Onnistumisprosentti

Pipoa voi löysätä, mutta aiheen tulee liittyä jotenkin valokuvaukseen.
Dailunch
Viestit: 448
Liittynyt: Kesä 02, 2013 19 : 34

Viesti Kirjoittaja Dailunch »

kunijo-1 kirjoitti:
Dailunch kirjoitti:Eli urheilukuvaamisessa ei ole mitään järkeä.
Missä minä niin olen sanonut?
En ymmärrä, miksi sitä roskaa pitäisi yleensäkään kuvata ja kameraa kuluttaa?
Luen ne tuhat tai enemmän kuvia esimerkiksi hääkeikalla ottavat samaan kastiin kuin lottoajat. Touhussa ei ole mitään järkeä, tai suunnitelmallisuutta
En ole vielä tutustunut edes ammatikseen urheilukuvausta tekevään valokuvaajaan, joka kuvaa mainitsemasi 50-100 kuvaa vaikkapa 90 minuutin jalkapallo-ottelussa. Nelinumeroinen kuva lienee enemmän sääntö kuin poikkeus, ja olenpa kuullut viisinumeroisestakin kuvamäärästä remotejen kanssa. Se nopeus ja spray-n-pray kuuluu lajiin, vaikka ennakoinnilla niitä ruutuja voikin vähentää.

Ja niin, otin itsekin viimeisimmällä urheilu- ja hääkuvauskeikoilla yli tuhat kuvaa.
Cloudcity. Uuden ajan pilvipalvelu.
kunijo-1
Viestit: 1291
Liittynyt: Tammi 10, 2003 1 : 43
Paikkakunta: Luumäki

Viesti Kirjoittaja kunijo-1 »

Se on kumma juttu, kun filmiaikana saatiin hyviä kuvia tuollaisistakin tilanteista, eikä varmasti kuvattu, kuin jokunen rulla. Oliko silloin kamerat niin paljon parempia? Vai kuvaajat?
muikkunen
Viestit: 1180
Liittynyt: Tammi 04, 2008 11 : 40

Viesti Kirjoittaja muikkunen »

Onnistumisprosentti riippuu tietysti aika radikaalisti siitä, mitä milloinkin kuvaa. Urheilukuvauksessa jonkinlainen ennakointi ehkä vielä onnistuu, mutta jos nyt saa päähänsä ottaa vaikka lähikuvia tuulessa vimmatusti heiluvasta kasvista niin kuvan sommittelu on yksinkertaisesti mahdotonta. Kohde on välillä kuvassa ja välillä kuva-alan ulkopuolella, ja hyvällä tuurilla ehkä yksi ruutu kolmestasadasta osuu nappiin. Toisaalta maisemakuvauksessa jokainen kuva voi olla säästämisen arvoinen, jos niitä kuvia malttaa tolkun kanssa ottaa. Ihmisten kuvaaminen on sitten jotain näiden väliltä.
Dailunch
Viestit: 448
Liittynyt: Kesä 02, 2013 19 : 34

Viesti Kirjoittaja Dailunch »

kunijo-1 kirjoitti:Se on kumma juttu, kun filmiaikana saatiin hyviä kuvia tuollaisistakin tilanteista, eikä varmasti kuvattu, kuin jokunen rulla. Oliko silloin kamerat niin paljon parempia? Vai kuvaajat?
Jep. Ja nykyään märistään siitä kun 70-200 autofocus on hidas, vaikka ennen tarkennettiin manuaalisesti. Onko kuvaajat nykyään niin huonoja? Vai onko manual focus vain parempi?
PaPo
Viestit: 149
Liittynyt: Syys 23, 2013 15 : 37

Viesti Kirjoittaja PaPo »

Juuri samaa asiaa tässä pohdiskelin. Edellisellä (mallinkuvaus-)keikalla otin lähes 300 kuvaa, eteenpäin lähti 9. Näin ollen "onnistumisprosentti" on noin 3.

Itse en juuri ota turhia kuvia eli jätän laukaisematta, jos näen jo etsimestä, että kuvasta ei tule mitään. Tosin mallin kanssa joskus joutuu laukaisemaankin, jotta ei tarvitsisi kritisoida mallin juuri ottamaa asentoa.
Urheilumeiningeissä otan enemmän kuvia, jotta saan varmasti edes jotakin onnistunutta aikaan. Liike on haastava.

Karsin jo kamerasta sulkeutuneet silmät, tärähtäneet tai muuten epäonnistuneet. Lataan LR:ään, rankkaan siellä heti suhteellisen rankasti huonot pois. Pisteytän paremmat ja kuvankäsittelyyn valitsen parisenkymmentä. Näistä vielä karsiutuu prosessin edetessä muutama. Useimmiten saan session kuin session jälkeen 5-10 ihan hyvää kuvaa. Ehkä yhden tosi mahtavan, ehkä. Joskus ei yhtään.

Mutta mielestäni kuvien määrä ei määrittele, onko joku hyvä kuvaaja vai ei. Kai meillä kaikilla on omat menetelmämme. Kunhan kennolle jossain vaiheessa tallentuu jotakin, mitä itse tai joku muu voi pitää kiinnostavana.
kunijo-1
Viestit: 1291
Liittynyt: Tammi 10, 2003 1 : 43
Paikkakunta: Luumäki

Viesti Kirjoittaja kunijo-1 »

PaPo kirjoitti:Mutta mielestäni kuvien määrä ei määrittele, onko joku hyvä kuvaaja vai ei.
Joillakin vaan tuppaavat ne kuvamäärät olemaan sitä luokkaa, että aikaa harkintaan jokaisen kuvan kohdalla ei ole voinut jäädä riittävästi.
Missä muussa ammatissa suoritusta pidetään hyvänä, jos alle 10% työstä on kelvollista? ;)
Rockford
Viestit: 7329
Liittynyt: Loka 05, 2004 10 : 06
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Rockford »

kunijo-1 kirjoitti:Joillakin vaan tuppaavat ne kuvamäärät olemaan sitä luokkaa, että aikaa harkintaan jokaisen kuvan kohdalla ei ole voinut jäädä riittävästi.
Tanssiesityksiä kun kuvaan, niin varsinkin pienimpien lasten ryhmät on usein sellaisia, että harkinta-aikaa ei todellakaan kuvaajalle juuri jää kun koko esitys voi kestää 30-60 sekuntia ja siitä haluaisi jotain muutakin kuin mahdollisen alku/loppuasennon kuvattua ja lavalla voi olla toistakymmentä tanssijaa (joista ainakin useimmista haluis jonkinlaisen kuvan jossa naama näkyy). Tuossa sitten tulee äkkiä kuvamäärää turhan paljon.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
mremonen
Viestit: 9586
Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
Paikkakunta: itähelsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mremonen »

kunijo-1 kirjoitti:Se on kumma juttu, kun filmiaikana saatiin hyviä kuvia tuollaisistakin tilanteista, eikä varmasti kuvattu, kuin jokunen rulla. Oliko silloin kamerat niin paljon parempia? Vai kuvaajat?
Ei. Kuvat olivat vaan niin paljon huonompia.

Nyt tarkkaa ja kirkasta kuvaa saa aikaiseksi jokainen. Sen takia urheilukuvauksessa pitää koko ajan hakea jotain uutta ja yleensä ennakoimatonta. Jotta sen saa kennolle tämän päivän vaatimusten mukaisesti, siihen vaaditaan joko käsittämätön munkki tai sitten kymmenen tuhatta kuvaa. Koska elinkeinoa ei voi rakentaa munkin varaan (paitsi leipurit), on otettava ne 10 000 kuvaa.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
mremonen
Viestit: 9586
Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
Paikkakunta: itähelsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mremonen »

Ja otsikon aiheeseen: nykyään pyrin säästämään sen 5%- 10% otetuista kuvista. Tuossakin on vielä n. puolet liikaa.

Vaikka levytila on halpaa, miksi säilyttäisin kuvia, joihin en koskaan palaa tai jotka olen jo alunperin todennut, ettei jatkokäsittelyyn ole aihetta? Toki voisi ajatella, että sitten joskus kun joku tilaa multa Rämekukotin Soitimella-kuvan, voisin sellaisen vetäistä arkistostani. Mutta se edellyttäisi, että olisin avainsanoittanut kaikki kuvani. Ja siis miksi näkisin moisen vaivan, kun todennäköisyys sille, että palaisin vanhaan kuvaan myöhemmin on hyvin lähellä nollaa?

Vaikka mulla olisi tuhannen kuution varasto pihan perällä, en siltikään säästäisi kaikkia himaan tulevia lehtiä sen vuoksi, että joskus joku on kiinnostunut elokuun 2014 Itä-Helsingin uutisten numerosta.

Toinen juttu sitten, jos tekisin vaikka hääkuvausta, tms. Silloin voisi kaikki kuvat arkistoida päivämäärän ja henkilöiden perusteella. Avainsanoittaminen olisi sen verran nopea ja yksinkertainen tapahtuma, ettei se lisäisi työtä juuri ollenkaan. Ja joku voisi myöhemmin kysyä kuvien perään. Todennäköisesti kuitenkaan ei.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
DorianBlue
Viestit: 1209
Liittynyt: Huhti 24, 2008 11 : 03

Viesti Kirjoittaja DorianBlue »

Minusta kysymys ei ole "miksi säilyttää, vaikka levytila on halpaa?". Minusta oikea kysymys on "miksi tuhlata aikaa asiaan, josta ei ole mitään hyötyä?". Arvokkaampaa se oma työaika on kuin levytila. Laskekaa vaikka.
Smith & Wesson: the original point-and-shoot interface
nomad
Viestit: 20313
Liittynyt: Huhti 26, 2007 16 : 22

Viesti Kirjoittaja nomad »

DorianBlue kirjoitti:Minusta kysymys ei ole "miksi säilyttää, vaikka levytila on halpaa?". Minusta oikea kysymys on "miksi tuhlata aikaa asiaan, josta ei ole mitään hyötyä?". Arvokkaampaa se oma työaika on kuin levytila. Laskekaa vaikka.
Kumpaa siis perustelet, kaikkien kuvien säilyttämistä vai huonojen karsimista?
Viimeksi muokannut nomad, Loka 27, 2014 13 : 56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
DorianBlue
Viestit: 1209
Liittynyt: Huhti 24, 2008 11 : 03

Viesti Kirjoittaja DorianBlue »

nomad kirjoitti:
DorianBlue kirjoitti:Minusta kysymys ei ole "miksi säilyttää, vaikka levytila on halpaa?". Minusta oikea kysymys on "miksi tuhlata aikaa asiaan, josta ei ole mitään hyötyä?". Arvokkaampaa se oma työaika on kuin levytila. Laskekaa vaikka.
Kunpaa siis perustelet, kaikkien kuvien säilyttämistä vai huonojen karsimista?
Edullisemman mukaan, riippuu ihmisestä. Jos kuvien poistaminen tulee edullisemmaksi kuin uusien massamuistien tms. hankkiminen, sitten kannattaa poistaa turhat kuvat. Riippuu täysin siitä, miten ajankäyttönsä hinnoittelee. Tämä on ihan puhdasta matematiikkaa. Omasta puolestani vastaan: levytila ei ole vielä koskaan tullut vastaan. Ei ole ollut tarvetta erikseen käydä läpi kuvia poistamismielessä. Olen käyttänyt tuon ajan hyväkseni lähinnä surffaamalla internetissä. Siis vapaa-aikanani, päivätyö on jotain ihan muuta kuin valokuvaamista, vaikka kuvien kanssa paljon tekemisissä olenkin.
Smith & Wesson: the original point-and-shoot interface
mremonen
Viestit: 9586
Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
Paikkakunta: itähelsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mremonen »

DorianBlue kirjoitti:Riippuu täysin siitä, miten ajankäyttönsä hinnoittelee.
Riippuu myös työvuon hallinnasta. Tietysti jos vain imppaa kuvat sisään ja tietää suoraan että alusta laskien kuva nro 1587 on se joka pitää käsitellä. Mutta jos pitää käydä läpi kaikki kuvat ja katsoa niistä tarkennus, rajaus, ilmeet, yms. eli se, että onko tästä ainesta jatkotyöstölle vai ei, niin miksei niitä sitten karsi siinä samalla?

Mulla on kuvia käsitellessä vasemmalla kädellä viritettyn ShuttlePro 2, johon on konffattu yleisimmät Lr:n toiminteet, kuten kuvan merkkaaminen poistettavaksi. Samalla kun katson, että onko kuvasta jatkoon vai ei, painan napista joko "rejected" tai ei. Sitten kun kuvat on kerran käyty läpi, minulla on nätisti valittuna poistettavat kuvat.

En näe mitään syytä säilyttää niitä enää tuon ensimmäisen karsinnan jälkeen. Sitten vielä toisessa (ja kolmannessa) vaiheessa poistan kuvia tarvittaessa lisää, jos näyttää ettei raakakuvasta ole jatkoon.

Mutta kukin tavallaan.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
DorianBlue
Viestit: 1209
Liittynyt: Huhti 24, 2008 11 : 03

Viesti Kirjoittaja DorianBlue »

mremonen kirjoitti:
DorianBlue kirjoitti:Riippuu täysin siitä, miten ajankäyttönsä hinnoittelee.
Riippuu myös työvuon hallinnasta. Tietysti jos vain imppaa kuvat sisään ja tietää suoraan että alusta laskien kuva nro 1587 on se joka pitää käsitellä. Mutta jos pitää käydä läpi kaikki kuvat ja katsoa niistä tarkennus, rajaus, ilmeet, yms. eli se, että onko tästä ainesta jatkotyöstölle vai ei, niin miksei niitä sitten karsi siinä samalla?

Mulla on kuvia käsitellessä vasemmalla kädellä viritettyn ShuttlePro 2, johon on konffattu yleisimmät Lr:n toiminteet, kuten kuvan merkkaaminen poistettavaksi. Samalla kun katson, että onko kuvasta jatkoon vai ei, painan napista joko "rejected" tai ei. Sitten kun kuvat on kerran käyty läpi, minulla on nätisti valittuna poistettavat kuvat.

En näe mitään syytä säilyttää niitä enää tuon ensimmäisen karsinnan jälkeen. Sitten vielä toisessa (ja kolmannessa) vaiheessa poistan kuvia tarvittaessa lisää, jos näyttää ettei raakakuvasta ole jatkoon.

Mutta kukin tavallaan.
Ei tuossa vuonhallinnassa ole mitään vikaa. Itse asiassa pelkäsin, että joku huomaa yhden muuttujan puuttumisen laskukaavassa. Jos tarpeettomia kuvia varmuuskopioi ja siirtelee paikasta toiseen, siihen palaa myös sitä arvokasta ja hinnoiteltua aikaa. Nyt en enää uskallakaan laskea, missä vaiheessa poistamisessa voitettu aika kuittaantuu turhana odotteluna. En taida nukkua ensi yönä.
Smith & Wesson: the original point-and-shoot interface
PaPo
Viestit: 149
Liittynyt: Syys 23, 2013 15 : 37

Viesti Kirjoittaja PaPo »

Siis nimenomaan niin, että kun raakkaan kuvia ihan ensimmäisellä kerralla, en enää ikinä palaa niihin hylättyihin. Saatan joskus palata niihin kuviin, jotka arvostelin vaikka kahdella tai jopa yhdellä tähdellä, mutta rejektoidut ovat historiaa ja ne voi surutta poistaa. Ei ne siellä kovalevyllä kullaksi muutu ;)

Harvoin suurella määrällä räpsyjä kai laatua korvaa, mutta ainakin liikettä kuvattaessa isoilla laukaisumäärillä on mielestäni paikkansa. Ja toisaalta, erittäin hyvin ja harkiten aseteltu kuvakaan ei välttämättä ole automaattisesti upea.
mremonen
Viestit: 9586
Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
Paikkakunta: itähelsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mremonen »

DorianBlue kirjoitti:Ei tuossa vuonhallinnassa ole mitään vikaa. Itse asiassa pelkäsin, että joku huomaa yhden muuttujan puuttumisen laskukaavassa. Jos tarpeettomia kuvia varmuuskopioi ja siirtelee paikasta toiseen, siihen palaa myös sitä arvokasta ja hinnoiteltua aikaa. Nyt en enää uskallakaan laskea, missä vaiheessa poistamisessa voitettu aika kuittaantuu turhana odotteluna. En taida nukkua ensi yönä.
Voi olla, että tuossa laskemisessa menee se aika, minkä säästät kuvia hilloamalla.

Jos niitä koneelle lataamiaan kuviaan ei edes vilkaise, niin miksi kuvata ollenkaan? Tai kyllähän Winograd jätti jälkeensä paitsi tuhansia pinnakkaisvedoksia, niin myös muutaman tuhat kehittämätöntä filmirullaa.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
OskuK
Viestit: 34035
Liittynyt: Joulu 22, 2003 20 : 05

Viesti Kirjoittaja OskuK »

Semmosia ne huonot kuvaajat ovat... ;-)

Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"
amh
Viestit: 105
Liittynyt: Elo 18, 2003 14 : 52

Viesti Kirjoittaja amh »

Muistan lukeneeni aikaa ennen digikameroita National Geographiesta, että yhtä julkaistua kuvaa kohden tarvittiin noin 20000 otosta.
Mutta tuossa aviisissa onkin tunnetusti ollut korkea laatu kuvien suhteen.
OskuK
Viestit: 34035
Liittynyt: Joulu 22, 2003 20 : 05

Viesti Kirjoittaja OskuK »

19999 turhaa kuvaa! ;-)

Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"
amh
Viestit: 105
Liittynyt: Elo 18, 2003 14 : 52

Viesti Kirjoittaja amh »

OskuK kirjoitti:19999 turhaa kuvaa! ;-)
Kyllä, hukkaan meni turha työ :)
Vastaa Viestiin