moiseen virheeseen hurahtanut. Miksi niitä virheitä pitää toistaa uudelleen ja uudelleen, ostakaa Niitä Zeissejä ja Leicoja, elämä helpottuu kummasti vai oikeastiko olette noin perverssejä ?

[nsamppa]

Temama ny ajatusta mukaan. Montako uudenaikaista peilittömiin suunniteltua AF-lasia nyt löytyy missä ei olisi focus-by-wire? Melko pyöreä nolla. Siitä sitte kepeällä sormitatsilla kolme senttiä ohi tai vajaaksi mihin yrittää tarkentaa ja muutama kymmenen uudelleen yritystä.

Koko AF-konsepti optiikassa pissii kintuille isosti. Se pitäisi kokonaan poistaa ja liikuttaa sitä kennoa kiskoilla kameran sisällä. Säästyisi akkua kun ei tarvi surrata ees taas lasipalloja ämpärin sisällä.

Ja sit ennen kun joku alkaa kieltämään ettei toimi: https://techartpro.com/?product=techart ... us-adapter" onclick="window.open(this.href);return false;

Siinä liikutetaan koko perhanan metalliämpärin painoa ees taas. Väärin päin koko homma.

EOS R :ssa voi valita että RF lasin fokus siirtyy tarkkaan tarkennusrenkaan kiertokulman funktiona. Ei sitten mitään ongelmaa toin manuaalifokuksen kanssa. Toimii noin sekä still että videomodessa. Eli tässä asiassa voitte kyllä lopettaa yleistyksen peilittömien focus by wire ogelman suhteen.

Jep. Käsittääkseni myös Panasonic on hoitanu homman hienosti. Vieläpä niin että sen kierron määrää voi säätää, mikä on jo aika pirun hienoa. Meikäläinen puhuu vaan omista (traumaattisista) kokemuksista säälittävien Sony virityksien saralta. Se kiihtyvä mf focus-by-wire on kyl tyhmin keksintö ikinä. Sitä kun ei ole edes manuaalilaseissa, joten jonkun aivopierun kautta se on sinne päätynyt? Mikä ihme siinä on ollu ajatuksena kun ei se edes valokuvauksessa toimi ja videopuolella se on täysi mahdottomuus.

[Scope66]

Huhuh!! Tulihan se sieltä! Hetken luulin, että olet jo menetetty tapaus, mutta onneksi toi ruohonjuuritason valokuvaushenki vielä löytyi sieltä.
Ja toisin kun maffers taas siellä vääristelee, niin juuri peilittömillä se on yhtä juhlaa noiden oikeasti manuaalisten lasien kanssa vehtaaminen!!

Peilittömien etu on tosiaan se, että tarkennus myös osuu, kun peilikamerassa se osuma tulee siihen tähyslasiin, mutta itse kenno sijaitsee monta kertaa vähän eri kohdassa ja oikea tarkennus ei osu kuvassa samaan kohtaan. Semmoinen syö miestä, tiedän kokemuksesta.

Siis täh ?

Omistan Fujilla aimo läjän vintagelaseja ja kuvaan niillä semi paljon ja aina napsuu sinne minne pitääkin, AINA.
Jollei osuisi niin katsoisin peiliin että missä vika...

Eli ihan nyt en kyllä ymmärrä ?

Eiköhän T71 tarkota sitä, että peilikameralla MF-linssillä tarkentaessa saattaa jonkun kamerayksilön kanssa käydä niin, että se tähyslasi - jolle tulevalla kuvalla siis etsimen kautta kuvatessa tarkennetaan - ei olekaan tarkalleen oikealla etäisyydellä bajonetista. Tästähän seuraa se, että oikea tarkennus tähyslasilla ei olekaan kohdallaan kennolla/filmillä. Ei ole tuntematon tapaus mullekaan.

... Visaa vinkumaan ja Leicaa ja Zeissiä kehiin.

Luulisi kun objektiivi noilla maineikkailla valmistajilla on hintaluokkaa 5000 - 10000 euroa, niin myös ammattiylpeys valmistajalla sitä luokkaa että niistä toleransseista pidetään tosissaan huolta ja myös asiakaspalvelu toista kuin jollain "korean ihmeillä"....

Mulla on karvasta kokemusta "Made in Germany" -Leicasta, jolle valmistaja lupasi ylpeästi 30 vuoden takuun. Kyseessä tosin kiikari eikä objektiivi, mutta sen piti olla 90-luvun lopun huippulaatua ja hinta sen mukainen (siis kiikarien kyseessä ollen). Vesitiivis, typpitäytetty, kovakalvopinnoitus linssien ulkopinnoilla ym. luottamusta herättävää. Siihen aikaan oli hienosti tehtyjä printattuja esitteitä, ja hyvien kuvien kera kerrottiin, miten äärimmäisen tarkasti ammattiylpeydellä nämä kiikarit valmistetaan, ja nimenomaan entisen Länsi-Saksan puolella.

No. Etulinssiin ilmestyi naarmu, kiikarin sisälle huntua, jolloin kontrasti heikkeni, ja diopterisäätöruuvi siirtyi vähitellen niin, ettei kiikari enää tarkentunut äärettömään. Lähetys maahantuojalle selkeän saatekirjeen kera, joka lähetti sen Saksaan. Aikaa meni pari kk, jolloin maahantuoja soitti kiikarin tulleen takaisin Suomeen ilman, että sille olisi tehty mitään! Argh! Mutta silloiselle maahantuojalle pisteet: sanoi oma-aloitteisesti, ettei tämmöinen käy, lähetetään uudestaan Saksaan.

No. Tarinassa oli monta käännettä, joita en enää tarkasti muista, mutta aikaa kului monta kk lisää, ja lopulta sydämistyin Leica Camera AG:n (kiikarin paketissa ja kiikarissa tosiaan lukee näin) toimintaan sillä tavalla, että kirjoitin sinne kirjeen, jossa lupasin, etten enää koskaan tule ostamaan mitään Leica-tuotetta ja että kerron tämän tarinan muillekin lintuharrastajille, jolloin Leica-kiikaria miettivä ehkä harkitsee asiaa toisenkin kerran. Ja olen pitäny sen lupauksen...

Sain sentään vastauksena pahoittelut, jossa sanottiin, ettei tapahtunut ole normaali tapa, jolla Leica kohtelee asiakkaitaan. Ja lopputulos oli hyvä: naarmuuntunut linssi vaihdettiin, sisällä ollut huntu puhdistettiin moitteettomasti, diopterisäätö palautui kohdalleen, vieläpä kiikarin mallimerkintä vaihtui pykälää uudempaan - erona lyhyempi lähitarkennusetäisyys - silti entisellä valmistusnumerolla. Liekö sitten ollut kokonaan uusi vai korjattu kappale, en osaa sanoa, mutta täysin uudelta näytti.

En usko tilanteen olevan Leica-kameraobjektiivien kohdalla täysin toisenlainen, ei ko. merkki sen enempää kuin Zeisskaan ole oikotie onneen ja kaikkien ongelmien/vikojen välttämiseen. Ko. Leica-huippukiikari ei ole edes optisesti semmoista huippua, jota vois odottaa: reuna-alueet on aika laajasti pehmeät, ja oon katsonu siinä suhteessa selvästi paremmillakin muunmerkkisillä (tosin uudemmilla).

[Maffer]

Nyt järki käteen sen focus-by-wire hypen kanssa. Se ei tule olemaan hyvä koskaan. Sen sijaan, jos optiikasta poistetaan koko AF-koneisto saadaan siitä yksinkertaisempi, kevyempi ja laadukkaampi nykyisillä valmistusstandardeilla. Jos vielä poistetaan kaikki tarkennus optiikasta ja siirretään se kennon liikutukseen rungon sisällä, tai vaikka mekaaniseen tarkennuskiskoon videopuolella, päästään vielä pienempään kokoon.

Puupöntön normaalioptiikka on vähän alta etusormen mittainen, painaa 350g ja piirtää ~200mm piirtoympyrän. Edut olisivat aivan valtavia kinokoossa.

[habannaama]

Täytyykö nyt sitten siitä focus-by-wirenkin toimimattomuudesta pahoittaa mielensä kaiken muun lisäksi ?

Täällä kyllä löytyy negatiivista yksityiskohtaa jos jostain, oikein heikompaa hirvittää. Jollei vähään aikaan jotain ole tullut vastaan niin sitten sellainen nostetaan framille vaikka väkisin ja ties minkä aasinsillan kautta.

Jos se manuaalitarkennus on se "The Juttu", niin kuka siinäKIN käskee juosta naama edellä päin petäjää ?
Sen kun Visaa taas vinkumaan ja kaupasta vehkeet jolla tuokin ongelma vältetty ja taas yksi mielipaha ja nillittämisen aihe vähemmän.

Tulee mieleen taas jonkinmoinen automaailman vertaus, jossa henkilö x menee mutavelliin ajelemaan Ferrarilla ja kun jymähtää akseleita myöden kiinni niin syyttää ensin renkaita ja sen jälkeen maavaraa, kun siinä kohtaa pitäisi katsoa peiliin ja miettiä että olisko pitänyt sittenkin valita se korotetulla maavaralla ja nappulagummeilla varustettu Pajero.

[nsamppa]

Joo. Ei siinä focus-by-wiressa oo mitään muuta vikaa ku se kiihdyttely ja sehän on pelkkää softa hölmöilyä. Kompromissejahan nuo aina ja jos tuolla yksinkertaisemmalla mekaniikalla saavutetaan pienempi koko, keveys, nopeampi tarkennus ja halvempi hinta, niin kyllä se mun mielestä on hyvä ratkaisu. Sen sijaan toi kennon siirtely kyl vaikuttaa aika hazardilta ratkaisulta.

[T71]

Joo. Ei siinä focus-by-wiressa oo mitään muuta vikaa ku se kiihdyttely ja sehän on pelkkää softa hölmöilyä. Kompromissejahan nuo aina ja jos tuolla yksinkertaisemmalla mekaniikalla saavutetaan pienempi koko, keveys, nopeampi tarkennus ja halvempi hinta, niin kyllä se mun mielestä on hyvä ratkaisu. Sen sijaan toi kennon siirtely kyl vaikuttaa aika hazardilta ratkaisulta.

Lähikuvauksessa toi sähköinen tarkennus on ikävä käyttää, tietty lasista riippuen. Ei vaan tahdo osua mihinkään.

Contax AX on eka esimerkki rungosta, jossa tarkennetaan filmipinnan siirrolla. Tää oli aikanaan huippua, mutta hazardihan sekin oli, myönnetään. Vaikea tosta ois tehdä digirunkoa, jossa voisi käyttää sanaa luotettavuus. Ehkä vielä joskus, mutta nyt ei tule mieleen miten se onnistuisi.

Nämä tarkentavat adapterit on ideana hienoja, mutta eivät kestä käytössä. Siis oikeasti ois kiva, jos voisit kuvata vaikka eye af videota jollain swirly helioksella ilman hirveää surinaa ja pörinää, mutta veikkaan, että toi jää näkemättä kuluttajahinnoilla.

[Maffer]

Se kennon siirto voidaan tehdä ihan magneettisesti. Näin se kenno liikkuu Pentaksillakin kun sitä siirretään. AX:ssa ei ihan tainnut näin mennä. Kennomoduuli tuskin painaa saman verran kun optiikka.

[javal]

Nyt järki käteen sen focus-by-wire hypen kanssa. Se ei tule olemaan hyvä koskaan. Sen sijaan, jos optiikasta poistetaan koko AF-koneisto saadaan siitä yksinkertaisempi, kevyempi ja laadukkaampi nykyisillä valmistusstandardeilla. Jos vielä poistetaan kaikki tarkennus optiikasta ja siirretään se kennon liikutukseen rungon sisällä, tai vaikka mekaaniseen tarkennuskiskoon videopuolella, päästään vielä pienempään kokoon.

Puupöntön normaalioptiikka on vähän alta etusormen mittainen, painaa 350g ja piirtää ~200mm piirtoympyrän. Edut olisivat aivan valtavia kinokoossa.

Ei ole huonoa sanottavaa focus by-wire järjestelmästä, joka on suunniteltu oikein eli siten että kiertokulma määrä tarkennuksen siirtymän määrän ja kiertonopeudella ei ole merkitystä, eli ihan samalla periaatteella kuten mekaanisessa tarkennuksessa.

Miten paljon muuten tuollaisen FF kennon pitäisi siirtyä ees taas että se hoitaisi tarkennuksen kaikilla linsseillä ja polttovälillä?

[Shuko]

Ei ole huonoa sanottavaa focus by-wire järjestelmästä, joka on suunniteltu oikein eli siten että kiertokulma määrä tarkennuksen siirtymän määrän ja kiertonopeudella ei ole merkitystä, eli ihan samalla periaatteella kuten mekaanisessa tarkennuksessa.

Piuhatarkennusta on monenlaista toteutusta. Vaikka Samppa muistuttaa aina niistä todella huonoista toteutuksista (vaihtuva tarkennusnopeus), niin silti suurimmassa osassa (jopa Sonyn) putkista on ihan lineaarinen "välitys". Se ei kuitenkaan ole se ainoa asia, jolla käsitarkennusta arvioidaan. On esimerkiksi tarkennuksen kierron pituus, tarkennusrenkaan vaimennus/vastus. Usein AF-putkissa on ihan liian kevyt rengas, liian lyhyt kierron pituus jne.

Oikea MF-linssi on aina parempi, koska siihen tarkennuksen tuntumaan on jouduttu paneutumaan, kun taas piuhatarkennus AF-linsseissä se on yleensä todettu ominaisuudeksi, johon ei kannata tuotekehittely ja valmistusrahoja laittaa.

[Maffer]

Ongelma on siinä että ihminen räpeltää fyysistä pyörivää kappaletta jota tulkitaan viiveellä usein vajaalla tarkkuudella. Sulavasti liikutettu mekaaninen säätö tuntuu fyysisesti sulavalta ja kone tulkitsee miten tulkitsee > fail. Se ei ole ikinä luonnollista. Ei missään laitteessa. Käyttöliittymäsuunnittelussa yksi haastavimmista ongelmista eikä ratkaisua oikein tunnu löytyvän.

Jos viiveen haluaa poistaa, olisi ennustettava käyttäjän pyöritystä. Se taas on harhan luomista.

X-by-wire on liian monen laitteen ongelma ja yksi syy miksi virtuaalianalogisista syntetisaattoreista ollaan vuosien jälkeen palaamassa takaisin oikeisiin analogeihin. Yksi potikka on portaaton analoginen säätö.

[nsamppa]

Ei ole huonoa sanottavaa focus by-wire järjestelmästä, joka on suunniteltu oikein eli siten että kiertokulma määrä tarkennuksen siirtymän määrän ja kiertonopeudella ei ole merkitystä, eli ihan samalla periaatteella kuten mekaanisessa tarkennuksessa.

Piuhatarkennusta on monenlaista toteutusta. Vaikka Samppa muistuttaa aina niistä todella huonoista toteutuksista (vaihtuva tarkennusnopeus), niin silti suurimmassa osassa (jopa Sonyn) putkista on ihan lineaarinen "välitys". Se ei kuitenkaan ole se ainoa asia, jolla käsitarkennusta arvioidaan. On esimerkiksi tarkennuksen kierron pituus, tarkennusrenkaan vaimennus/vastus. Usein AF-putkissa on ihan liian kevyt rengas, liian lyhyt kierron pituus jne.

Oikea MF-linssi on aina parempi, koska siihen tarkennuksen tuntumaan on jouduttu paneutumaan, kun taas piuhatarkennus AF-linsseissä se on yleensä todettu ominaisuudeksi, johon ei kannata tuotekehittely ja valmistusrahoja laittaa.

Juurikin näin. Toi tatsi homma on kanssa semmonen mikä on lähes kaikissa aika heikko. Se Panasonicin linssi mitä testasin, olisko ollu joku 24-105 tyyppinen, oli hemmetin piristävä poikkeus. Siinä oli todella miellyttävä vaimennus ja aika napakka vastus. Se kandee testata.

[javal]

Ei ole huonoa sanottavaa focus by-wire järjestelmästä, joka on suunniteltu oikein eli siten että kiertokulma määrä tarkennuksen siirtymän määrän ja kiertonopeudella ei ole merkitystä, eli ihan samalla periaatteella kuten mekaanisessa tarkennuksessa.

Piuhatarkennusta on monenlaista toteutusta. Vaikka Samppa muistuttaa aina niistä todella huonoista toteutuksista (vaihtuva tarkennusnopeus), niin silti suurimmassa osassa (jopa Sonyn) putkista on ihan lineaarinen "välitys". Se ei kuitenkaan ole se ainoa asia, jolla käsitarkennusta arvioidaan. On esimerkiksi tarkennuksen kierron pituus, tarkennusrenkaan vaimennus/vastus. Usein AF-putkissa on ihan liian kevyt rengas, liian lyhyt kierron pituus jne.

Oikea MF-linssi on aina parempi, koska siihen tarkennuksen tuntumaan on jouduttu paneutumaan, kun taas piuhatarkennus AF-linsseissä se on yleensä todettu ominaisuudeksi, johon ei kannata tuotekehittely ja valmistusrahoja laittaa.

Totta kai huomioin tämän tuntuma-asian kun kommenttini heitin, sehän on oleellinen asia. Lisäksi minusta on hyvä että toi tarkennuksentuntuma on hyvin samanlainen kaikissa laseissa joita käytän. Sehän on pahinta että jokainen lasi on MF tuntuman kannalta erilainen ja jopa toiminta, lineaarisen/epälineaarinen olisi epäjohdonmukaista.

Minulla on ainakin noita vanhoja laseja joiden fokusrenkaan tuntuma ei ole lähelläkään miellyttävää, joten en nyt onhan kokonaan allekirjoita että mekaaninen fokus säätö on aina parempi kuin noissa RF laseissa. Mutta onko niin että eri valmistaja panostaa eri tavalla näihinkin asioihin ja huomattavia eroja siis on.

Onko jossakin tietoa että mikä Sonyn focus-by-wire lasit toimii siten että niiden fokuksen siirtyminen on täysin tunteeton säätörenkaan kääntönopeuteen, ja onko toiminto valittavissa kameran asetuksista, vai onko toiminto (lineaarisen/epälineaarinen) sitä mitä lasi nyt sattuu tarjoamaan? Eli mistä löytyy se tieto mistä ostaja voi tarkistaa sen mitä focus-by-wire toimintoa saa kun ostaa tietyn Sonyn lasin?

[Maffer]

Sonyn alkuaikoina peilittömissä 35/2.8 oli sellainen että kun vähän nykäs vahingossa ni heitti metristä yli äärettömän naks. Varovasti ja hitaasti tökkimällä sitä pystyi askel kerrallaan kelaamaan. Nyt mainostetaan lineaarisuutta useamman merkin toimesta. Video kai vaikuttanut käytäntöihin.

16-35/4 FE:llä tuli tavaksi selvittää missä kohtaa ääretönmerkki tulee olla takatöllön tarkennussimulaatioasteikolla ja pistää teipinpala, että tossa, näyttöön kiinni. Se osui sitten yleensä kohdalleen eikä tarvinnut tirkistellä missä tähti luuraa. Ääretön ei ollut ääretön jos sillä suoraan yritti.

Nikkor 24-70/4 Z kivasti kippasi kylmään tarkennuksen osalta. Koitapa siinä käännellä kun tarkennusmoottori sutii sekunnin perässä mitä yrität tehdä.

[habannaama]

...Nyt mainostetaan lineaarisuutta useamman merkin toimesta. Video kai vaikuttanut käytäntöihin...

Eli kehityksen osalta valoa tunnelin päässä havaittavissa vai ?

[Maffer]

Ei auta alentamaan vastetta käyttäjän syötteeseen. Kun tarkennusmekanismia ei ole fyysisesti yhdistetty tarkennusrenkaaseen, on tässä tapauksessa koneen tekemiset aina irrallaan ihmisen tekemisistä.

Pyöritettävä portaaton kontrolli yhdistettynä rajalliseen tulkintaan menee päin seinää. Käyttäjä kun olettaa alitajuisesti että nopeampi pyöritys muuttaa nopeammin (tämä voidaan ratkoa) JA muutos alkaa välittömästi (vaikeaa) SEKÄ suureen muutos on niin hienostunut kuin pyöräytyskin (ääretön tarkkuus). Miettikääs nyt miksi kamerarungon rullissa on askeleet. Tai miksi makrokiskot on käytössä missä on.

Sen sijaan jos tarkennusta ohjattaisiin sähköisesti vaikka kahdella painokytkimellä mitkä on on/off nappeja, ei asia olisi niin vakava. Tällöin käyttöliittymissä yleensäkin odotetaan jonkun suureen suurenevan/pienenevän, aluksi yleensä vakionopeudella tai yhdellä napauksella yhden askeleen verran. Jos suure on vaikka 0-10, sen voi vierittää alusta loppuun vakionopeudella, 0-1000 000 on eri kertaluokkaa ja tällöin pitkä painallus alkaa jo kiihdyttämään.

[javal]

Ei auta alentamaan vastetta käyttäjän syötteeseen. Kun tarkennusmekanismia ei ole fyysisesti yhdistetty tarkennusrenkaaseen, on tässä tapauksessa koneen tekemiset aina irrallaan ihmisen tekemisistä.

Pyöritettävä portaaton kontrolli yhdistettynä rajalliseen tulkintaan menee päin seinää. Käyttäjä kun olettaa alitajuisesti että nopeampi pyöritys muuttaa nopeammin (tämä voidaan ratkoa) JA muutos alkaa välittömästi (vaikeaa) SEKÄ suureen muutos on niin hienostunut kuin pyöräytyskin (ääretön tarkkuus). Miettikääs nyt miksi kamerarungon rullissa on askeleet. Tai miksi makrokiskot on käytössä missä on.

Sen sijaan jos tarkennusta ohjattaisiin sähköisesti vaikka kahdella painokytkimellä mitkä on on/off nappeja, ei asia olisi niin vakava. Tällöin käyttöliittymissä yleensäkin odotetaan jonkun suureen suurenevan/pienenevän, aluksi yleensä vakionopeudella tai yhdellä napauksella yhden askeleen verran. Jos suure on vaikka 0-10, sen voi vierittää alusta loppuun vakionopeudella, 0-1000 000 on eri kertaluokkaa ja tällöin pitkä painallus alkaa jo kiihdyttämään.

No, ainakin tällä uudella systeemillä saa säädettyä tarkennuksen paremmin ja nopeammin kohdalleen kuin vanhalla mekaanisella, se kait tässä on se tärkein asia. Johtuneeko siitä että toi tuntuma laseissa on aika samanlainen, eikä täysin lasikohtainen kuten täysin mekaanisessa sydeemissä.

Tässä systeemissä se on ihminen joka on se hitain dominoiva elementti. Nykykameran automaattitarkennus ajaa tarkennuksen kohdalle jopa 0.02 sekunnissa (sisältää koko AF prosessin, ei pelkästään lasin fokus pisteen mekaanista siirtoa), ja ihmisen reaktioaika on parhaillaan luokkaa 0.20 sekuntia. Tuolta vaan testailemaan oma reaktoiaika ja miettimään mikä kokonaisprosessissa on se heikon lenkki: http://erikoiset.kioski.yle.fi/jutut/20 ... ktiotesti/

Tässä kaunistelet (=vääristät) taas asian kirjoittamalla että jossakin mekaanisessa systeemissä on ääretön tarkkuus. Oletan että tunnet mekaniikkaa edes sen hitusen verran että siellä on aina välyksiä ja materiaalin aina joustaa rasituksen alla, joten ääretön tarkkuus josta kirjoitit on täyttä huuhaata, ja noi välykset/joustot johtaa myös siihen että vaste ei ole välitön, jne, jne.... Näin se vaan menee kun oikein aletaan saivartelemaan epäoleellisia asioilla.

Minun lasien fokus säädössä ei ole mitään käsiin tuntuvia askeleita, joten se siitä joutavasta pohdinnasta.

[Maffer]

Ihan ensin, nopeudella ei ole merkitystä kun käsin tarkennetaan. Silloin tarkennetaan eikä hätäillä. Ei nyt sotketa sitä automaattista pullasorsan seuraamisen metodiikkaa tähän keissiin.

Ja sit canon R -pipo päästä. Kirjoitin käyttöliittymäsuunnittelusta enkä pelkästään epäonnistuneesta teknologiauskosta japanilaisessa kamerasuunnittelussa.

Välykset on AF-pilatuissa EF-laseissa ja kiveen pudotetussa Zeississä. Samyangeissa kolmen pennin muoviosilla se on sisäänrakennettu ominaisuus.

Portaattoman tarkennuksen tekeminen focus-by-wirellä vaatisi kokonaan analogista elektroniikkaa. Se olisi toki hienoa kun olisi iso rulla rungon kyljessä mistä tarkentaa eees taas kuin TLR-kameralla konsanaan. Siitä päästään myös siihen että tarkennusrengas on 90-astetta väärinpäin liian monessa toteutuksessa.