Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
janne. kirjoitti:ainakin nikonit on ollu ihan sellaisenaan avaruudessa ja yksi sony ainakin myös, että tuskin tulee ongelmia
Ovatko nuo tosiaan olleet ja toimineet EVAlla? Minä käsitin, että niitä on käytetty vain ISS:ssä sisällä, joka on paineistettu tila. Noin äkkiseltään musta muovikamera EVAlla ei vaikuta kovin uskottavalta. Aurinko kuumentaa sen pinnan yli sataan asteeseen. Kaikki avaruuskamat ovat valkoisia tai kiiltävällä foliolla pinnoitettuja siksi, että ne heijastavat säteilyn pois.
Ilmeisesti sekin tuottaa ongelmia elektroniikalle, koska Povrayssa oli joskus säätö maksimikuormitukselle. Kun joku ihmetteli, että mikä järki siinä on, vastaus oli, että sitä oli käytetty PR-hommissa ISS:llä ja painottomuudessa läppärien jäähdytys ei toimi normaalisti ja niillä on taipumus ylikuumentua. Mutta tyhjiö on vielä paljon pahempi, koska yhtään lämpöä ei siirry ilmaan.
Maffer kirjoitti:Purin jokeen uponneen D800:n lopulta osiin ja vettä oli rungon sisällä paikoin valtoimenaan kahden päivän riisisäkkikuivatuksen jälkeen rutikuivassa pannuhuoneessa.
Ite jos oisin pudottanut Nikonin jokeen, niin olisin katsonut eri suuntiin, että huomasiko kukaan ja ellei kukaan nähnyt, niin poistunut tyytyväisenä paikalta.
Kuin se pitää tehdä sitten noin takaperoisesti? Herran jestas yks vipu image quality valikkoon ja sillä selvä. Ja jos se vaatii jonku 7bit moden niin silloin disclaimer siihen vivun alle että nyt käy näin.
Chambers tarjosi päivän miinat. 4-kuvan pixel shift on parempi kuin 16x mikä tuottaa vaan ison läjän pehmeitä gridisotkukuvia. Se oli nopeasti taputeltu se. Ero S1R:n superresoluutiokuvaan on Panan hyväksi iso.
Eli tätä ei huomaa muuta kuin oikeassa astronomisessa kuvaamisessa. Normaalissa esteettisessä mielessä tähtitaivasta kuvaavassa kuvassa sitä ei huomaa mitenkään.
Mutta melua riittää.
(itse kukin voi mitettiä sitä, paljonko tähtiä katoaa kameralla kuin kameralla niistä linnunrata-kuvista siinä vaiheessa kun poistetaan kohinoita jälkikäsittelyssä ym...)
Ammattimiehet kuvaavat varmaan koiransakin pixelshiftillä.
Tuo tähtien katoaminen, astronomeilla on omat laitteet, ei kuluttaja kamerassa asialla ole mitään merkitystä. Kokonaisuudessaan paras kamera tällä hetkellä.
zone6 kirjoitti:Eli tätä ei huomaa muuta kuin oikeassa astronomisessa kuvaamisessa. Normaalissa esteettisessä mielessä tähtitaivasta kuvaavassa kuvassa sitä ei huomaa mitenkään.
Voi sen myös huomata, jos kuvaa bulbilla (lue: yli 3,2s ajoilla) hiekkakasoja yms., missä voi detailit/tekstuuri mössööntyä tuon käsittelyn vuoksi. Eli, jos tällaisia tilanteita tulee vastaan ihan koko ajan, kannattaa olla tietoinen.
zone6 kirjoitti:Eli tätä ei huomaa muuta kuin oikeassa astronomisessa kuvaamisessa. Normaalissa esteettisessä mielessä tähtitaivasta kuvaavassa kuvassa sitä ei huomaa mitenkään.
Voi sen myös huomata, jos kuvaa bulbilla (lue: yli 3,2s ajoilla) hiekkakasoja yms., missä voi detailit/tekstuuri mössööntyä tuon käsittelyn vuoksi. Eli, jos tällaisia tilanteita tulee vastaan ihan koko ajan, kannattaa olla tietoinen.
Aika vähän sellaisia sovellusalueita, joissa tuolla on merkitystä. Ehkä arkkitehtuuri- ja interiöörikuvauksessa sekä tietyissä mainoskuvissa noiden tähti- ja maisemakuvauksen lisäksi, mutta muutenhan tuolla ole juuri merkitystä ja noissa muissa sovelluksissa voi sitten käyttää jotain muuta runkoa.
Tää on kaukana parhaasta vehkeestä nykyisellä firmiksellä. Jos tän hankkii maisemajuttuihin se tehdään detailien takia ja siinähän sitten on kun detailit katoaa. Toisekseen, fokuspino puuttuu ja himmentäminen f/4 jälkeen nollaa tehokkaasti sen hyödyn mitä lisäpikselit toivat. Melkoinen koira jahtaa häntäänsä -episode.
Julkkari on tehty puhtaasti uuden kennon takia ja iso osa merkittävistä toiminnoista kärsii huolimattomasta toteutuksesta.
Kun katsoo histogrammia, missä mustassa päässä kaikilla värikanavilla puuttuu useita alueita, joihin ei ole tullut yhdenkään senselin mittausta, niin mä epäilisin ensimmäisenä A/D-muuntimen vajaata toimintaa pienillä signaalivoimakkuuksilla. Joka voi liittyä muuntimen elektroniikalla kikkailuun, jotta saisivat kohinattomampaa dataa. Tällöin mittauksettomat alueet on parempi kuin aukoton, jossa heikompi mustan pään A/D-muunos. Vai koskisiko muunnoksen laatu koko muunnosaluetta, mutta se näkyy aukkoina vain mustassa päässä.
Jos näin on, niin tuota ei softaversiolla voi korjata.
Tokihan noi tyhjät alueet voi softallakin tehdä, mutta mikä tarkoitus sillä olis.
