Nykymaailma on alkanut tinkimään kuvan muista ominaisuuksista terävyyden varjolla. Tuntuu, että ihan sama nykysin onko kamerassa 2x croppikenno tai optiikkana f5.6-klasi, terävää kun tulee niin se riittää. Mihin unohtu epäterävän alueen toiston merkitys?
Tarkennuksessa peilittömillä pääsee satavarmasti parempaan lopputulokseen, mutta ette te tuota 300 2.8:n bokehia saa aikaiseksi vaikka kuinka koitatte asiaa käännellä. Toisaalta ei tarvi olla edes tämän sukupolven peililäpsytin, että vastaantulevan koiran mukana pysyy tarpeeksi kovalla osumisprosentilla (hatusta vaikka 80-90%).
Jep, objektiivi on se pullonkaula, joka määrittää viime kädessä tarkennusnopeuden, ja tietenkin miltä epäterävän alueen toisto ja kuva ylipäänsä näyttää.
Kyllähän se tarkennusalue on huomattavasti pidempi jollain pimeällä zoomilla, ja osuu tietty, vaan kuvat ovat usein melko platkuja.
Nuo DO ja PF- rakenteet alkavat näyttää lupaavilta...
TiRy kirjoitti:Nykymaailma on alkanut tinkimään kuvan muista ominaisuuksista terävyyden varjolla. Tuntuu, että ihan sama nykysin onko kamerassa 2x croppikenno tai optiikkana f5.6-klasi, terävää kun tulee niin se riittää. Mihin unohtu epäterävän alueen toiston merkitys?
Oon laittanu merkille ihan saman asian.
Luulen et iso syy tähän on se, että epäterävän alueen toiston laatua ei pysty mittaamaan. Jengi kattelee vaan MTF-käppyröiden ja resoluutiotaulukoiden perään koska niistä saa ulos numeroita ja asiat voi laittaa helposti järjestykseen.
Kun halutaan maksimoida suorituskyky kaikissa mitattavissa suureissa saadaan helvetin isoa lasitavaraa (Sigma) ja asfäärisiä elementtejä tai jotain muuta eksotiikkaa mikä paskoo bokehin mutta tuottaa korkean terävyyden ja pienen fyysisen koon. Sit jos joku tekee lasin mikä on optimoitu epäterävän alueen toistoon (esim. Nikon AF-S 58/1.4G), niin se menestyy testeissä huonosti ja jengi ei osta sitä.
TiRy kirjoitti:Nykymaailma on alkanut tinkimään kuvan muista ominaisuuksista terävyyden varjolla. Tuntuu, että ihan sama nykysin onko kamerassa 2x croppikenno tai optiikkana f5.6-klasi, terävää kun tulee niin se riittää. Mihin unohtu epäterävän alueen toiston merkitys?
Oon laittanu merkille ihan saman asian.
Luulen et iso syy tähän on se, että epäterävän alueen toiston laatua ei pysty mittaamaan. Jengi kattelee vaan MTF-käppyröiden ja resoluutiotaulukoiden perään koska niistä saa ulos numeroita ja asiat voi laittaa helposti järjestykseen.
Kun halutaan maksimoida suorituskyky kaikissa mitattavissa suureissa saadaan helvetin isoa lasitavaraa (Sigma) ja asfäärisiä elementtejä tai jotain muuta eksotiikkaa mikä paskoo bokehin mutta tuottaa korkean terävyyden ja pienen fyysisen koon. Sit jos joku tekee lasin mikä on optimoitu epäterävän alueen toistoon (esim. Nikon AF-S 58/1.4G), niin se menestyy testeissä huonosti ja jengi ei osta sitä.
Epäilen että suurin syy on tuossa hinta miksi kyseinen Nikkor on vähemmälle jäänyt täällä. Toki sonycamera.net keskustelu Nikonin objektiiveista on aika vähäistä, joka voi myös vääristää mielikuvaa asiasta? Sigmat on kuitenkin varsin järkevästi hinnoiteltu täällä ja myös markkinoitu. Yleensä täällä aika paljon myy objektiivit jos niihin liittyy pieni hype. Esimerkiksi tällä foorumilla oli varsin fanaattinen käyttäjäkunta joka osti ällää. Se kummasti vaikuttaa lukijakunnan ostamiseen, kun riittävästi asioita hypetetään. Nikonilla taisi olla myös 105mm, jossa on ilmeisesti bokeh aika kiva? Sekin on valitettavasti ikävän kallis. Mutta tosiaan liikaa tuijotetaan terävyyteen..
Onneksi on myös poikkeuksia. Nikkor 200mm f/2G VR II on DxO Mark:in mukaan suunnilleen terävin Nikonin lasi (tasapisteissä pari muutakin) ja siinä lienee myös melkolailla paras epäterävän alueen toiston laatu. En tiedä mihin se on optimoitu.
Mikään helppo lasi tuo ei tietenkään ole käytännössä ja ite en ole saanut vuodessa I-version kanssa paljon mitään järkevää aikaan. Mutta ei siitä voi suunnittelijoita syyttää.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
Sonylla on kyllä 135/1.8 Zeiss. Se on laatua koko rahalla sekä bokessa että kivien kuvaamisessa. Harmi että A-mount nykyisten kameroiden omistajien kiusaksi.