Viikonloppuna pääsin hetkeksi Pomarkun isollenevalle. Kevät tuntui siellä olevan hiukan myöhässä, tupasvillaa ei sanottavasti ollut. Auringonlasku oli kuitenkin nätti.

Muutenkin oli ihan kiva retki; Ainakin kalasääski, käki, kurki ja laulujoutsen tuli kuvattua. Näistä viimeinen tässä:

Oli hyvinkin pimeää. Jokseenkin mystinen näky tuo puhtaanvalkea lintu liikkumassa tumman suon läpi...
Reissun jälkeen oli kotiinpaluun aika. Viikonloppu oli ohi. No, ei se mitään, illaksi luvassa oli ukkonen.
Nappasin kameran kainaloon ja kävelin puolen kilometrin päähän lähipellolle.
Ilma oli tyyni ja lämmin. Hyttysiä tuntui parveilevan normaalia enemmän. Hiljaista. Lännestä saapui hiljalleen tummempia pilviä ja muutaman kerran luoteesta kuului jyminää.
Aikani odotettuani alkoi tuuli hieman nousta. Sadealue oli lähestymssä ja sen edellä saapui tämä yhäti voimistuva tuuli ja heikko vyörypilvi. Kuvasin aikani, kunnes metsän takaa alkoi kuulua kohinaa. Sade. Nappasin kameran ja jalustan ja pingoin takaisin kotiin, pisaroiden kannustamana. Päästyäni sisälle sade saapui. Olikin hetken todella voimakas.
Hieno, kesäinen kokemus, vaan ei salamaa. No, kausi on vasta ottamassa alkuaskeleitaan, eli eiköhän tämä tästä!
