M.Zuiko Digital ED 12-40mm 1:2.8 PRO

[nihtila]

Tuli itsekin tällä viikolla hommattua tämä zoomi. Kuvia ei ole vielä montaa otettu, mutta nekin vähät hämärässä/pimeässä (yllättävää vuodenaika huomioiden) ja kyllähän tuo glow tosiaan on aika selkeää paikoin. Hämärässä ympäristössä kun usein tuppaa olemaan valoja, jotka palavat reilusti puhki. Eipä nyt käytännön kuvissa varmaan kovin usein haittaa, mutta vähän pettymys kuitenkin. Varsinkin tällainen harrastaja, joka vaihtaa siitä 200e zoomista 5 kertaa kalliimpaan, olettaa jotenkin että sillä korjaantuu kaikki virheet ja taivas aukeaa. Eihän se ihan näin mene :)

Ehkä tässä eniten harmittaa, että myin 17/1.8:n osittain tämän rahoitukseen :P Noh, tarkoitus onkin hommata 14/2.5 "taskukameraobjektiiviksi" ja kenties 25/1.8 jossain vaiheessa.

Eiköhän nämä unohdu jahka pääsee objektiivin kanssa tositoimiin.

[markku55]

Kyllä kai melkein jokaisesta objektiivista löytyy jotain sille ominasta vikaa, se pitää vaan asettaa omaan arvoonsa, eikä alkaa suremaan viasta joka ilmenee todella harvoin, jos ei sitten ole joku bandikuvaaja ammatiltaan.
Omassa käytössä huomasin tuon "vian" (minusta aika pieni murhe) vasta näiden keskustelujen kautta, testailin ja totesin, että joo, taitaa siellä jotain glowta olla, mutta eipä kannata surra, kun en edes aiemmin ollut huomannut, on sentään muuten niin helkkarin hyvä objektiivi ja nimen omaan minulle tärkeillä laajakulma-asennoilla.
Jos koon saisi hieman pienemmäksi ja vv-suojan pysyvämmin kiinni, niin se olisi jo todella loistava lasi.

[nihtila]

Juu eipä tässä epätoivoon kannata vajota. Vaikka nettikeskustelujen lukeminen saattaa tuoda esiin "ongelmia" joihin ei muuten paljoa kiinnittäisi huomiotakaan, on mielestäni hyvä tietää objektiiviensa (ja kameroidensa) huonotkin puolet. Niin voi esimerkiksi jossain potentiaalisesti kyseiselle laitteelle huonossa tilanteessa tehdä jonkun toisen valinnan jo etukäteen, eikä huomata liian myöhään.

Esimerkiksi jos nyt tietää haastavan vastavalotilanteen ja laukusta löytyy siihen parempi objektiivi, kannattaa käyttää sitä. Tai vastaavasti joku toinen valovoimaisempi lasi voi sopia potretteihin ym kohteiden esiintuomiseen ollessaan keskeltä terävä vaikkei reunatoisto vakuutakaan, kun taas tämä zoomi tarjoaa terävää jälkeä kautta kuva-alan kaikilla aukoilla eikä sitä ainakaan tarvitse miettiä.

[Ville^K]

Juu eipä tässä epätoivoon kannata vajota. Vaikka nettikeskustelujen lukeminen saattaa tuoda esiin "ongelmia" joihin ei muuten paljoa kiinnittäisi huomiotakaan, on mielestäni hyvä tietää objektiiviensa (ja kameroidensa) huonotkin puolet. Niin voi esimerkiksi jossain potentiaalisesti kyseiselle laitteelle huonossa tilanteessa tehdä jonkun toisen valinnan jo etukäteen, eikä huomata liian myöhään.

Esimerkiksi jos nyt tietää haastavan vastavalotilanteen ja laukusta löytyy siihen parempi objektiivi, kannattaa käyttää sitä. Tai vastaavasti joku toinen valovoimaisempi lasi voi sopia potretteihin ym kohteiden esiintuomiseen ollessaan keskeltä terävä vaikkei reunatoisto vakuutakaan, kun taas tämä zoomi tarjoaa terävää jälkeä kautta kuva-alan kaikilla aukoilla eikä sitä ainakaan tarvitse miettiä.

Siis juuri näin. Pitää tietää miten omat rojut toimii ja valita kulloiseenkin hommaan se sopivin peli.

[rauer]

Eiköhän tuollainen glow tai blooming ole aika yleistä. Sattumalta kuvasin muutama päivä sitten pimeällä niin, että katulamppuja oli kuvassa ja selkeä glow tuli omiin kuviini. E-M5 ja ilmeisesti ihan hyvänä pidetty PanaLeica 25mm.

[Ville^K]

Eiköhän tuollainen glow tai blooming ole aika yleistä. Sattumalta kuvasin muutama päivä sitten pimeällä niin, että katulamppuja oli kuvassa ja selkeä glow tuli omiin kuviini. E-M5 ja ilmeisesti ihan hyvänä pidetty PanaLeica 25mm.

Minä en ollut tähän törmännyt aiemmin joten siksi ihmetytti. Omistamillani Nikonin ja Sigman kamoilla sitä ei näy lähellekään samassa mittakaavassa.

[nomad]

Eiköhän tuollainen glow tai blooming ole aika yleistä. Sattumalta kuvasin muutama päivä sitten pimeällä niin, että katulamppuja oli kuvassa ja selkeä glow tuli omiin kuviini. E-M5 ja ilmeisesti ihan hyvänä pidetty PanaLeica 25mm.

Minä en ollut tähän törmännyt aiemmin joten siksi ihmetytti. Omistamillani Nikonin ja Sigman kamoilla sitä ei näy lähellekään samassa mittakaavassa.

Tähän vaikuttaa myös käytetty formaatti. Haluan sitä sanoa, että vaikka täyskennoisen kamerasi objektiivi hohkaisikin valopisteen ympärillä samalla tavalla, niin tilanne näyttää paljon paremmalta koska hohto suhteessa kuva-alan kokoon on pienempi (ja sillä alueella vähemmän pikseleitä).

Samasta syystä mm. ca näyttää sen pahemmalta mitä pienempi on formaatti ja mitä suurempi pikselitiheys.

[Rockford]

Tähän vaikuttaa myös käytetty formaatti. Haluan sitä sanoa, että vaikka täyskennoisen kamerasi objektiivi hohkaisikin valopisteen ympärillä samalla tavalla, niin tilanne näyttää paljon paremmalta koska hohto suhteessa kuva-alan kokoon on pienempi (ja sillä alueella vähemmän pikseleitä).

Eikös tämä tarkoittaisi että kännyköillä kuva ois sitten jo tosi pahasti tämän ongelman pilaamaa? Eli toisin päin ajatellen, optiikka tehdään formaatin vaatimusten mukaan.

[nomad]

Tähän vaikuttaa myös käytetty formaatti. Haluan sitä sanoa, että vaikka täyskennoisen kamerasi objektiivi hohkaisikin valopisteen ympärillä samalla tavalla, niin tilanne näyttää paljon paremmalta koska hohto suhteessa kuva-alan kokoon on pienempi (ja sillä alueella vähemmän pikseleitä).

Eikös tämä tarkoittaisi että kännyköillä kuva ois sitten jo tosi pahasti tämän ongelman pilaamaa? Eli toisin päin ajatellen, optiikka tehdään formaatin vaatimusten mukaan.

No eikö se ole? :-)

Mutta eikös tässä ole kysymys siitä, että optisen järjestelmän koon pienentyessä sille asetetut laatuvaatimukset enimmäkseen kasvavat. Eniten on keskusteltu värivirheistä. Se määrä ca:ta joka näyttää Nikonin vanhassa 12mpx fx-rungossa siedettävältä, näyttää D800:ssa aika pahalta ja 24mpx dx-rungossa vielä pahemmalta. Ja m43 kamera on tietysti vielä vaativampi.

Ja varmaan taustalla on paljon muutakin. Ehkäpä Olympuksen 12-40mm on vain sellainen kompromissi, että kirkkaat valopisteet hehkuvat ympäristöönsä poikkeuksellisen paljon. Toisaalta onhan tämä terävä ja useimmissa muissa suhteissa hyvä objektiivi, vaikka valovoimainen normizoom on aina vaikea tapaus.

[Ville^K]

Eiköhän tuollainen glow tai blooming ole aika yleistä. Sattumalta kuvasin muutama päivä sitten pimeällä niin, että katulamppuja oli kuvassa ja selkeä glow tuli omiin kuviini. E-M5 ja ilmeisesti ihan hyvänä pidetty PanaLeica 25mm.

Minä en ollut tähän törmännyt aiemmin joten siksi ihmetytti. Omistamillani Nikonin ja Sigman kamoilla sitä ei näy lähellekään samassa mittakaavassa.

Tähän vaikuttaa myös käytetty formaatti. Haluan sitä sanoa, että vaikka täyskennoisen kamerasi objektiivi hohkaisikin valopisteen ympärillä samalla tavalla, niin tilanne näyttää paljon paremmalta koska hohto suhteessa kuva-alan kokoon on pienempi (ja sillä alueella vähemmän pikseleitä).

m43-kameran kuvaa pitää suurentaa kertoimella 2 enemmän kuin kinaria jos kuvia killistelee samassa koossa. Mielestäni nämä hehkut ovat suurempia kuin kaksinkertaisia joten kyse ei ole pelkästään suurennoksesta.

Isompi suurennos toki tekee tilanteesta huonomman.

[nomad]

Minä en ollut tähän törmännyt aiemmin joten siksi ihmetytti. Omistamillani Nikonin ja Sigman kamoilla sitä ei näy lähellekään samassa mittakaavassa.

Tähän vaikuttaa myös käytetty formaatti. Haluan sitä sanoa, että vaikka täyskennoisen kamerasi objektiivi hohkaisikin valopisteen ympärillä samalla tavalla, niin tilanne näyttää paljon paremmalta koska hohto suhteessa kuva-alan kokoon on pienempi (ja sillä alueella vähemmän pikseleitä).

m43-kameran kuvaa pitää suurentaa kertoimella 2 enemmän kuin kinaria jos kuvia killistelee samassa koossa. Mielestäni nämä hehkut ovat suurempia kuin kaksinkertaisia joten kyse ei ole pelkästään suurennoksesta.

Isompi suurennos toki tekee tilanteesta huonomman.

Joo, epäilemättä. Pahimmillaanhan kyse näyttää olevan laajaan osaan kuva-alasta leviävästä kontrastin alenemisesta. Vanhoilla objektiiveilla joissa pinnoitteet ovat hieman mitä sattuu, käy usein noin. Harmi vaan sillä Olyn 12-40mm tuskin on niitä objektiiveja joita käytetään kun haetaan lomo-vaikutelmaa :-) Mutta onhan se kumminkin useimmissa tilanteissa ihan hyvä objektiivi.

[Paveaani]

...
Ehkä tässä eniten harmittaa, että myin 17/1.8:n osittain tämän rahoitukseen :P Noh, tarkoitus onkin hommata 14/2.5 "taskukameraobjektiiviksi" ja kenties 25/1.8 jossain vaiheessa.

Suosittelen noita liikkeitä. 25/1.8 syrjäytti omassa käytössä juuri tuon 17/1.8:n. Muutaman kuukauden ihmettelyn ja pölyyntymisen jälkeen laitoin 17:n lihoiksi =D. 25/1.8:n VV-suoja muuten ok, mutta sitäkin voisi tuunata sinitarralla tai mustalla sähköteipillä. Itse asiassa tuo saa nyt niin paljon peliaikaa, että voisin laittaa siihen ebaystä kumisen vv-suojan (luultavasti kiinnitetään kierteeseen ja tarraa hyvin kiinni) ja pitkää koko ajan kiinni.

Meni pikkaisen offin puolelle, mutta em. 25/1.8 on 12-40 pariksi hyvä valinta. Se pieni kokemus mikä itsellä on 12-40, niin tuo aukon pienempi valovoima tuntui sisätiloissa. Ihan siis kissanristiäisiä ei-ammattimaisesti kuvatessa. Ulkoilmaan tai lomalle ehkä 12-40 jotta pääsee sommittelemaan vapaammin, jos saa kuljetettua. Huomattavasti isompi obiskan runko => äärimmäisessä tapauksessa voi tulla probleemeja käsimatkatavaroihin tai rinkkaan mahduttamisen kanssa. Painokin eri luokkaa.

14/2.5 taas kulkee tosi mukavasti mukana ja mahtuu jopa oly nahkalaukun päädyssä olevaan "varapatteritaskuun". Siihen joutuu sitten hommaamaan erikseen vv suojan, ainakin minä jouduin. Taisi olla sama kierre kuin olyn kittizoomissa. 14/2.5:ssa taisi olla myös jotain "ominaisuuksia" (ks tämän palstan tai Kameralaukun keskustelu), mutta ei ole omissa harjoituksissa haitannut. Näitä sai joskus ebaysta halvalla, taisin Markun vinkistä silloin laittaa itselleni.

Mukavaa joulua!

[ppotka]

m43-kameran kuvaa pitää suurentaa kertoimella 2 enemmän kuin kinaria jos kuvia killistelee samassa koossa. Mielestäni nämä hehkut ovat suurempia kuin kaksinkertaisia joten kyse ei ole pelkästään suurennoksesta.

Isompi suurennos toki tekee tilanteesta huonomman.

Tämä nyt tasan ei pidä paikkaansa. Valokuva ei tiedä millä kameralla se on kuvattu. Kuvan koko on täsmälleen sen pikseleiden lukumäärä oli se kuvattu sitten millä kameralla tahansa.

Kuvatiedostossa pikselillä ei ole kokoa!

Esimerkiksi 4000x3000 pikselin kuva on 4000x3000 pikselin kuva. Aivan samantekevää mistä se on peräisin.

[Ville^K]

m43-kameran kuvaa pitää suurentaa kertoimella 2 enemmän kuin kinaria jos kuvia killistelee samassa koossa. Mielestäni nämä hehkut ovat suurempia kuin kaksinkertaisia joten kyse ei ole pelkästään suurennoksesta.

Isompi suurennos toki tekee tilanteesta huonomman.

Tämä nyt tasan ei pidä paikkaansa. Valokuva ei tiedä millä kameralla se on kuvattu. Kuvan koko on täsmälleen sen pikseleiden lukumäärä oli se kuvattu sitten millä kameralla tahansa.

Kuvatiedostossa pikselillä ei ole kokoa!

Esimerkiksi 4000x3000 pikselin kuva on 4000x3000 pikselin kuva. Aivan samantekevää mistä se on peräisin.

Selostin edellisen viestini ilmeisesti huonosti joten otetaan uusi yritys.

Jos m43- ja kinokennolla otetuista kuvista tekee paperille valokuvat joiden leveys on vaikkapa 15cm niin m43-kameralla otettua kuvaa suurennetaan kertoimella 150/17.3 = 8.67 ja kinokennoista kuvaa vastaavasti kertoimella 150/36 = 4.17. Näiden kertoimien suhdeluku on 8.67/4.17 = 2.08 ~ 2.

Koska isompi suurennos tarkoittaa myös virheiden isompaa suurentamista, niin, pikkukennon optiikan tulee kyetä parempaan tarkkuuteen kuin kinolla jos halutaan tehdä yhtä laadukas fyysisiltä mitoiltaan saman kokoinen kuva.

[ppotka]

Jos m43- ja kinokennolla otetuista kuvista tekee paperille valokuvat joiden leveys on vaikkapa 15cm niin m43-kameralla otettua kuvaa suurennetaan kertoimella 150/17.3 = 8.67 ja kinokennoista kuvaa vastaavasti kertoimella 150/36 = 4.17. Näiden kertoimien suhdeluku on 8.67/4.17 = 2.08 ~ 2.

Koska isompi suurennos tarkoittaa myös virheiden isompaa suurentamista, niin, pikkukennon optiikan tulee kyetä parempaan tarkkuuteen kuin kinolla jos halutaan tehdä yhtä laadukas fyysisiltä mitoiltaan saman kokoinen kuva.

Edelleenkään ajatusmallisi ja todellisuus eivät ole missään tekemisissä keskenään.

Ensimmäisessä kappaleessa oleva laskelmasi pitäisi paikkansa, jos suurennuskojeella suurennettaisiin kahta eri kokoista filmiformaattia, jotka on kuvattu samalle filmille. Niissä olisi sama resoluutio per millimetri mutta eri kokonaisresoluutio eli eri määrä pikseleitä per formaatin sivu. Digikuvauksessa kennossa on kuitenkin vain pikseleitä. Formaatin koolla ei ole merkitystä, vain pikseleiden määrä ratkaisee kennon tasolla. Ajattelepa kinokokoa. Väitteesi mukaan ei olisi mitään väliä onko kinokennossa 4 megapikseliä vai 40 megapikseliä, koska "kertoimien suhdeluku" on 1. Todellisuudessa samaan suurennokseen pääsemiseen 4 megapikselin kuvaa on suurennettava paljon enemmän ja nimen omaan pikseleiden suhteessa samaan kokoon kuin 40 megapikselin kuva. Digitiedostossa merkitystä on vain pikseleiden lukumäärällä, ei kennon koolla.

Enemmän täällä:
http://www.pekkapotka.com/journal/2014/ ... l?rq=Pixel

Kokonaan eri asia on objektiivi. Jokaisella kennokoolla objektiivin on kyettävä samaan erotuskykyyn per pikseli, että kuvissa olisi sama terävyys per sama pikselimäärä. Edellenkään kennokoolla ei ole merkitystä, vain objektiivin laadulla per pikseli. Optiikan peruslakeja on kuvautumisvirheiden kasvaminen linssin halkaisijan kasvun suhteessa. Kinokoko ei ole tässä yhtään sen paremmassa asemassa kuin MFT. Kummallekin koolle on olemassa niin huippu- kuin yhdentekevää optiikkaa.

[markku55]

Nämä asiat on ainakin minulle olleet ja on edelleen hieman hakusessa.
Ymmärrän tuon Pekan selvityksen pikselien määrästä, mutta sitten kun mennään objektiivien puolelle, niin alkaa olla ymmärrys vähissä. Itse ymmärrän niin, että jos objektiivin pienempi pinta-ala (linssin pinta-ala) jaetaan yhtä moneen osaan kuin isomman objektiivin pinta-ala, niin objektiivin laadun on pakko olla parempi jotta sama toistokyky saavutettaisiin. Jos sanoisin sen toisin, niin ison kennon objektiivin ei tarvitse olla niin hyvä kuin pienen kennon jos pikselimäärät on samat.
Osaisitko Pekka kertoa missä meni pieleen, vai menikö lainkaan?

[ppotka]

Nämä asiat on ainakin minulle olleet ja on edelleen hieman hakusessa.
Ymmärrän tuon Pekan selvityksen pikselien määrästä, mutta sitten kun mennään objektiivien puolelle, niin alkaa olla ymmärrys vähissä. Itse ymmärrän niin, että jos objektiivin pienempi pinta-ala (linssin pinta-ala) jaetaan yhtä moneen osaan kuin isomman objektiivin pinta-ala, niin objektiivin laadun on pakko olla parempi jotta sama toistokyky saavutettaisiin. Jos sanoisin sen toisin, niin ison kennon objektiivin ei tarvitse olla niin hyvä kuin pienen kennon jos pikselimäärät on samat.
Osaisitko Pekka kertoa missä meni pieleen, vai menikö lainkaan?

Oletetaan ensiksi yksi linssi. Sen kuvautumisvirheet kasvavat suhteessa linssin koon kasvamiseen. Silloin on samantekevää minkä kokoiset kenno ja sille tarkoitettu linssi ovat käytössä. Samalla pikselimäärällä saadaan aina sama terävyys lopullisessa kuvassa (Ellei mennä linssin pienuudessa hiontatekniikan ulottumattomiin).

Korjauslinssien lisääntyessä periaate säilyy mutta kokosuhteen lineaarisuus saattaa kadota monestakin seikasta johtuen. (Riippuu konstruktioista, pallopinnasta poikkeavista hionnoista/valuista, lasilaadusta, hiontakoneiden laadusta yms.)

Valmiissa objektiivissa tule lisäksi eteen mekaaninen tarkkuus asennuksen sekä tarkennus- ja zoomausliikkeiden suhteen. Näissä tietenkin iso koko on helpompi kuin pieni, ellei mennä taas toiseen äärilaitaan.

Joka tapauksessa MFT ja kino ovat niin lähellä toisiaan objektiivisuunnittelun kannalta, että kumpikaan formaatti ei ole sinänsä toistaan parempi. Kummallakin formaatilla saadaan yhtä helposti tai kalliisti sama terävyys per formaatin koko. Kyse on sunnittelusta ja valmistuksen laadusta, ei formaatista.

[markku55]

Ok, yritän ymmärtää, mutta jänkhään edelleen simppeli kun olen. Koska isompi formaatti edellyttää pinta-alaltaan isompia linssejä, ei tarve tehdä laadukas hionta ole ihan niin tärkeää, kuin pienemmän kennon objektiivien osalta joissa pienemmän pinta-alan takia on hionnan oltava pinta-alan suhteessa tarkempaa.
Tämä liittyy keskusteluun siitä, milloin objektiivin laatu ei enää riitä kennon erottelukyvylle.
Jos vielä ottaisin maalaisjärjelle hyvin sopivan vertailun, unohdetaan kennot ja puhutaan filkka-ajasta. Jos otan kuvan kinofilkalle tehdyllä 50mm objektiivilla kinokokoon, niin hyödynnän koko objektiivin pinta-alan, mutta jos otan 6x6 kokoon tehdyllä 50mm objektiivilla kuvan kinofilmille, niin hyödynnän vain n.30% objektiivin pinta-alasta, eikö sillä ole mitään merkitystä kuvan laatuun johon objektiivi pystyy?

[BasicDude]

Tää on kyl uskomatonta miten polttovälit, pikselit yms. saadaan väännettyä persiilleen mitä tulee kennon kokoon.

[markku55]

Tää on kyl uskomatonta miten polttovälit, pikselit yms. saadaan väännettyä persiilleen mitä tulee kennon kokoon.

Jos sinulle nämä asiat on hyvin hallussa, niin voisit ehkä asiallisestikin ne selvittää?