Didymos kirjoitti:Eikö ”herruus” viittaa pikemminkin valta-asemaan tai hegemoniaan kuin paremmuuteen? Vähän niin kuin esimerkiksi ilmaherruus toisessa maailmansodassa. Luftwaffella oli mersuja ja focke-wulfeja ja mitä niitä olikaan. RAF:llä Spitfireja ja Hurricaneja. Kun brittien ”rutkut” saavuttivat ilmaherruuden ei se tarkoittanut välttämättä sitä, että koneet olivat parempia. Ehkä innovatiivisin kone taisi olla saksalaisilla (ME-262).
Tällä hetkellä Sonyn rutkuilla taitaa olla herruus tässä peilittömien järkkäreiden kategoriassa. Löytyykö sieltä paras ja innovatiivisin kamera, siihen en ota kantaa (kun ei kompetenssi riitä)
Totta hemmetissä se määrään perustuva herruus on Sonylla, koska Canon tuhottiin lähtötelineisiin ja Nikon liittoutui voittajan kanssa, että pysyy edes hengissä.
Paha sotia, jos ei ole muita oikeita vihollisia.
Canonin kanssa kilpailuhan on kuin lasta löisi, ei siinä ole mitään mieltä.
Se on sitten toinen asia, että siirtyykö jonkunlainen herruus vaikka Canonille siksi, että Canon lähettää miljoonia RPutkuja Sonyn kamikazekameroita vastaan ja polkumyy tuota antiikkista RPutkua kuin siimaa vaikka viiteensataan. Varmaan ollaan siinä vaiheessa samaa mieltä siitä, että ei mikään herruus voi perustua määrään, jos itse laitteessa ei ole mitään mitä kunnioittaa.
Itse näkisin niin, että herruus tulee ansaita sillä tavoin, että kuvaaja itse joutuu ponnistelemaan päästäkseen tämän järkkärien herran omistajaksi ja käyttäjäksi, oppii kuvaamaan sillä ja käyttämään sitä ylivoimaa, mitä kyseisestä laitteesta saa. Herruuden pitää perustua jonkinlaiseen tekniseen lyömättömyyteen eikä siihen, että käytetään kivääriä heittoaseena, jos saa vähän karrikoida.