Kuusamon ruska(tuska)työleiri päättyi viikon jälkeen. Kävelyä n. 90km kuudessa päivässä ja kuvaamassa joka ikinen päivä sekä ilta ja yö. Tulihan nähtyä joitain palasia tuntematonta Kuusamoa, mutta siitä myöhemmin. Ruska oli pahasti myöhässä mutta viimeisinä päivinä tuli siitäkin maistiaisia lopulta.
Aloitetaan reposilla jotka oli sitä luokkaa että jättivät varjon...tulipahan sellainenkin sitten nähtyä.
Majavakallion tulet
Aamun sarastus Ristikalliolla telttayöpymisen ja kahden tunnin unien jälkeen teki kummasti gutaa. Aamu päätti reissun kuvaamisen osalta ja paluumatkalla viikon taistelun jälkeen kenkä painoi jo siihen malliin että löin jalustan paskaksi puuhun.
Kaunista katseltavaa ja mielenkiinnolla odotetaan lisää kuvia reissusta.
Näissä kuvissa valo ja sävyt ovat jotenkin raikkaammat, pakko olla Nikonilla kuvatut? Siis noi kolme ekaa..
Voi jalusta parkaa, mites se nyt silleen käpypaloi?
Kiitti vaan. Nikonilla ne kaikki. Tosin sensori oli vähän jo kuumentunut parissa ruudussa kun otin 4x100 pinoa putkeen. Noi trailsit levis vähän...
Noh, jalustasta löystyi semmoinen ruuvi mikä piti jalat paikallaan. Nostin jalustaa korjatakseni sen asentoa olalla ja jalka pamahti päähän -> putumm. Vähän oli huumori lopussa muutenkin :)
On kyllä huikeita kuvia. Väsymys pistää pinnaa kireelle ni ei tarttee paljoo mennä asiat mönkään ku hermo jo palaa. Vaikeuksista huolimatta, älyttömän tyylikkäitä ja onnistuneita kuvia joista välittyy jopa aika hyvin tuo maiseman jylhyys esimerkiksi noissa ristikallio kuvissa. :) Kateeksi käy reissusta ja kuvista :D
Ei pelkoa. Se oli pehmustetussa pussukassaan rinkassa siirtymätaipaleilla :)
Tuvassa oli joku heebo kun oltiin siinä kuvaamassa, ensin oli valot päällä taskulampussa jolla sohi tahallaan päin, sen jälkeen tupaan syttyi valot ja lopulta taivaalle syttyi valot.
Mut joo, uudet mutkat on nyt etsitty. Siinäkin meinas käydä huonosti, meinattiin eksyä pimeälle suolle yöllä paluumatkalla. Jotain 100 vuotta vanhoja kinttupolkuja meni etäällä eikä paljoa naurattanut sekään.
Kaunista maisemaa. Kyllä Suomessa löytyy upeaa katsottavaa, kun jaksaa tarpoa. Näissä kuvissa sävyt ovat kiinnostavia. Hieman erilaisia moniin muihin Mafferin kuviin verrattuna. Ilmeisesti reposten sävyttämiä.
Näistä kuvista näkee että hyvien kuvien tekemiseen tarvitaan kuvaajan näkemystä ja taitoa käsitellä vehkeitään ja ohjelmiaan. Sensijaan että tässä foorumissa inkutetaan turhanaikaisesti välineistä, pitäisi keskittyä kuvaajan ominaisuuksiin! Mitä väliä sillä on jos joku pulunkuva on veitsenterävä mutta sitä ei kukaan viitsi toista kertaa katsoa.
Kiitos vain. Tää reissu oli vähän tämmöinen uusien paikkojen kartoitusreissu, mikä onnistuikin nappiin - lisää mutkia taskuun. Tärkein väline oli ehdottomasti GPS, kartta ja kompassi.
Sivutavoite oli saada auringonnousu Ristikalliolta kuvattua ja kyllähän senkin viivaan listalta yli, vaikkakin monesti nähty kuva aiheeltaan onkin. Bonusoptio oli saada kuvattua linnunrata ristikalliolta, josta jäi siitäkin ruutu mutta harmittavasti "valosaasteen" riivaama. Melkein poikkeuksetta jokainen ilta ja yö oli vihertävää valon kannalta.
Kuvaaminen ristikalliolla oli pimeällä pelottava kokemus, päivänvalon aikaan siinä reunalla pystyi taiteilemaan mutta pimeällä alkoi huimaamaan -> hus pois. Myös päähkänän reuna tuli tutuksi pimeän aikaan, tosin jostain syystä siinä meni iloisesti pari tuntia reposia katsellessa.
Tunnelmaa on nämä viimeset kuvat täynnä. Täytyy sanoa että ei tällainen loimotus nyt ihan normaalia oo, tässä ollu viime päivinä muutamia öitä ihan G1-G2 kategoriassa ja siksi on ollu hankala vaikkapa linnunrataaki kuvailla ilman "valosaasteita".
Ei voi ymmärtää mitä helvettiä kunta ajattelee kun jokainen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus sotketaan aidoilla, muovikepeillä, tuurilla istutetuila puilla ja valaisimilla. Hohhoijakkaa.