Linkkaan alle yhden A7r:llä otetun karakuvan, eikä näissäkään ollut mitään ongelmaa niin kauan kun taustana oli tasainen vesi. Varmaan 9/10 onnistui tarkennuksen puolesta (AF-C zone, 400mm, f/6.3). Kosken kuohuja vasten kuvaaminen oli sitten hiukan toinen juttu, mutta uskoisin sen oeavan käytännössä samanlaisen tilanteen myös A9:llä. Kuohuva koski on vaan af-järjestelmän algoritmeille niin paljon kiinnostavampi kohde kuin musta lintu.
Sonyn tarkennus on mielestäni parhaimmillaan silloin kun ei olla luonnossa, vaan ihmisen tekemässä ympäristössä. Siis kun on värejä, selkeitä muotoja tms. Tai mikä parasta - ihmisen kasvot. Nuo antavat tarkennusjärjestelmälle dataa jota pystyy helposti pureskelemaan. Tämä siis uutta firmistä ja eläinten kasvojen tunnistusta odotellessa...
A9 kuvaamisen suurin ero hitaampiin Sonyihin verrattuna ei kuitenkaan ole parempi tarkennus. Tarkennuksessa on aste-ero. Merkittävin hyöty syntyy nopeudesta sekä etsimen toiminnasta. Esimerkiksi A7r3:lla hyvin nopeasti liikkuvien kuvaaminen sarjalla on aikamoista arvausta kun etsin välkkyy niin paljon. Ja kun kohde heiluu kuva-alalla väärään paikkaan, niin se heijastuu sommittelun lisäksi lopulta myös tarkennukseen.
Herkkyyksien suhteen en ole Sonyissä ollut kovin tarkka. Jos olen epäröinyt, niin aina olen ennemmin varmistanut nopean suljinajan ja riittävän terävyysalueen (AF-C päällä ei kuitenkaan kannata himmentää liikaa). Herkkyyksistä ISO1600 ei vielä ole mitään. ISO3200-6400 kohdalla menee jonkinlainen raja. Tilaisuuksia kuvatessa, ja ylipäätään silloin kun kohde on selkeänäkuvassa, ISO12800-25600 ovat olleet täysin käyttökelpoisia. A9 herkkyysominaisuudet ovat tosin hiukan heikommat kuin A/r3:n, väittäisin.
Kyllä minäkin sen A9 vielä laitan jos tämä lintujen tms. kuvaaminen nappaa yhtään enempää...
