Juuh. Nykyvalokuvauksen tilasta on helppo vetää pessimistisiä johtopäätöksiä. Tosin se taitaa päteä maailman menoon muutenkin, nykyisin. Jotenkin vaikuttaa siltä, että ihmiskunta on pikkuhiljaa tulossa jonkun tien päähän.
Silti näen jonkunlaista valoa tunnelin päässä. Olen nimittäin ollut huomaavani, että varsinkin uusi sukupolvi on kyllästynyt kertakäyttökulttuuriin. Yritetään suorastaan hakeutua vanhaan ja turvalliseen (vrt.mm. hipsterit). Myös käsityöläisammatit ovat taas suosittuja, mutta niiden täyttä realisoitumista valitettavasti hidastaa töiden puute. kun täytyisi jostain saada sitä rahaa elämiseenkin!
Pidän oikeaa valokuvausta käsityöläisammattina, ja luotan, että digitalisaation tuoman kertäkäyttövalokuvaamisen vastapainoksi löytyisi edelleen saumaa todellisille ammattilaisille tai muuten vain valokuvauksen vakavasti ottaville tosiharrastajille. Ja, että oikeasti, huolella otettua valokuvaa osattaisiin myös arvostaa. Juurikin kertakäyttöfotojen vastapainoksi!
Tällä planeetalla otetaan nykyisin niin paljon ns. valokuvia, että riittää, että edes joka miljoonas valokuva olisi otettu ajatuksella ja valokuvaustekniikka hallittuna. Ehkä ne helmet kuitenkin erottuvat joukosta?
Olin torstaina tutkimuksissa Laakson sairaalassa Stadissa. Tein reissulla myös omia valokuvauksellisia tutkimuksia sairaalan pihamailla. Vanha iso sairaalakompleksi on kiehtovaa ympäristöä. Kuvattavaakin löyty (postaan tuloksia ehkä myöhemmin). Ilokseni sairaalan kahvilaan oli perustettu myös valokuvanäyttely!
Erityisesti tämä kuva pisti simmuun;
'Missä on paljon valoa, on varjokin musta'