Maffer kirjoitti:. "Tarkka" alue häipyy kauniisti ja portaattomasti edestä ja takaa tarkennuskohtaan nähden. Vähän kun kliininen digitaalinen syntetisaattori vs. epävireisesti viiraava analoginen monsteri.
Se on mukavaa ajatella ettei tarvi sähköä lainkaan kuvan tuottamisessa lukuun ottamatta valotusmittaria. Kemiallisen reaktion tuloksena paperiin/filmiin valottuu jotain ja lopulta kehittäessä se sieltä pompsahtaa. Tuntuu vähän yksinkertaiselta huvilta, mutta vuosien juoksemisen ja ravaamisen jälkeen kai se on sallittua.
Joo, ja jos noita F1 kuvia katsoo, niin kyllähän vähintään puolet siitä "hienosta tunnelmasta" tulee vain yksinkertaisesti alkeellisen optiikan takia. Laidat ihan suttua jne. Vähän sellaista lomo-meininkiä.
Mutta silti - samalla kuitenkin pystyy visuaalisesti aistimaan läsnäolon tuntua ja sitä kuuluisaa 3D efektiä vaikka optiikka kuinka suttu.
Ymmärrän kyllä hyvinkin tuollaisen luomu käsityöläishengen viehätyksen kun filmille kuvaa, ja kehittelee valotuksia kaikessa rauhassa...Vähän kun kaupunkilainen lähtisi rauhoittumaan maalaismaisemiin tai erämaahan. Yksinkertaisista huveista voi saada paljon voimaa.
Kaikki ei aina tarvitse viimeisen päälle teknisesti täydellisesti. Yksinkertaista täydellisyyttäkin on olemassa ;-)