Tekis mieli kokeilla ND-suotimia

[nsamppa]

Filttereiden (varsinkin ohuiden) avaamisen kanssa voi nousta tukka pystyyn ihan jo lämpötilan muutoksen takia: niitä kun ei kiertäessä kestä juurikaan puristaa sormin, jolloin ne saattavat kieltäytyvät täysin yhteistyöstä.
Filter wrench:
Kiinalaista laatutavaraa löytyi tähänkin ongelmaan tietysti eBay:stä (Yhteensä 5.16 EUR):

• Set of two 62 - 77mm Camera Lens Filter Wrench Removal Tools
• Set of two 82 - 95mm Lens Filter Wrench Plier Camera Filter Removal Tools

Heitin tuon tonne hilavitkutin ketjuun. Aika näppärän oloinen ja olen tuskaillut saman ongelman kanssa.

[Maffer]

Kannattaa ostaa suotimia missä on messinkiä kierteet. Maksaa satasen enemmän mutta ei jämähdä.

[janne.]

myydäänköhän missään noita paljaita suodinrenkaita? lasin vaihtohan on triviaali homma

[Maffer]

En tiä. Tänään hain postista Heliopanin RG780 IR-suotimen missä on messinkikierteet. Ei jämähdä vaikka miten tiukkaan tuikkaa alumiinikierteeseen. Hupaisinta oli ruuvata Zeissiin kiinni missä on messinkiä omat kierteet. Irtoaa ja kiertyy kuin öljytty.

[Kapama]

myydäänköhän missään noita paljaita suodinrenkaita? lasin vaihtohan on triviaali homma

http://www.teknofokus.fi/Foto/renkaat/rengasstep.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

Kapa

[rolsen]

En tiä. Tänään hain postista Heliopanin RG780 IR-suotimen missä on messinkikierteet. Ei jämähdä vaikka miten tiukkaan tuikkaa alumiinikierteeseen. Hupaisinta oli ruuvata Zeissiin kiinni missä on messinkiä omat kierteet. Irtoaa ja kiertyy kuin öljytty.

Vuos sitten irrottelin B+W:n messinkisuodinta Hoyan alumiinisesta, ihan rattoisasti siinä kului aika. Kyllä ne saa jämähtämään kohtuullisen helposti, tai ainakin nuo kaksi tykkäsivät toisistaan.

[Maffer]

Kaiken saa jumiin jos on mömmöä välissä. Yleisin syy mitä olen huomannut suotimen jämähtämiseen on aina ollut itsellä joku lika siellä kierteissä tai talvella kosteus mikä jäätyy sinne (= RANTEET AUKI).

[jaava]

Kyllä ne saa jämähtämään kohtuullisen helposti, tai ainakin nuo kaksi tykkäsivät toisistaan.

Merivesi on sellaista, että kyllä jämähtää. Tuulisilla keleillä meren läheisyydessä ilmassa on suolaista vesihöyryä, joka löytää tiensä ahtaisiinkin paikkoihin ja varsinkin jos lämpötila ei ole vakio ja rakenteet hengittää.

Mä olen säilyttänyt (kuivissa) kotiolosuhteissa step down ja step up renkaita yhteen kierrettyinä, eikä niiden kanssa ole ollut ongelmaa. Mutta näiden suodatinten kanssa on oltava vissiin varovaisempi ja irrotettava ne aina käytön jälkeen.

[rolsen]

Joo, tuopa muuten on totta tuo kosteus ja varsinkin merivesi tässä tapauksessa, lienee ongelma varmaankin just siinä.

[jaava]

Kun katselee polarisaatiosuotimen opastusvideoita, niin yleensä varoitetaan laajakulmaobjektiivin käsittelevän sinitaivasta brutaalisti. No sitähän oli kokeiltava.
Kuvissa aurinko paistaa oikealta puolelta n. 90-asteen kulmassa kameran optiseen akseliin nähden, joten suodattimesta saa maksimitehot irti:

Onhan tuo 100% polarointi (keskimmäinen kuva) myös 40mm:llä melko tiukkaa, mutta saahan tuota säädettyä portaattomasti 0-100%.
Ja sitten on oikeanpuoleisimpna 17mm ja polarointisuodatin max. asennossa: Taivaalle on ilmestynyt uusi sininen olio.

Totta se on mistä on varoitettukin.

[Maffer]

Hyvä se on. Oppikirjasedät vain pauhaa siitä. Käytä efektiä gradientin tekoon.



Gradientilla voi ohjata katseen suuntaa.

[jaava]

Jos olis tarvis saada hieman isommatkin aallot tyyntymään häikäsykirkkaassa säässä, ei 10 stopin ND tahdo riittää.

Onko kokemuksia 15 stopin suotimesta - alkaa vaatia jo mustan kuvan valotustakin (pikselien epätarkkuudet alkaa näkyä) - tuleeko kuviin lämpökohinaa myös häiritsevästi (minuuttien valotuksia) ja vaatiiko jotain tähtikuvaajien pinoamiskäsittelyitä?

Saatavilla olis jopa 24-stopin ND-suotimia (24-Stop Formatt Hitech Firecrest Ultra ND7.2) (82mm, 24 stops hinta £226,80).
https://www.youtube.com/watch?v=Zc8NcvPhCGU
Kannattaako edes ajatella hankintaa? Vai käykö paremmin vaan ydinpommien kuvaukseen:)

[Maffer]

Vaatii jäähdytetyn kameran.

[zone6]

Filmi resiprookkeineen on mainota jos haluaa päästä todella pitkiin valotuksiin. Eikä tarvita niin vahvoja ND-suotimia :)

Varsinkin joku Fomapan 400 jonka herkkyys laskee valotuksen pidentyessä kuin väestökasvun peilikuva...

[Maffer]

JOo o. Rollei 400 IR kasettiin -> ISO6 valotus -> resiprookilla 30 minuuttia ilman suotimia iltahämärässä. Tämä oli sellainen valotus, että laitoin jo kiviä jalustaan roikkumaan.

[hkoskenv]

Filmi resiprookkeineen on mainota jos haluaa päästä todella pitkiin valotuksiin. Eikä tarvita niin vahvoja ND-suotimia :)

Varsinkin joku Fomapan 400 jonka herkkyys laskee valotuksen pidentyessä kuin väestökasvun peilikuva...

Olen lukenut tuosta ilmiöstä, mutta mistä se johtuu? Mistä filmi voi tietää että sitä valotetaan?

[zone6]

Filmi resiprookkeineen on mainota jos haluaa päästä todella pitkiin valotuksiin. Eikä tarvita niin vahvoja ND-suotimia :)

Varsinkin joku Fomapan 400 jonka herkkyys laskee valotuksen pidentyessä kuin väestökasvun peilikuva...

Olen lukenut tuosta ilmiöstä, mutta mistä se johtuu? Mistä filmi voi tietää että sitä valotetaan?

Ei filmi tiedä. Heikossa valossa fotoneja vaan tulee liian harvaan osuakseen tehokkaasti rakeisiin.

Wikipediasta:

"At very low light levels, film is less responsive. Light can be considered to be a stream of discrete photons, and a light-sensitive emulsion is composed of discrete light-sensitive grains, usually silver halide crystals. Each grain must absorb a certain number of photons in order for the light-driven reaction to occur and the latent image to form. In particular, if the surface of the silver halide crystal has a cluster of approximately four or more reduced silver atoms, resulting from absorption of a sufficient number of photons (usually a few dozen photons are required), it is rendered developable. At low light levels, i.e. few photons per unit time, photons impinge upon each grain relatively infrequently; if the four photons required arrive over a long enough interval, the partial change due to the first one or two is not stable enough to survive before enough photons arrive to make a permanent latent image center."


Pitkän valotuksen ohella toinen pää on lyhyet valotusajat, myös niissä herkkyys laskee. Se vaan ei ole yhtä näkyvää.
Jotkut filmit sietävät hyvin heikkoakin valoa, muistaakseni Fujin Acros vaati korjausta vasta jossakin 30 minuutin tienoilla.
Fomapan 400 taas taisi vaatia jo parin sekunnin kohdalla valotuksen tuplausta ja ajautuu nopeasti tilanteisiin joissa järkevä valottaminen on mahdotonta.

[Maffer]

Fomapan 100 on samanlainen. Sekunti on kaksi ja 4 sekuntia on jo 25 :)

[janne.]

Vaatii jäähdytetyn kameran.

tai järkevämpää softaa kameroihin jolloin voi kuvata minkämittaisia valotuksia vaan ilman suodinta, kerran sähkösuljinkin on olemassa. 30s valotus jota on sämplätty vaikka joka sekunnilta pari-kolme kertaa (ei edes hirveä rasti nykykennoille) ei enää erotu samanmittaisesta jatkuvasta valotuksesta - paitsi kohinaa ei ole laisinkaan ja dynamiikka ylittää suotimellisen kuvan melkein satakertaisesti ja kameran parhaan saavutettavan dynamiikan kymmenkertaisesti

[hkoskenv]

Ei filmi tiedä. Heikossa valossa fotoneja vaan tulee liian harvaan osuakseen tehokkaasti rakeisiin.

OK, kiitos tiedosta. Filmin valottuminen näyttää olevan monimutkainen monen hiukkasen prosessi. Sellaisilla on tapana olla ärsyttävän epälineaarisia.