Pros kirjoitti:Ei se ole joo ihan helppoa saada siitä kohti juoksevasta koirasta niitä kuvia, joissa voi laskea silmän ympäriltä kaikki karvat yms. Mutta joskus sentään onnistuu! ;)
Väärin sammutettu, sanoo kateellinen sheltin pennun omistaja. ;-)
*Fotoingenjöröverstelöjtnant, Suur-Sawon valtakunnan valokuvamarsalkan armollisella ylennyksellä*
paaton kirjoitti:Juu, ei polttovälillä ole mitään merkitystä tuon kanssa, etäisyys ratkaisee.
Laukaisu viiveestäkin on ihan turhaa murehtia. Ripeästi kohti tulevaa kohdetta pitää kuitenkin seurata riittävän pitkään ja/tai kuvata sarjalla. Molemmissa tapauksissa se peukkutarkennus on ainoa oikea tapa.
Jos kerran sillä polttovälillä ei ole merkitystä, niin eikö sitten tälläinen juoksevan koiran kuvaaminen kannata tehdä pitkällä putkella?
Pääsee samalla kuvattavan tasollekin tavallaan helpommin, kun pystyy olemaan huoletta vaikka polvillaan.
Mutta kuten alkuperäisessä "ongelmassa" oli kyse laitteista, niin ei se vika niissä ole.
eetu1978 kirjoitti:
Jos kerran sillä polttovälillä ei ole merkitystä, niin eikö sitten tälläinen juoksevan koiran kuvaaminen kannata tehdä pitkällä putkella?
Pääsee samalla kuvattavan tasollekin tavallaan helpommin, kun pystyy olemaan huoletta vaikka polvillaan.
Kyllä. Jos vaan matkaa on, niin pidemmällä telellä kuvaaminen on paljon helpompaa. Ne pidemmät valovoimaiset telet tuppaavat vaan maksamaan aika paljon. Lyhyt polttoväli ja nopea koira vaatii kameralta ja optiikalta aika paljon.
Kuva on vaan aika tavalla eri näköinen, riippuen siitä onko käytössä vaikkapa 35mm vai 300mm
paaton kirjoitti:Juu, ei polttovälillä ole mitään merkitystä tuon kanssa, etäisyys ratkaisee.
Laukaisu viiveestäkin on ihan turhaa murehtia. Ripeästi kohti tulevaa kohdetta pitää kuitenkin seurata riittävän pitkään ja/tai kuvata sarjalla. Molemmissa tapauksissa se peukkutarkennus on ainoa oikea tapa.
Jos kerran sillä polttovälillä ei ole merkitystä, niin eikö sitten tälläinen juoksevan koiran kuvaaminen kannata tehdä pitkällä putkella?
Pääsee samalla kuvattavan tasollekin tavallaan helpommin, kun pystyy olemaan huoletta vaikka polvillaan.
Mutta kuten alkuperäisessä "ongelmassa" oli kyse laitteista, niin ei se vika niissä ole.
Siinä on vaan sekin pulma, että vaikkapa paimenkoiran pentu ei helpolla päästä isäntäänsä kovin kauas, kun pitää jatkuvasti yrittää "paimentaa laumaansa".
*Fotoingenjöröverstelöjtnant, Suur-Sawon valtakunnan valokuvamarsalkan armollisella ylennyksellä*
paaton kirjoitti:Juu, ei polttovälillä ole mitään merkitystä tuon kanssa, etäisyys ratkaisee.
Laukaisu viiveestäkin on ihan turhaa murehtia. Ripeästi kohti tulevaa kohdetta pitää kuitenkin seurata riittävän pitkään ja/tai kuvata sarjalla. Molemmissa tapauksissa se peukkutarkennus on ainoa oikea tapa.
Jos kerran sillä polttovälillä ei ole merkitystä, niin eikö sitten tälläinen juoksevan koiran kuvaaminen kannata tehdä pitkällä putkella?
Pääsee samalla kuvattavan tasollekin tavallaan helpommin, kun pystyy olemaan huoletta vaikka polvillaan.
Mutta kuten alkuperäisessä "ongelmassa" oli kyse laitteista, niin ei se vika niissä ole.
Siinä on vaan sekin pulma, että vaikkapa paimenkoiran pentu ei helpolla päästä isäntäänsä kovin kauas, kun pitää jatkuvasti yrittää "paimentaa laumaansa".
Eikös siinä juuri saa hyviä kuvia, kun kaveri juoksee suoraan sua kohti ;)
Ehkä pitää mennä itse kuvaa vaikka naapurin koiraa, kun omasta taloudesta ei tällä hetkellä löydy koiraa :)
Radiossa sanottiin että kun amerikkalainen kuulee saaneensa syövän, hän haastaa jonkun oikeuteen, ja kun saksalainen, hän alkaa itsensä lääkäriksi, ja kun suomalainen, niin "se oli nyt tässä" ;-)
JKyytinen kirjoitti:MF-kuvaajana on jotenkin huvittavaa lukea teidän automaattitarkentajien jatkuvia ongelmia...
Niin, tuossa tapauksessa se on ainoastaan reflekseistä kiinni, saako 0,2 sekunnissa tarkennettua kolmesta metristä kohti juoksevan koiran vasemman silmän seitsemänteen silmäripseen. ;-)
*Fotoingenjöröverstelöjtnant, Suur-Sawon valtakunnan valokuvamarsalkan armollisella ylennyksellä*
JKyytinen kirjoitti:MF-kuvaajana on jotenkin huvittavaa lukea teidän automaattitarkentajien jatkuvia ongelmia...
Niin, tuossa tapauksessa se on ainoastaan reflekseistä kiinni, saako 0,2 sekunnissa tarkennettua kolmesta metristä kohti juoksevan koiran vasemman silmän seitsemänteen silmäripseen. ;-)
JKyytinen kirjoitti:MF-kuvaajana on jotenkin huvittavaa lukea teidän automaattitarkentajien jatkuvia ongelmia...
Niin, tuossa tapauksessa se on ainoastaan reflekseistä kiinni, saako 0,2 sekunnissa tarkennettua kolmesta metristä kohti juoksevan koiran vasemman silmän seitsemänteen silmäripseen. ;-)
Näin sitä voisi AF-kuvaaja herkästi luulla ;-)
No, ainahan sitä voi asettaa tarkennusetäisyydeksi 4 metriä ja ampua sarjalla kameran puskuri täyteen kohti juoksevaa koiraa toivoen että edes yksi kuva on tarkentunut oikein. Harmi vaan että jopa tuo pentukoirakin näyttää juoksevan nopeassa sarjassa otettujen perättäisten kuvien välillä omaa pituuttansa enemmän.
*Fotoingenjöröverstelöjtnant, Suur-Sawon valtakunnan valokuvamarsalkan armollisella ylennyksellä*
onnela kirjoitti:Katsoin vielä noita esimerkkikuvia tarkemmin. Voitko koksi eritellä, mikä niissä mielestäsi on pielessä - itse en niistä kyllä varsinaista tarkennusvirhettä ainakaan tuossa koossa löydä...
Täysikokoisesta kropista olisi helpompi sanoa, mikä on pielessä, jos mikään.
Oon hävittänyt nef-kuvat. Noita on tosi voimalla rajattu. Tuo kohti juokseva kelpaa, mutta muut on vaan jotenkin suttua. En todellakaan syytä laitteistoa ,vaan omaa osaamattomuuttani. Aloituksen kysymyksellä en tarkoittanut asetusneuvoja vaan josko joku olisi kuvannut samalla kalustolla ja jollain muulla ja kertoisi eroja. Jatkan treeniä, kuvien kelpuutusprosentti on tällä hetkellä 10-20 huoh.
onnela kirjoitti:Katsoin vielä noita esimerkkikuvia tarkemmin. Voitko koksi eritellä, mikä niissä mielestäsi on pielessä - itse en niistä kyllä varsinaista tarkennusvirhettä ainakaan tuossa koossa löydä...
Täysikokoisesta kropista olisi helpompi sanoa, mikä on pielessä, jos mikään.
Oon hävittänyt nef-kuvat. Noita on tosi voimalla rajattu. Tuo kohti juokseva kelpaa, mutta muut on vaan jotenkin suttua. En todellakaan syytä laitteistoa ,vaan omaa osaamattomuuttani. Aloituksen kysymyksellä en tarkoittanut asetusneuvoja vaan josko joku olisi kuvannut samalla kalustolla ja jollain muulla ja kertoisi eroja. Jatkan treeniä, kuvien kelpuutusprosentti on tällä hetkellä 10-20 huoh.
No jos kelpuutusprosentti on 10-20%, niin missä muka on vika?? Olkoonkin tuo sinun oma kelpuutus%, mutta jokainenhan sen itselleen asettaa.
Urheilua kuvaavilla tuo prosenttiluku 5-10%, ja tuskin esim. lentävien lintujen kohdalla luku kauheasti isompi on..
Ennen säästin, mutta koskaan en uudelleen käsitellyt ja siksi luovuin. Kuvattu mikä kuvattu. On varmaan tyhmää.
Miksi tehdä turhaa aktiivista työtä eli hävittää ne? sehän vaatii että käy poistamassa ne? antaa olla siellä missä ovat, maailmaan mahtuu bittejä. Nytkin olisit tarvinnut.
Jovala kirjoitti:
Eräs lintukuviaan julkaiseva kertoi kelpuuttavansa noin yhden sadasta.
Se on aika kova prosentti, tai mistäpä tiedetään miten löperöitä tarkoitusperiä on, voisin mä johonkin julkaisuun myydä vaikka 20% kuvistani, kunhan ei kerrota kuka kuvannut ;-)
Otsikko johtaa harhaan, sillä tarkentaminen ei vaikeudu niinkään kuvattavan kohteen nopeuden kasvaessa vaan enemmänkin kuvausetäisyyden puoliintumisajan pienentyessä kun kuvataan lähestyvää kohdetta. Neljästä metristä juosten lähestyvä koira on kahdessa metrissä parhaimmillaan noin 0,2:ssa sekunnissa, kun taas kahdestakymmenestä metristä lähestyvä haarapääsky tulee kymmeneen metriin noin 0,3 sekunnissa.
*Fotoingenjöröverstelöjtnant, Suur-Sawon valtakunnan valokuvamarsalkan armollisella ylennyksellä*