Pentax K-1, K-1 II

[TiRy]

Extremestä puheenollen. Tässä lienee tarkoitettiin mikä on extremeä pixel shift tekniikalle, ei valokuvaajalle.

Hyvä pointti, seison korjattuna. PS on siis omiaan esim. makroiluun. Maisemat on suurelta osin sille extremeä, johon se ei sovellu. Yhden Mafferin PS-maiseman muistan, joka oli kyllä ällistyttävän tarkka.

Sopiiko PS ihmisten kuvaamiseen, esim studiossa?

[aikaarska]

Extremestä puheenollen. Tässä lienee tarkoitettiin mikä on extremeä pixel shift tekniikalle, ei valokuvaajalle.

Hyvä pointti, seison korjattuna. PS on siis omiaan esim. makroiluun. Maisemat on suurelta osin sille extremeä, johon se ei sovellu. Yhden Mafferin PS-maiseman muistan, joka oli kyllä ällistyttävän tarkka.

Sopiiko PS ihmisten kuvaamiseen, esim studiossa?

Eipä varmaankaan maksa vaivaa kuvata ihmisiä. Epäonnistumisprosentti kasvaa varmasti turhan suureksi vaikka jonkun onnistuneen kuvan joskus saisi.
Maisemiin toki soveltuu paljon paremmin. Kunhan maisemissa ei ole liikkuvia elementtejä turhan paljon, kuten liikkuvia ihmisiä, heiluvia puita, heiniä, liikkuvaa vettä, nopeasti purjehtivia pilviä jne.
Niitäkin korjaa motion correction toiminto suhteellisen hyvin, ja sitten tuo edellä mainitsemani käsin tehtävä korjaus kuvankäsittelyssä.

[Kryptos]

Erottelukyky on onnistuneessa PS-kuvassa niin jäätävä, että voisi kuvitella sellaisen olevan jo lähes epätoivottua vaikka potretissa, kun jokainen hikihuokonen ja pikku karva erottuu todella selvästi. Yhdessä Phlearnin retouching-tutoriaalissa käsiteltiin 50-megapikkelsin rungolla otettua potrettikuvaa ja jestas mikä elektronimikroskooppi sekin oli, kun katsoi ihon yksityiskohtia. Silmät, ripset, hiukset ja kulmakarvat olivat veitsenteräviä ja täynnä yksityiskohtia, mutta niin oli sitten ihokin, pienimmätkin huokoset ja ihokarvat, ja esim. huulet olivat aika mielenkiintoiset sillä resoluutiolla ja vähän suurennettuna.

No, ehkä enemmän yksityiskohtia on lopulta kuitenkin positiivinen ongelma, jos on ongelma lainkaan.

[aikaarska]

No, ehkä enemmän yksityiskohtia on lopulta kuitenkin positiivinen ongelma, jos on ongelma lainkaan.

Niinpä. Jospa joskus tulee vielä aika jolloin muodissa onkin mahdollisimman yksityiskohtaiset potretit kaikkine yksityiskohtineen ja ihon "epätäydellisyyksineen" karvoineen päivineen...Naisetkin unohtavat silottavat puuterit vintille ;-)

[Maffer]

PS-kuvan erottelukyky on kyllä jäätävä kun lasikin on sopiva. Ei sitä voi kiistää. Puut ja heinät / kaislat on niitä kettumaisimpia suomalaisessa maisemassa. Ja vesi. Sitähän piisaa. Ennen vedostusta pitää vaan teipata kuvaa kasaan useasta paikasta tavallisella valotuksella mikä ei ole kovin miellyttävää touhua.

Heinä- ja elokuussa oli sellaisia kuva-aiheita enemmän missä PS toimi mutta nyt pimeällä ongelmaa pukkaa.

Studiossa PS:ää ei oikein voi käyttää ihmisiin koska salama ei toimi siinä moodissa. Muuten ne kuvan kohteet pitäisi sillä 1900-luvun potrettimenetelmällä köyttää tuoliin kuten Spege asian joskus ilmaisi. Mutta Sigma tosiaan vie potin jos saa sen täyskennoisen Quattron pihalle - jo H-malli saattaa olla kova laite mikäli tulis jotain järkeä niihin konversio-ohjelmiin. Itse odotan kovasti Sigman ratkaisuja kun lasivalikoima on jo huipputasolla kaikin puolin.

[tehodia]

Mukava kuulla muiden käyttötottumuksista. Mulla on itsellä lähes päinvastainen tapa käyttää noita vehkeitä. Sammutan jo vaistomaisesti kameran aina kun olen haluamani kuvan/kuvat saanut. Ehkä turhaa, saattaa jopa syödä enemmän virtaa kuin säästää? Käytän siis tuota virtakatkaisijaa jo melkein yhtä paljon kun laukasunappulaa. Pidän sen paikkaa nykykameroissa täydellisenä. Käynnistysajat ovat niin minimaalisia (~0,5s), että kameraa ei ehdi nostaa kuvausasentoon kun se on ollut jo pitkän aikaa valmis. Ehkä jossain peilittömissä käynnistysajat voivat olla vielä sitä luokkaa, että kameraa pitää pitää päällä, että ei mene tilanteet ohi?

Canonissa virtakatkaisija on vaan ollut vipu, jolle en ole keksinyt mitään käyttöä. (Eikä ole laukussa muutellut säätöjä eikä kuvaillut laukun pohjaa itsekseen, vaikka onkin aina on-asennossa). Mutta Pentaxin kohdalla sitä virtakatkaisijaa pitäisi myöskin käyttää, jottei akku ole tyhjä, kun pitäisi alkaa kuvaamaan.

Sillä kuvausvalmiudella tarkoitin sitä, ettei kameraan tarvitse vaihtaa akkua, kun sen ottaa laukusta, en siis viitannut käynnistysaikaan.

[zone6]

No minäpä kerron miksi halusin kokeilla Pentaksia..


3) AT ei kestä lähempää tarkastelua vrt. perinteinen astrojalka

???

Mun mielestä tätä Astro Traceria haukutaan vähän liikaa. Eihän se voi kilpailla kameraa liikuttavan seurannan takia jo ihan siitä syystä, että linssien piirto eivätkä virheet jakaudu tasaisesti ja kennoa siirtäessä sama kuva-ala projisoidaan linssin eri osien läpi.

Samoihin ongelmiin mm. normaalia laajemmilla kuvakulmilla pääsee vaikka kuvaamalla kymmeniä kuvia ilman seurantaa ja kohdistamalla + pinoamalla kuvat jälkikäteen yhdeksi kuvaksi. Keskialue on ok, reunoilla tähdet menevät minne sattuu.

50-150mm -alueella tuo Astro Tracer varmasti on hyvä lisä ja kätevä reissatessa kun ei tarvitse kuljettaa ulkomaanmatkoille seurantalaitteita siltä varalta että tuleekin tilaisuus kuvata jotain tähdellistä.

[zone6]

Mutta kyse olikin siitä, onko valotuksenkorjaus käytettävissä M-moodissa Auto-ISO:lla? Katsoin hiljattain D810:stä, ja mun mielestä ei ollut. TAv-moodia kehuttiin dpreview:ssa jo K10D aikaan ja ihmeteltiin, miksei muilla merkeillä ole sellaista.

Canoneissa M-moodissa auto-ison kanssa voi korjata valotusta vasta uudemmissa rungoissa: 7D II, 5D IV, 80D, 1DX II ja mahdollisesti 5DS(r). Vanhemmissa ei.

Vihreän napin, AE-L ja valotuksensiirron kohdalla on kyse ihan muusta kuin täyden aukon valotuksenmittauksesta (toimii tietysti käytännössä just noin kuin Nomad sanoi). Tajuaa kyllä tuosta tekstistä, jos on sellaista päässyt käyttämään. Rautalangasta väännettynä tässä:
http://pentaxtest.blogspot.fi/2014/02/p ... anual.html

Vihreästä napista lisää tässä:
http://pentaxtest.blogspot.fi/2014/02/p ... entax.html

Nämä toiminnot on ihan samat K-1:ssä kuin K-3:ssa. Onko siinä Nikonin punaisessa napissa jotain vastaavia oikoteitä?

Tuo hyper-M vaikuttaa mielenkiintoiselta. Vastaavia olen muilla merkeillä nähnyt vain P-automatiikalla, jossa automatiikan mukaista valotusta voi shiftata eri aukko+aika -yhdistelmille valotuksen pysyessä samana.

Hyper-M:n ovat mekaanisten kameroiden aikakaudella jotkin toteuttaneet silloin kun käytössä oli keskussuljin ja yhdellä vivulla sai helposti lukittua aukko- ja aikakehät yhdeksi kokonaisuudeksi jota pystyi pyörittämään kokonaisvalotuksen muuttumatta.
Verhosulkimien ja myöhemmin vielä sähköisten myötä en vastaavia muista.

[marvehni]

TAv-muodosta vielä. Pentax on sen tuonut jo vuosia sitten kameroihinsa, mutta sen arvo on noussut vuosi vuodelta.

Kennojen ja runkojen käyttökelpoiset ISOt laajentuvat joka runkosukupolvessa, joten tuon moodin käyttökelpoisuuskin on aina viimeisimmissä rungoissa parhaimmillaan. Esim. omassa kooykkösessä TAv on noussut nopeissa tilanteissa suosikiksi kun voi huoleta valita suljinajan ja aukon etukäteen luottaen siihen että runko arpoo sopivan ISOn. ISOlle on tietysti vakiona asetettu rajat joissa se saa vaihtua.

Juuri tämä käyttökelpoisten ISOjen kasvu on tehnyt TAv:stä loistavan muodon.

[zone6]

Mukava kuulla muiden käyttötottumuksista. Mulla on itsellä lähes päinvastainen tapa käyttää noita vehkeitä. Sammutan jo vaistomaisesti kameran aina kun olen haluamani kuvan/kuvat saanut. Ehkä turhaa, saattaa jopa syödä enemmän virtaa kuin säästää? Käytän siis tuota virtakatkaisijaa jo melkein yhtä paljon kun laukasunappulaa. Pidän sen paikkaa nykykameroissa täydellisenä. Käynnistysajat ovat niin minimaalisia (~0,5s), että kameraa ei ehdi nostaa kuvausasentoon kun se on ollut jo pitkän aikaa valmis. Ehkä jossain peilittömissä käynnistysajat voivat olla vielä sitä luokkaa, että kameraa pitää pitää päällä, että ei mene tilanteet ohi?

Canonissa virtakatkaisija on vaan ollut vipu, jolle en ole keksinyt mitään käyttöä. (Eikä ole laukussa muutellut säätöjä eikä kuvaillut laukun pohjaa itsekseen, vaikka onkin aina on-asennossa). Mutta Pentaxin kohdalla sitä virtakatkaisijaa pitäisi myöskin käyttää, jottei akku ole tyhjä, kun pitäisi alkaa kuvaamaan.

Sillä kuvausvalmiudella tarkoitin sitä, ettei kameraan tarvitse vaihtaa akkua, kun sen ottaa laukusta, en siis viitannut käynnistysaikaan.

Onko Pentaxissa GPS tai jokin vastaava jatkuvasti päällä?

Kyllähän Canoneissakin akku tyhjenee haipakkaan jos esimerkiksi GPS on aktiivisena. Riittäisikö 7D II:ssä peräti yksi yö kaapissa jo siihen että akku on lopussa jos ei sammuta GPS:ää ja jättää virrat päälle.
GPS sammutettuna virtavipuun ei tarvitsekaan koskea edes muistikortteja irroittaessa koska korttipaikkojen luukku toimii sekin virtakytkimenä.

[aikaarska]

Mukava kuulla muiden käyttötottumuksista. Mulla on itsellä lähes päinvastainen tapa käyttää noita vehkeitä. Sammutan jo vaistomaisesti kameran aina kun olen haluamani kuvan/kuvat saanut. Ehkä turhaa, saattaa jopa syödä enemmän virtaa kuin säästää? Käytän siis tuota virtakatkaisijaa jo melkein yhtä paljon kun laukasunappulaa. Pidän sen paikkaa nykykameroissa täydellisenä. Käynnistysajat ovat niin minimaalisia (~0,5s), että kameraa ei ehdi nostaa kuvausasentoon kun se on ollut jo pitkän aikaa valmis. Ehkä jossain peilittömissä käynnistysajat voivat olla vielä sitä luokkaa, että kameraa pitää pitää päällä, että ei mene tilanteet ohi?

Canonissa virtakatkaisija on vaan ollut vipu, jolle en ole keksinyt mitään käyttöä. (Eikä ole laukussa muutellut säätöjä eikä kuvaillut laukun pohjaa itsekseen, vaikka onkin aina on-asennossa). Mutta Pentaxin kohdalla sitä virtakatkaisijaa pitäisi myöskin käyttää, jottei akku ole tyhjä, kun pitäisi alkaa kuvaamaan.

Sillä kuvausvalmiudella tarkoitin sitä, ettei kameraan tarvitse vaihtaa akkua, kun sen ottaa laukusta, en siis viitannut käynnistysaikaan.

Onko Pentaxissa GPS tai jokin vastaava jatkuvasti päällä?

Kyllähän Canoneissakin akku tyhjenee haipakkaan jos esimerkiksi GPS on aktiivisena. Riittäisikö 7D II:ssä peräti yksi yö kaapissa jo siihen että akku on lopussa jos ei sammuta GPS:ää ja jättää virrat päälle.
GPS sammutettuna virtavipuun ei tarvitsekaan koskea edes muistikortteja irroittaessa koska korttipaikkojen luukku toimii sekin virtakytkimenä.

Tottakai K-1:ssä on ihan oma fyysinen kytkin GPS:lle, ja on myös virransäästötila, ja voi määritellä asetuksista milloin kamera menee lepotilaan.
Joo, kyllä täytyy sanoa, että täytynee varmaan laittaa Pentaxit vaihtoon. En nimittäin saa oikein rauhaa kun kamerani pitää olla virta suljettuna kamerakaapissani tai laukussa. Ärsyttää niin hemmetisti kun täytyy laittaa virta päälle kamerasta kun sitä haluaa käyttää parin päivän sapatin jälkeen. Sekuntti on pitkä aika tälläiselle huippukuvaajalle.

[Scope66]

Mutta kyse olikin siitä, onko valotuksenkorjaus käytettävissä M-moodissa Auto-ISO:lla? Katsoin hiljattain D810:stä, ja mun mielestä ei ollut. TAv-moodia kehuttiin dpreview:ssa jo K10D aikaan ja ihmeteltiin, miksei muilla merkeillä ole sellaista.

Canoneissa M-moodissa auto-ison kanssa voi korjata valotusta vasta uudemmissa rungoissa: 7D II, 5D IV, 80D, 1DX II ja mahdollisesti 5DS(r). Vanhemmissa ei.

Vihreän napin, AE-L ja valotuksensiirron kohdalla on kyse ihan muusta kuin täyden aukon valotuksenmittauksesta (toimii tietysti käytännössä just noin kuin Nomad sanoi). Tajuaa kyllä tuosta tekstistä, jos on sellaista päässyt käyttämään. Rautalangasta väännettynä tässä:
http://pentaxtest.blogspot.fi/2014/02/p ... anual.html

Vihreästä napista lisää tässä:
http://pentaxtest.blogspot.fi/2014/02/p ... entax.html

Nämä toiminnot on ihan samat K-1:ssä kuin K-3:ssa. Onko siinä Nikonin punaisessa napissa jotain vastaavia oikoteitä?

Tuo hyper-M vaikuttaa mielenkiintoiselta. Vastaavia olen muilla merkeillä nähnyt vain P-automatiikalla, jossa automatiikan mukaista valotusta voi shiftata eri aukko+aika -yhdistelmille valotuksen pysyessä samana.

Hyper-M:n ovat mekaanisten kameroiden aikakaudella jotkin toteuttaneet silloin kun käytössä oli keskussuljin ja yhdellä vivulla sai helposti lukittua aukko- ja aikakehät yhdeksi kokonaisuudeksi jota pystyi pyörittämään kokonaisvalotuksen muuttumatta.
Verhosulkimien ja myöhemmin vielä sähköisten myötä en vastaavia muista.

Sinänsä hyvä juttu, että Canonkin on lopulta tuonut digiajan hyödyt omantyylisensä TAv:n muodossa uusimpiin runkoihin. Sehän siinä kuitenkin on edelleen, että M-moodia pidetään käsisäätönä, joten siihen yhdistetty automatiikka ei ole yhtä luontevaa kuin erillinen TAv-valotusautomatiikka kuten Pentaxissa jo kymmenen vuotta on ollut. Toimiiko Canonissa silloin valotuksenkorjauksen lisäksi valotuksenlukitus AE-L?

Hyper-Manualin muistelen nähneeni Pentaxilla jo filmiajan Z-1 -mallin esitteessä (tästä en kyllä ole varma, mutta kauan se on Penalla kuitenkin ollut). Sehän on tosi näppärä ominaisuus esim. linssien piirtokykykokeiluja tehdessä, kun aukkoarvot käydään läpi laidasta laitaan: yhden rullan kääntäminen riittää, jolloin aukon lisäksi valotusaika muuttuu samalla siten, että valotus pysyy samana. Aika kummallista, jos muut merkit eivät tosiaan ole tuoneet tuota ominaisuutta vieläkään runkoihinsa. Näytin muuten tätäkin VLK-tapahtumassa JAS-kamerakaupan esittelijälle heidän K-1:llä, ja kommentti oli jotenkin niin, että kappas vaan...

Pentaxissa mua miellyttää tietynlainen erilaisuus, joka näkyy monessa kohdassa, ja yleensä edukseen. Esim. akkukahvan toteutus: ei tartte avata kameran akkuluukkua, vaan otetaan yksinkertaisesti pohjassa oleva sähköisen liitännän suojatulppa pois ja vastaava samoin akkukahvasta, molemmat niille varattuihin akkukahvassa oleviin koloihin ja ruuvataan kahva jalustakierteeseen. Siinä se, ja liitäntä kuten kahva itsekin on sääsuojattu (kunhan tiivisteet on kunnossa). Kahvassa ei siis ole mitään ulos törröttäviä osia kuten Canonissa, ja veikkaanpa, että tuollainen fiksumpi toteutus on ollut Pentaxissa ennen Nikonia (ainakin jo K10D kahva v. 2006 oli tehty näin). Akkukotelon sisällä on vieläpä pidike ylimääräiselle SD-kortille.

Toisinaan Penan omaperäisyys menee kyllä vikasuuntaankin kuten vaikka K-S1 ja K-01 taisivat olla. No niistä ei sen enempää, ilmeisesti ottivat opikseen ja K-1:ssä on pysytty järkevissä rajoissa.

[Maffer]

No K-01 oli sentään sen verran järkevä että siinä ei ollut peiliä.

[Scope66]

No K-01 oli sentään sen verran järkevä että siinä ei ollut peiliä.

Pelkkä kiinteä takatöllö ilman EVF:ää ei taida olla kovin houkutteleva ratkaisu järkkärille...

[Maffer]

Eikös tuo ole vähän stereotyyppistä ajattelua? Takatöllö on mitä mainioin apu sommitteluun. Ongelma on tällä hetkellä että se on aivan liian pieni. 10" olisi vähintään minimi.

[Scope66]

Erikoistuneen valokuvauksen kohdalla tuo pitää paikkansa kyllä. Mutta minkään firman ei kannata suunnitella kameran ominaisuuksia pelkästään jalustalla tapahtuvaa maisema- yms. hidasta ja tarkkaa sommittelua vaativaa kuvausta varten, markkinat jäis minimiin. Ainakaan mä en missään tapauksessa koskaan edes harkitsis K-1:tä, jos siinä olis pelkkä takatöllö, vaikka olis kuinka jättikokoinen ja fiksusti kääntyvä.

[Maffer]

Ei. Tolla tavalla ne markkinat menetetään. Katsopas millä massat kuvaa? Siinä heiluu aika äkkiä iPad esiin paikassa kuin paikassa. Ennemmin mä kuvaisin ipadilla jos siinä olisi kinokenno kuin tämmösellä kasariröpöttimellä. Miksikö? Ei tarvi tihrustaa. Silmäimplanttikamera olisi hyvä tavoite.

[Scope66]

Voihan sen noinkin ajatella.

Mun mielestä se padeilla kuvaaminen näyttää silti jotenkin hassulta. Mä en kyllä haluais lähellä olevien näkevän joka paikassa, miten mä sommittelen ja mitä otan kuvaan mukaan enkä tökkiä sitä näyttöä. Ja veikkaan, että 10" näyttöön ympättyä kinokennoa saa kyllä odottaa vuoden jos toisenkin... vaikka kaikille firmoille ideaa esittäis.

[nsamppa]

Ja kyllä se etsin puoltaa paikkaansa aika useinkin.

[niffe]

Ei. Tolla tavalla ne markkinat menetetään. Katsopas millä massat kuvaa? Siinä heiluu aika äkkiä iPad esiin paikassa kuin paikassa. Ennemmin mä kuvaisin ipadilla jos siinä olisi kinokenno kuin tämmösellä kasariröpöttimellä. Miksikö? Ei tarvi tihrustaa. Silmäimplanttikamera olisi hyvä tavoite.

Ehkä ongelma on pelkästään markkinoinnillinen. Periaatteessa Pixel Shift perustuu tuohon ravistukseen ja purskeena otetun useamman kuvan yhdistämiseen. Aivan kuten perustuu esimerkiksi 650D:n hämäräkuvausominaisuus. Jälkimmäisessä on vain markkinoinnillisesti annettu kohtuullisempi lupaus kuin ensin mainitussa, jossa pixel shift saattoi nousta joidenkin ostajien mielissä jopa tärkeimmäksi ostoperusteeksi, koska kuvissa demottiin ahkerasti keskikoon kameroiden tasoon yltäviä pixel shiftejä. Joissain tapauksissa kuvanjälki saattaa olla jopa parempi kuin mitä kuvaamalla 50-megaisella suoraan saavutetaan. Jälki riippuu aina vähän laskennasta ja muista fysikaalisista tekijöistä. EOS 650D:n lupaus ostajalle oli puolestaan suurin piirtein "tämä parantaa onnistumisen mahdollisuuksia hämärässä valaistuksessa otetuissa henkilökuvissa". Tosin tekniikkakin oli vähän erilainen kameran ottaessa nopeampaan tahtiin kuvia ja kuvaajan hoitaessa hölskytyksen tai "ravistuksen", mutta lähtökohtaisesti olihan siinä vissi ero ja jos lupauksiin ei pystytä vastaamaan kaikissa kuvaajan keksimissä olosuhteissa, on myös pettymys kertaluokkaa suurempi. Sitten kun kohdalle osuu extreme user, kuten Maffer, on peli pelattu pentaxin osalta ennen kuin se on alkanutkaan.