Pentax K-1, K-1 II

[Maffer]

Pixel-Shift kuva ottaa ACR:llä vastaan terävöinnin ihan eri tavalla kuin Bayer-tyyppinen tiedosto. Voit vetää Shaperning Amount vivun huoletta sinne 75-100 akselille, Radius-vipua kannattaa operoida pienemmillä arvoilla kun sitä mikrodetailia on (jos on) optiikasta ja tarkennuksesta riippuen. Masking tulee tarpeeseen. Kannattaa winkkarikoneella pitää Alt-nappi pohjassa kun vääntelee vipuja niin näkee paremmin miten säädöt vaikuttaa.

ACR ei häviä yhtään millekään muulle ohjelmalle jos ei käytä motion correctionia mistä Adobe ottaa volttia.

[mremonen]

Ja en nyt tiedä, tarvitseeko 1200x800 -kuvaa terävöittää varsinaisesti mitenkään... Eikös tuossa jo downsamplekin hukkaa sen verran informaatiota, että koko P/S:n idea katoaa.

[Kryptos]

Normaalisti säädän RAW kuvieni terävöittämisen määrää jonkun verran RAW konverterissa, eli en aina (tai juuri koskaan) käytä absoluuttisestii samoja määriä, mutta joku vakiotaso tähän ensimmäiseen prosessiin on kuitenkin muodostunut.
Sitten Photarissa säädän kyllä terävöitystä vielä, ja riippuen myös kuvan lopullisen resoluution määrästä, että millä tavalla terävöittää. Viime aikoina olen käyttänyt Photarin "älykäs terävöittämis" toimintoa, onko se teidän mielestä hyvä toiminto?
Muutaman kyssärin voisin heittää tähän loppuun terävöittämisestä, ennenkuin ehdin perehtyä alan kirjallisuuteen sen enempiä...Eli:
- Mikä on Photoshopissa mielestänne paras tapa/toiminto terävöittää?
- Jos kuva on tarkoitus laittaa nettiin vaikkapa matalaresoluutioisena 1200x800 kuvana, niin miten se kannattaisi terävöittää, että näyttäisi tuossa koossa mahdollisimman hyvältä terävyyden suhteen monitoreissa?
- Jo kuvan koon muuttamisessa esimerkiksi Photarissa on erillaisia vaihtoehtoja (Bilinear, Bicubic terävempi, tasiasemmat liukuvärit yms), onko näihin valintoihin kommentteja/neuvoja teillä?

Sitä vakiotasoakin kannattaa arvioida kriittisesti ja kuvakohtaisesti. Siltä varalta, ettet tietäisi tätä -- vaikka oletankin sinun tietävän -- niin pitämällä Alt-näppäintä pohjassa Lightroomissa samalla, kun säädät terävöinnin määrää, sädettä tai yksityiskohtia kuva muuttuu harmaasävykuvaksi, jolloin terävöinnin vaikutusta kuvaan on helpompi arvioida.

Parasta tapaa terävöittää ei myöskään ole olemassa. Terävöintitapoja on useita ja niiden soveltuvuus riippuu sekä kuvaelementtien paikkataajuusjakaumasta, että henkilökohtaisista preferensseistä. Kuten totesitkin, terävöinnissä on myös vahva subjektiivinen elementti, vaikka tiettyjä terävöintivalintoja voidaankin perustellusti pitää parempina, kuin joitakin muita. Fraser ja Schewe pitävät Unsharp Maskia monipuolisimpana ja joustavimpana tapana terävöittää kuvaa, mikä pitäisi valita vain yksi tapa. Sellaista valintaa ei kuitenkaan tarvitse tehdä, vaikka UM onkin erittäin monipuolinen.

Terävöintihän on yksinkertaisesti kontrastin lisäämistä kuvaelementtien välillä. Photoshopin terävöintialgoritmit kohdentavat sitten eri alueita kuvista hieman toisistaan poikkeavin tavoin. Kuva ja henkilökohtaiset mieltymykset määrittävät, mitä näistä käytetään. Terävöintiä ei usein ole syytä kohdentaa koko kuva-alaan, vaan kohdennetusti ja valikoiden. Apuna voi käyttää yksinkertaisia maskeja ja maskin avaamista kohdennetusti maalamalla, tai paremmin halliten tonaalista aluetta jolle terävöinti kohdistuu luminositeettimaskeja, Blend-if:iä ja maskin maskaamista apuna käyttäen. Kuva saattaa myös hyötyä erilaisten terävöintitapojen samanaikaisesta käyttämisestä valikoidusti, ts. osa terävöinnistä voi tapahtua Unsharp Maskia käyttäen, kun taas osaan kuvaa käytetään Surface Blur terävöintitekniikkaa, high-pass terävöintiä tai jotakin muuta. Kuva määrittää tarpeen.

Smart Sharpen on käyttökelpoinen työkalu, mutta myös jossakin määrin vaativa opeteltavaksi. Visuaalinen tarkastelu ja eri terävöintitekniikoiden vertailu on paras tapa valita kuvalleen sopivin terävöintitapa. Tämä onnistuu helposti Photoshopissa tasojen avulla.

Output-terävöinti tehdään aina vasta sen jälkeen, kun kuva on skaalattu esityskokoonsa. Sen jälkeen terävöintiin pätee mitä edellä kuvasin: kuva ja subjektiivinen mieltymys määrittää terävöinnin luonteen. Fraser and Schewe suosittelevat downsamplaysta vaiheittain Bicubic algoritmilla, ja viimeistä pikselikokoon downsamplaysta Bicubic sharpen algoritmilla. Perusteet he avaavat kirjassaan, mutta heidän mukaansa vaiheittainen downsamplays säilyttää paremmin korkeataajuksiset tekstuurit. En ota tähän kantaa, kun omaa kokemusta ei tästä ole niin paljon.

Koska en voi kuitenkaan vaikuttaa siihen, millä päätelaitteella verkkoon jakamaani kuvaa katsotaan, en tee kuville erityistä lopputerävöintiä. Teen esiterävöinnin raakakuvalle (capture sharpening) ja kuvakohtaisen luovan terävöinnin Photoshopissa jälkikäsittelyn aikana. Viimeinen vaihe yleensä on lokaalin kontrastin hienovarainen tonaalinen säätö Unsharp Maskilla. Sitten siirrän kuvan Flickriin, 500px:iin, Instagramiin tai muualle käyttäen kulloiseenkin tarkoitettuja Lr:n lisäosia. Se on tietoinen kompromissi.

Tulosteille lopputerävöin tietenkin aina kuvakohtaisesti.

Tilaa ihmeessä mainitsemani kirja - se on todella hyvä.

[janne.]

ACR ei häviä yhtään millekään muulle ohjelmalle jos ei käytä motion correctionia mistä Adobe ottaa volttia.

adoben demosaicing-laatu on ihan kuraa, mikä viimekädessä rajoittaa terävöittämistä

[Maffer]

Nyt oli kyse noista pixel stiff kuvista niinkun varmaan huomasit. Viilasin ihan tarpeeksi pilkkua K-1:n kanssa ja ACR oli loppupelissä ykkönen mitä tulee detailin kaivamiseen noista erikoistiedostoista. Ei pärjää Capture One eikä RT. Enkä usko että mikään muukaan avoimen lähdekoodin käkkärä.

[Kryptos]

Lr/ACR:n demosaicing algoritmi ei lukemani mukaan ole parhammillaan, jos kamerassa on alipäästösuodin eikä riittävän korkeaa resoluutiota, mutta K1:n tapauksessa näitä ongelmia ei ole. Todennäköisesti sen takia Lr/ACR suoriutuvat K1:n raakakuvista hyvin, vaikka matalaresoluutioisissa OLP:llä varustettujen kameroiden kuvissa ei niinkään.

Jos ja kun Adobe joskus katsoo tarpeelliseksi päivittää Lr/ACR prosessiversion, se saattaa myös tarkastella demosaicing-algoritmiä. Sitä ennen se ei tule päivittymään. Tosin PV2012 on ollut jo tovin - ehkä uusi PV on jo kehitettävänä. En muista lukeneeni edes huhuja, tosin.

Parasta olisi, kun kameravalmistajat yksinkertaisesti hylkäisivät alipäästösuotimet sotkemasta kuvia.

[aikaarska]

Kiitoksia Kryptos tuosta pitkästä ja informatiivisesta viestistäsi edellä! Minulla on jostain syystä jäänyt terävöittämiseen liittyvä jälkikäsittely vähemmälle, olen mennyt sen vaiheen melko kevyesti läpi. Siinä on taas yksi tärkeä osa-alue jota voi treenata paremmaksi.

Ja kiitoksia myös Mafferille huomioista Pixel Shift kuvien terävöittämiseen. Täytyy antaa vielä Adoben tuotteelle mahdollisuus Pixel Shift raakakuvien kanssa. Harmi sinänsä, ettei ACR (tai lightroom) osaa erotella Pixel Shift RAW tiedostosta normaalivalotusta, jota voisi käyttää pohjana photarissa tasojen kanssa touhutessa. Nyt joudun erottelemaan sen kökön ja hitaan käyttöliittymään omaavalla Pentaxin DCU ohjelmalla (moottorina siinä Silkypix).

[niffe]

Lr/ACR:n demosaicing algoritmi ei lukemani mukaan ole parhammillaan, jos kamerassa on alipäästösuodin eikä riittävän korkeaa resoluutiota, mutta K1:n tapauksessa näitä ongelmia ei ole. Todennäköisesti sen takia Lr/ACR suoriutuvat K1:n raakakuvista hyvin, vaikka matalaresoluutioisissa OLP:llä varustettujen kameroiden kuvissa ei niinkään.

Jos ja kun Adobe joskus katsoo tarpeelliseksi päivittää Lr/ACR prosessiversion, se saattaa myös tarkastella demosaicing-algoritmiä. Sitä ennen se ei tule päivittymään. Tosin PV2012 on ollut jo tovin - ehkä uusi PV on jo kehitettävänä. En muista lukeneeni edes huhuja, tosin.

Parasta olisi, kun kameravalmistajat yksinkertaisesti hylkäisivät alipäästösuotimet sotkemasta kuvia.

Tuo värisuodin luonnollisesti pehmentää, koska se laskee ympärillä olevista näytteistä lopputuloksen. Alipäästösuodinkaan ei ole aivan noin yksioikoinen. Riippuu vähän mitä kuvaat ja millä tavoin, tarvitsetko suodatusta. Rättikuvaajat esimerkiksi eivät varmaan ilahtuisi, jos kaikki vehkeet olisivat ilman antializingia. Tosin jossain uusissa kameroissa on ilmeisesti automaattiset sotkentatoiminnot moireen varalle.

[Maffer]

Rättikuvaajalle pixel shift on taivaan lahja jos se rätti ei liiku. Lähin kilpailija on Hasselblad multishot digiperä. Tai joku 100MP IQ3.

[Matti_JH]

Kuinkahan on, onko k1 viimeinen lajiaan? Mitään ei ole kuulunut, uusia optiikoita ei ole näkynyt. Kävin rumoursissa ja siellä oli juttua 360 kamerasta ja hopeisesta k1:tä.

[Maffer]

Eipä ole kuulunut 645z-mallillekaan jatkoa. Hiljasta on.

[aikaarska]

Eipä ole kuulunut 645z-mallillekaan jatkoa. Hiljasta on.

Pari uutta runkoa/vuosi, se on ollut Pentaxin tahti. Tänä vuonna ei ole tullut kuin yksi: Pentax KP. ..645Z julkaistiin vuonna 2014, tosin samaa kennoa käyttävä Fujin GFX viime vuonna, joten kovin outdated ei 645Z vielä ole.
K-1:lle voisi jopa odottaa jatkoa seuraavaksi, se voisi käyttää sitä uudempaa Sonyn 42mp (tai 46mp) kennoa...
Tai sitten Pentax/Ricohin leirissä kerätään voimia jopa peilittömän suunnitteluun?
En sitten tiedä mitä ihmettä se voisi olla? APS-C, Kino vai kenties jopa 645?

Vaikea sanoa jopa itse, että minkälainen uusi julkaisu pitäisi olla. Ennen on ollut selkeitä toiveita uuden kameran ominaisuuksista, mutta nyt takki tavallaan melko tyhjä sen suhteen...Mitä Pentax/Ricohin kannattaisi tuoda markkinoille seuraavaksi, mikä olisi suunta?

[marvehni]

Uusia objektiiveja kaivataan uusien runkojen sijaan, se on selvä. K-1 on hyvä runko vielä vuosia eteenpäin ja puute on modernien täyskärilasien puute. Niiden viivästyminen tuntuu huolestuttavalta kooykkösen omistajan silmin. Ja vielä enemmän harmittaa ettei Sigma ja Tamron tee uusia lasejaan penan bajonetille. K-1 olisi hyvä työkalu vielä pitkään mutta lasit uupuu, varoitin Mafferia tästä jo silloin kun hän harkitsi kooykköstä, mutta en itsekään uskonut näin tuskaiseksi lasien tuloa.

[ruutu]

Pentaxin toiminta ja tulevaisuus näyttää muutenkin vähän uneliaalta. Viimeisin uutuus oli KP - eikä sekään tuonut odotettua parannusta tarkennukseen. Kauppojen hyllyiltä ovat poistuneet K3ii rungot myynnistä , eikä peilittömästä mallista tietoa...olin viittä vaille ostaa itselleni k5-rungon käytettynä, mutta taitaa olla turhaa puuhaa satsata enää mitään koko järjestelmään.

[Ara]

K3ii seuraaja kai seuraavaksi vuorossa, milloin lie?

[aikaarska]

K3ii seuraaja kai seuraavaksi vuorossa, milloin lie?

Hankala arvioida, koska Pentaxin uusin malli, KP, rikkoo raja-aitoja K-3 mallien ja halvempien mallien välissä....Toisaalta, K-3II on vielä erittäin hyvä kamera. Parempaa APS-C kennoa ei taida löytyä mikä K-3II:ssa (ja KP:ssa) on.
Oikieastaan K-3 seuraaja kääntyvällä näytöllä ja parannetulla AF järjestelmällä olisi luontainen askel eteenpäin. Mutta niin kauan kun Pentax ei pysty selkeästi parantamaan AF suorituskykyä, on uusi malli melko turha.

[aikaarska]

Bojidar Dimitrovin tuttu Pentax sivusto on muuten muuttanut uuteen osoitteeseen:

http://kmp.pentaxians.eu" onclick="window.open(this.href);return false;

[aikaarska]

Uusi firmware julkaistu K-1:lle:

http://www.ricoh-imaging.co.jp/english/ ... al/k1.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Changes to V1.42

Corrected – Unstable performance may rarely occur in firmware version 1.41.

[tehodia]

K3ii seuraaja kai seuraavaksi vuorossa, milloin lie?

Ehkä nyt joutuu vaan keskittymään kuvaamaan näillä nykyisillä välineillä.

[PPellinen]

Bojidar Dimitrovin tuttu Pentax sivusto on muuten muuttanut uuteen osoitteeseen:

http://kmp.pentaxians.eu" onclick="window.open(this.href);return false;

Hyvä että jatkuu,mainio tietopankki etenkin vanhemman kaluston osalta