Digitaalisen valokuvauksen ongelma

[niffe]

Nappeja ei tarvitsisi lisätä, mikäli niiden takana olevat toiminnallisuudet olisivat paremmin mietittyjä. Esimerkiksi tuo tuo ETTR-valotuksen +-korjaus sellaisella rullalla, jota voisi käyttää silmä okulaarissa kiinni. Samoin automatiikkojen säätö voisi olla parempi yhteistyössä salaman kanssa ym... Canonissa on aika hyvät automatiikat ja sillä voi poksutella limitteriä vasten, vaikka sekin voisi olla vielä kehittyneempi ja helppokäyttöisempi. Lisäksi se osaa objektiivin polttovälin käänteisluvun jälkeen ruveta avaamaan himmennintä, mutta esimerkiksi Nikon ei sitä osaa ja pitää sitkeästi himmennintä suurimmalla aukolla, ellei muuta manuaalimoodiin. Hankalasta vielä hankalampaan, mutta sitä fotarin arkea, kun pitää pyrkiä kontrolloimaan tilannetta kuvien onnistumisen varmistamiseksi.

[Maffer]

Tarkennan vielä perusnäppäilyn käsitettä: Elikkäs kännykällä voi jo tänä päivänä kuvata linnunrataa ja ottaa 30 sekunnin valotuksia. Ei siinä kauaa mene kun laatukin on kohdallaan. Mitäs sitten tehdään?

[temama]

Tarkennan vielä perusnäppäilyn käsitettä: Elikkäs kännykällä voi jo tänä päivänä kuvata linnunrataa ja ottaa 30 sekunnin valotuksia. Ei siinä kauaa mene kun laatukin on kohdallaan. Mitäs sitten tehdään?

Noh, kvataan edelleen paljon parempia valokuvia sonyn isoille kennoille?

[temama]

Tarkennan vielä perusnäppäilyn käsitettä: Elikkäs kännykällä voi jo tänä päivänä kuvata linnunrataa ja ottaa 30 sekunnin valotuksia. Ei siinä kauaa mene kun laatukin on kohdallaan. Mitäs sitten tehdään?

Noh, kvataan edelleen paljon parempia valokuvia sonyn isoille kennoille?

[mremonen]

Lisäksi se osaa objektiivin polttovälin käänteisluvun jälkeen ruveta avaamaan himmennintä, mutta esimerkiksi Nikon ei sitä osaa ja pitää sitkeästi himmennintä suurimmalla aukolla, ellei muuta manuaalimoodiin.

Miksi tuota himmennintä pitäisi kameran lähteä ominpäin muuttelemaan? Auto-ISOlla Nikonin saa muuttamaan ISO-arvoa niin, että pisin suljinaika pysyy polttovälin käänteisarvona. Ja sitäkin herkkyyttä voi säätää +/- 2 pykälää (eli siis 5 pykälää yhteensä).

Nämä ovat enemmänkin suunnittelijan valintoja, kuin jonkun määrätyn merkin paremmuutta.

[Kryptos]

Ei kai siinä mitään, jos älykännykät ajavat valokuvauksen ja valokuvaustekniikan kehittymistä. Jos kännykällä saa kuvattua kohinattoman linnunradan 30 sekunnin valotuksella, ja kaivettua sieltä kivasti yksityiskohtia esiin, niin sehän olisi vain hienoa.

Parhaimmat kännykamerat ovat jo todella hyviä. Ero alkaa olla aika pieni jopa Sony RX100 IV:hen, tai vastaaviin verrattuna. Hyvissä kuvausolosuhteissa erot jopa järeämpiin järkkäreihin kapenevat.

iPhone 7 Plus ja verrokit ovat jo hyvin sääsuojattujakin.

Minulle ei ole tärkeää mistä suunnasta innovaatiot tulevat. Arvelen kameroiden kehityksessä käyvän niin, että se kulkee kolmea polkua; peililliset, peilittömät, ja kännykkäkamerat. Nämä polut risteävät eri kohdissa ja samalla innovaatiot ja ominaisuudet. Ne myös komplementoivat toisiaan, kuten esim. kännyn käyttäminen järkkärin ohjaamiseen.

Ajattelen näin, että kaikkein tärkeintä on suorituskykyinen kenno, jolla on riittävän korkea dynamiikka. Kenno, tai tapa vangita valo voi perustua eri tekniikoihin, esimerkiksi plenoptiikkaan eli valokenttäkuvaukseen, mikä mahdollistaisi mm. jälkikäteen tarkentamisen tietyissä rajoissa, ynnä muuta.

Tämän jälkeen kaikki voi tapahtua jälkikäsittelyssä, lähes rajattomin mahdollisuuksin. Automaatiosta hyvin yksilölliseen ilmaisuun. Ei vielä riittävällä laadulla, mutta ajatellen vaikka 10 vuotta eteenpäin todennäköisesti kyllä.

Kuvankäsittelyn algoritmit ovat jo nyt edistyineitä, eikä ole syytä olettaa, että kehitys olisi pysähtynyt. Parempi ja monipuolisempi kuvan raakadata lisää edelleen sen mahdollisuuksia. En väitä, että esimerkiksi Photoshopin erilaiset Blur-filtterit kaikissa olosuhteissa vastaisivat optisesti tuotettuja efektejä kuten bokeh, mutta käyköön se esimerkistä mitä jälkikäsittelyllä voidaan saavuttaa, vaikkei optiikka olisi tuottanutkaan tavoiteltua efektiä. Edelleen, ei vielä tänä päivänä riittävän hyvin, mutta nähtävissä olevassa tulevaisuudessa varmasti paljon nykyistä uskottavammin. Ehkä jopa riittävän hyvin.

Tulevaisuuden kamera voisikin olla lähes pelkkä laatikko, jossa on yksi nappi. Se vangitsee fyysisissä rajoissaan kaiken valoinformaation, minkä voi. Kuva käsitellään tietokoneella (padilla, älypuhelimella, tmv.); tonaalisuus ja sen rakentuminen, fokus, rajaukset syväterävyys ja niin edelleen. Eihän tästä olla edes kaukana. Tietyissä rajoissa näin voidaan tehdä jo nyt. En väitä lopputulosta yhdenvertaiseksi ns. perinteiseen prosessiin verrattuna, mutta se osoittaa mielestäni kehityksen mahdollisen suunnan.

Tämä on tietenkin vain pohdintaa. Pidän ajatusprosessista ja valintojen tekemisestä valokuvattaessa. Nyt tuntuu siltä, että valokuvaamisesta jäisi paljon pois, jos valinnoillani olisi hyvin vähän, tai ei lainkaan merkitystä kuvaustilanteessa. Olosuhteista riippumatta minun tarvitsisi vain sommitella ja laukaista. Voisin olla varma, että kaikki tallennettavissa oleva informaatio tuli tallennettua. Kaikki sen jälkeen tapahtuisi kotona tietokoneen ääressä.

Ehkä tuolloin, vuonna 2030, nykyiseen digitaaliseen valokuvausprosessiin suhtaudutaan hieman samoin, kuin arvelen useimpien suhtautuvan filmille kuvaamiseen ja kuvien kehittämiseen itse tänä päivänä; suhteellisen harvojen harrastus joka vaatii paljon kärsivällisyyttä ja opettelua.

Tempora mutantur et nos mutamur in illis.

[JKyytinen]

Puheentunnistuksen käyttö on myös tottumiskysymys. Nuoriso tuntuu käyttävän sujuvasti kännyköiden puhekomentoja vaikka savupiipputeollisuuden varjossa syntyneen vanhemman sukupolven mielestä ne ovatkin aika kökköjä.

Minä en kyllä tiedä yhtäkään nuorta joka käyttäisi.

[niffe]

Lisäksi se osaa objektiivin polttovälin käänteisluvun jälkeen ruveta avaamaan himmennintä, mutta esimerkiksi Nikon ei sitä osaa ja pitää sitkeästi himmennintä suurimmalla aukolla, ellei muuta manuaalimoodiin.

Miksi tuota himmennintä pitäisi kameran lähteä ominpäin muuttelemaan? Auto-ISOlla Nikonin saa muuttamaan ISO-arvoa niin, että pisin suljinaika pysyy polttovälin käänteisarvona. Ja sitäkin herkkyyttä voi säätää +/- 2 pykälää (eli siis 5 pykälää yhteensä).

Nämä ovat enemmänkin suunnittelijan valintoja, kuin jonkun määrätyn merkin paremmuutta.

ISO ei voi liehua, koska kuvan kontrasti, dynamiikka ja kohina vaihtelevat kuvasta toiseen. Tai voi toki, mutta ei myytävissä kuvissa.

[JKyytinen]

ISO ei voi liehua, koska kuvan kontrasti, dynamiikka ja kohina vaihtelevat kuvasta toiseen. Tai voi toki, mutta ei myytävissä kuvissa.

Ainakin minusta ISOn säätö muuttaa kuvaa huomattavasti vähemmän kuin aukon.

[niffe]

ISO ei voi liehua, koska kuvan kontrasti, dynamiikka ja kohina vaihtelevat kuvasta toiseen. Tai voi toki, mutta ei myytävissä kuvissa.

Ainakin minusta ISOn säätö muuttaa kuvaa huomattavasti vähemmän kuin aukon.

Minun kokemukseni mukaan juuri päinvastoin.

[nomad]

ISO ei voi liehua, koska kuvan kontrasti, dynamiikka ja kohina vaihtelevat kuvasta toiseen. Tai voi toki, mutta ei myytävissä kuvissa.

Ainakin minusta ISOn säätö muuttaa kuvaa huomattavasti vähemmän kuin aukon.

Minun kokemukseni mukaan juuri päinvastoin.

Erikoinen käsitys niffe. En usko, että konsensus on puolellasi.

[mremonen]

Jos ISO muuttuu yhden EV:n, vaikka ISO 100 ->ISO 200, niin sitä tuskin huomaa lopptuloskesta. Jos aukko muuttuu 4->2.8, niin tilanteesta riippuen sen voi huomata. Vielä kahden tai jopa kolmen EV:n ISO-muutos menee läpi hyvissä olosuhteissa (100 -> 800), mutta tuskin 3 aukon muutos ( 8 -> 2.8).

[nsamppa]

Mun mielestä taas toi äänikomennon käyttäminen laukaisuun tuntuu vähän hönöltä idealta. Siis siinä aina vääjäämättä vähän tärähtää kun älähtää mitä vaan. Juuri siitä syystä mä videoita tehdessäni teen niin että ohjaan eka jostain hepusta ohjaajan. Kerron että missä vaiheessa pitää tapahtua mitäkin. Tää juurikin siitä syystä että kuvatessa mun ei tarvi avata suutani. Oon sen tarpeeksi monta kertaa sössiny että yritän höpötellä siinä kun jotain ottoa otetaan. Siinä aina tärähtää sen pikkasen ja se vaan näkyy aina. Vaikea kuvitella että tilanne olisi yhtään erilainen valokuvatessa vaan pikemminkin päinvastoin. Siinä kun ei oo mitään muuta kuin se yksi hetki ja tasan samalla hetkellä täristään.

Ja tuosta ISO vs aukko säädöstä en kyl millään voi olla samaa mieltä niffen kanssa.

[Kryptos]

Ei kameran tarvitse olla näpeissä kun se laukaistaan. Sehän voi olla vaikka jalustalla ja ääntä käytetään etälaukaisuun. Voi myös asettaa vaikka kahden sekunnin aikaviiveen, jos pelkää että ääni tärähdyttää kameraa. Samalla tavalla saa olla tarkkana suljinpainiketta painaessa; puristetaan tasaisesti, ei nykäistä. Hieman kuin tarkka laukaus aseella vaatii, että liipasinta puristetaan, ei vedetä.

On aina ajateltava konteksteja. Mitä tehdään ja miten riippuu aina tilanteesta, samoin kuin mikä on käytännöllistä tai tarpeellista. Äänilaukauskaan ei ole tarkoitettu ainoaksi tavaksi ottaa kuva.

[niffe]

Jos ISO muuttuu yhden EV:n, vaikka ISO 100 ->ISO 200, niin sitä tuskin huomaa lopptuloskesta. Jos aukko muuttuu 4->2.8, niin tilanteesta riippuen sen voi huomata. Vielä kahden tai jopa kolmen EV:n ISO-muutos menee läpi hyvissä olosuhteissa (100 -> 800), mutta tuskin 3 aukon muutos ( 8 -> 2.8).

Jos se aukko tai tietty syväterävyys on sinulle tärkeää, muutat suljinaikaa, etkä huomaa mitään. Jos muutat ISO 800 > ISO 3200 tai ISO 6400, et saa kuvista millään aikaan settiä, joka olisi saman näköinen, koska dynamiikka painuu kasaan 2-3 aukkoa ja väriherkkyys vielä enemmän. Joka toinen kuva on kontrastitonta puuroa sammutetuin värein ja joka toinen kontrastikas ja värikylläinen. Sen sijaan pelkkä valotuksen säätäminen ei vaikuta kuvaan mitenkään. Jos kuvaat myytävää, moista laatuhajontaa ei voi olla. Minimivaatimus on vähintäänkin, että saman setin kuvat ovat edes sen näköisiä kuin ne olisivat otettuja samasta tilaisuudesta samana päivänä.

[JKyytinen]

Jos se aukko tai tietty syväterävyys on sinulle tärkeää, muutat suljinaikaa, etkä huomaa mitään.

Entä jos kuvaat vaikka häissä arvoilla 1/125s. f/4 ISO800. Oletetaan, että haluat valoa kaksi aukkoa lisää. Kyllä se ISOn nosto 3200:an ja siitä seuraava lievä dynamiikan lasku huomattavasti vähemmän näkyy kuin silmien ja nenän välissä loppuva terävyysalue tai vauhtiviivoina näkyvät ihmiset.

[niffe]

Jos se aukko tai tietty syväterävyys on sinulle tärkeää, muutat suljinaikaa, etkä huomaa mitään.

Entä jos kuvaat vaikka häissä arvoilla 1/125s. f/4 ISO800. Oletetaan, että haluat valoa kaksi aukkoa lisää. Kyllä se ISOn nosto 3200:an ja siitä seuraava lievä dynamiikan lasku huomattavasti vähemmän näkyy kuin silmien ja nenän välissä loppuva terävyysalue tai vauhtiviivoina näkyvät ihmiset.

Enkö mä puhunut siinä alkuperäisessä viestissä valotusautomatiikasta salaman kanssa? Puhuin. Siitä huolimatta totta kai se nyt on perusoletus, että kuvaat riittävällä syväterävyydella tai suljinnopeudella. Jos olosuhteet muuttuvat, kuten muuttuvissa valaistusolosuhteissa usein käy, Canon osaa saavutettuaan tietyn suljinnopeuden, muuttaa myös aukkoa pienemmäksi suuremman syväterävyysalueen saavuttamiseksi. Nikon käyttää suurinta aukkoa, ellei sitä pakoteta suljinnopeusesivalinnalla ja käytännössä valotusta voi muuttaa, mutta kuvanlaatua ei.

[JL Anttola]

Maallikon ajatus ihan tuollaisesta fyysisestä olemuksesta:

Mitäs mieltä ammattimiehet on siitä, onko tulevissa kameroissa oltava kaikki osaset samassa rakkineessa? Vai voisiko olla se yksikkö, missä on objektiivi ja kenno, toisessa yksikössä olisi etsin tai telkkari ja kaikki loppu kulkisi vaikka selkärepussa, yhteys joko johdolla tai ilman? Eikös noissa kopterikameroissa ole vähän sellaiseen suuntaan menty, ja joku valmistaja jopa siirtynyt sen objektiivi-kenno-osaston kohdalla järkyttävän isoon m43 bajonettiin ja kennoon.

Siis saavutettaisiinko sillä mitään etuja, jos laitteen sijoittaakin useampaan yksikköön?

JL

[mremonen]

Jos olosuhteet muuttuvat, kuten muuttuvissa valaistusolosuhteissa usein käy, Canon osaa saavutettuaan tietyn suljinnopeuden, muuttaa myös aukkoa pienemmäksi suuremman syväterävyysalueen saavuttamiseksi.

Mistä ihmeestä se Canon tietää minkälaisen syvyysterävyyden kuvaan olet haluamassa? Jos se ei välitä siitä aukosta minkä olet valinnut?

Nikon käyttää suurinta aukkoa, ellei sitä pakoteta suljinnopeusesivalinnalla ja käytännössä valotusta voi muuttaa, mutta kuvanlaatua ei.

Nikon käyttää valittua aukkoa. Tai toki suljinajan esivalinnalla sitten muuttaa sitä aukkoa, jotta valotus pysyisi kuosissa.

Enkö mä puhunut siinä alkuperäisessä viestissä valotusautomatiikasta salaman kanssa?

Näin taisit puhua. Mutta silloinhan suljinajalla ei ole mitään merkitystä. Miksi sitten pitäisi välittää onko suljinaika polttovälin käänteisarvo vai 300 sek, kun kerran salama määrää valon? Tai jos suljinaika pitää saada lyhyemmäksi, niin ei kai siinäkään tarvitse polttoväliä mietiskellä? Laittaa HSS:n päälle ja kuvaa vaikka 1/8000 ajalla. Jos edelleen on liian kirkasta, niin säätää salamaa...

Nyt ei ymmärrä, mutta tämä varmasti vaatii sen Nikon - Canon -sanakirjan tutkimista.

[hassel]

Maallikon ajatus ihan tuollaisesta fyysisestä olemuksesta:

Mitäs mieltä ammattimiehet on siitä, onko tulevissa kameroissa oltava kaikki osaset samassa rakkineessa? Vai voisiko olla se yksikkö, missä on objektiivi ja kenno, toisessa yksikössä olisi etsin tai telkkari ja kaikki loppu kulkisi vaikka selkärepussa, yhteys joko johdolla tai ilman? Eikös noissa kopterikameroissa ole vähän sellaiseen suuntaan menty, ja joku valmistaja jopa siirtynyt sen objektiivi-kenno-osaston kohdalla järkyttävän isoon m43 bajonettiin ja kennoon.

Siis saavutettaisiinko sillä mitään etuja, jos laitteen sijoittaakin useampaan yksikköön?

JL

Tämähän on jo vanha juttu, totetettu ja hylätty kannattamattomana.
Kenno ja optiikka paketti oli vaihdettavissa
Kamerahan oli ricoh gxr.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Ricoh_GXR