Oly & Pana: Micro 4/3

Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
kribe
Viestit: 4537
Liittynyt: Loka 07, 2006 18 : 14
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Viesti Kirjoittaja kribe »

jmjh kirjoitti:
kribe kirjoitti: Minusta Adams on oikein hyvä esimerkki kun doffikikkailukommentti tulee saman kaverin suusta kuin tämä kommentti:
Tuohon tuo esimerkki on kyllä ihan hyvä, kohta ilmeisesti vaan oli vähän väärä.

Minusta tämä kennokoko keskustelu alkaa olemaan jo aika väsynyttä. Useastihan tuota tulee nähtyä ja voimissaan näyttää olevan sama vanha oman formaatin ylikehuminen ja toisen formaatin ongelmien reilu liiottelu, puolin ja toisin. Ja tämä sitten repeatillä niin kauan kun kun joku vaan jaksaa olla leikissä mukana. Eiköhän nuo formaattien edut ja haitat pitäisi alkaa olla kaikille selvillä.
Näinhän se on. Neljällä eri kennokoolla (kino, APS-C, m43 ja Nikon 1) olevia järjestelmiä omistaneena tiedän hyvin mitä etuja ja haittoja m43 omaan kuvaamiseen tuo. Jokaisessa omistamassani järjestelmässä on ollut omat hyvät ja huonot puolensa.
"All I can do is be me, whoever that is." -Bob Dylan
Cloudcity. Uuden ajan pilvipalvelu.
ppotka
Viestit: 2419
Liittynyt: Elo 09, 2005 20 : 16
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ppotka »

temama kirjoitti:
Filmiaikana kino oli yleisin formaatti. Wanhaan hyvään aikaan...
Silmälaput... Filmiaikana kino ei todellakaan ollut yleisin formaatti. Esimerkiksi omassa työssäni se oli poikkeus, yleensä silloin tarvittiin kuvia diasarjaan. Muuten kuvattiin aina isommilla formaateilla. Instamatic-tyyliset (126 ja 110) olivat yleisimmät skaalan toisessa päässä. Jonkinlaista suosiota kinofilmi sai vasta elämänsä viimeisellä vuosikymmenellä ajalla ennen digiä. Tämä onkin ainoa syy miksi siitä tuli myös digiformaatti. Canonilla ja Nikonilla oli valmis systeemi, ja heille oli parempi tehdä kennokoko olemassa olevan systeemin ehdoilla kuin miettiä koko asia uuden teknologian pohjalta.
pekkapotka.com
alsalus
Viestit: 1421
Liittynyt: Elo 17, 2009 13 : 50

Viesti Kirjoittaja alsalus »

Formaattien plussat ja miinukset lienevät tosiaan kaikille selvät. Jokaista formaattia voi ajatella kompromissina - ja se taas, miten suuriin kompromisseihin kukin on valmis, on suoraan suhteessa siihen miten paljon ja monipuolisesti kukin kuvaa.

Mä tykkään Potkan ajatuksesta m4/3:sta "kultaisena kompromissina", mikä tekee siitä näkökulmasta riippuen joko monipuolisesti hyvän tai sitten kaikkeenkelpaamattoman.

Nikon V1 oli mulle objektiivien koon takia ihastus, mutta käytännön kuvaamisessa m4/3 on kuitenkin mun juttuni, kun kuvaan usein irtosalamoilla, mikä vaatii kameralta vähän enemmän ominaisuuksia.

Aika harvoin törmään tilanteeseen, jossa kameran ominaisuudet loppuvat kesken. Sen sijaan ilahdun aina siitä, että kuvauskaluston mukana raahaaminen ei ole vaivalloista. Isompaan formaattiin siirtymistä en mieti siksi ollenkaan. Kuljen tässäkin asiassa mieluiten kultaista keskitietä.
temama
Viestit: 10993
Liittynyt: Maalis 13, 2008 9 : 12

Viesti Kirjoittaja temama »

ppotka kirjoitti:
temama kirjoitti:
Filmiaikana kino oli yleisin formaatti. Wanhaan hyvään aikaan...
Silmälaput... Filmiaikana kino ei todellakaan ollut yleisin formaatti. Esimerkiksi omassa työssäni se oli poikkeus, yleensä silloin tarvittiin kuvia diasarjaan. Muuten kuvattiin aina isommilla formaateilla. Instamatic-tyyliset (126 ja 110) olivat yleisimmät skaalan toisessa päässä. Jonkinlaista suosiota kinofilmi sai vasta elämänsä viimeisellä vuosikymmenellä ajalla ennen digiä. Tämä onkin ainoa syy miksi siitä tuli myös digiformaatti. Canonilla ja Nikonilla oli valmis systeemi, ja heille oli parempi tehdä kennokoko olemassa olevan systeemin ehdoilla kuin miettiä koko asia uuden teknologian pohjalta.
joopajoo. Ai, että "jonkinlaista" suosiota?! Minä ainakin aloitin valokuvaustouhut aikakaudella jolloin kinoa oli vähän joka kamera, pokkareista lähtien. Olympuksen µ[mju:] oli muuten suosikkipokkarini! Ihmeen hyvä optiikka niin pienessä kamerassa, ja vielä hei kinoruudulle!!!
Ette sattumoisin esimerkiksi muista enää miten hallitsevaa kinofilmin ja kinofilmirullien myynti oli kaupoissa?
60-luvun kinojärkkereillä olen aloitellut, ja kinoa aina siihen asti kunnes APS-C digirungot tulivat.
Toki tiedostan muidenkin isojen ja merkittävien formaattien olemassaolon, mutta mielestäni aika huuhaata vähätellä kinon merkittävää roolia aina 60-luvun lopulta lähtien.
Se oli hyvä kompromissi, ja miksi ei olisi sitä edelleen?
temama
Viestit: 10993
Liittynyt: Maalis 13, 2008 9 : 12

Viesti Kirjoittaja temama »

alsalus kirjoitti:
Mä tykkään Potkan ajatuksesta m4/3:sta "kultaisena kompromissina", mikä tekee siitä näkökulmasta riippuen joko monipuolisesti hyvän tai sitten kaikkeenkelpaamattoman...

...Aika harvoin törmään tilanteeseen, jossa kameran ominaisuudet loppuvat kesken. Sen sijaan ilahdun aina siitä, että kuvauskaluston mukana raahaaminen ei ole vaivalloista. Isompaan formaattiin siirtymistä en mieti siksi ollenkaan. Kuljen tässäkin asiassa mieluiten kultaista keskitietä.
m43 on vain yksi kompromissi, ei muuta. Pelkkää mielikuvaa ajatella sen olevan jonkinlainen "kultainen" keskitie. Mitä se ei todellakaan ole kaikille, ei edes perusnäpsijöille. APS-C on ihan yhtä kultainen kompromissi toisille jne. 4/3 kuvasuhde ei tee siitä ainakaan yhtään parempaa vaikka se käyttää tehokkaammin hyväkseen objektiivin piirtoympyrää...Yhtä hyvin voi sanoa, että esim. apsc on aivan loistava kun siitä objektiivin piirtoympyrän keskeltä (yleensä paras piirto) voi rajata nätisti vaikka neliön. Ja nykyisten katselutottumusten mukaisesti 4/3 kuvasuhde on kaukana ihanteellisesta. Vai katsotteko himassa vieläkin kuvaputkitoosia?
Nykyiset apsc valokuvauslaitteiden ei tarvitse olla juurikaan m43 vehkeitä isompia, kuten olette varmasti todenneet.
moonshine
Viestit: 1312
Liittynyt: Heinä 27, 2010 21 : 08

Viesti Kirjoittaja moonshine »

jmjh kirjoitti:
moonshine kirjoitti: Suosittelen lainaamaan Ansel Adamsin tai vastaavan valokuvauskirjan ja tsekkaamaan, kuinka moni kuvista toimii pienen doffin takia ja kuinka moni niistä paranisi tällä dof-taiteella. Voi olla, että taikasana on ihan joku muu.
Ansel Adams on nyt ehkä aika huonoesimerkki, kun Adams taisi kuvata suurimmaksi osaksi maisemaa ja maisemakuvissa harvemmin leikitään dofilla. Valokuvaus on kuitenkin muutakin kuin maisemien taltiontia?
Vai että "maisemien taltiointia". Suosittelen lämpimästi tutustumaan herran tuotantoon hieman lähemmin; vaikka niihin potretteihin.

Edelleenkin muuten puuttuu dof-taitelijoiden esimerkit niistä huikeista valokuvista, joita pienen pieni syväterävyys tuottaa.

PS. Ootko temama ikinä kokeillut pystykuvaa ottaa?
jmjh
Viestit: 1055
Liittynyt: Helmi 27, 2009 1 : 00

Viesti Kirjoittaja jmjh »

moonshine kirjoitti: Vai että "maisemien taltiointia". Suosittelen lämpimästi tutustumaan herran tuotantoon hieman lähemmin; vaikka niihin potretteihin.
Anteeksi, minulle Adams on jäänyt mielees Yosemiten ja muiden vastaavien paikkojen maisema kuvista (saattee minun puolesta *sensuroitu* pilkkua "virallisesti" hyväksyttävästä termista keskenänne ihan miten paljon haluatte), mutta ilmeisesti olisi sitten pitänyt tuntea herran koko tuotanto että ymmärtää teidän esimerkit. Minua ei kiinnosta nämä väännöt.
kribe
Viestit: 4537
Liittynyt: Loka 07, 2006 18 : 14
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Viesti Kirjoittaja kribe »

temama kirjoitti:m43 on vain yksi kompromissi, ei muuta. Pelkkää mielikuvaa ajatella sen olevan jonkinlainen "kultainen" keskitie. Mitä se ei todellakaan ole kaikille, ei edes perusnäpsijöille.
Ei kai kukaan ole muuta väittänytkään. Kaikki formaatit ovat kompromisseja, toisille kultainen keskitie on m43, toisille se on keskari tai isommat formaatit.

Ja mitä kuvasuhteeseen tulee, niin mitään yhtä oikeeta ei olekaan. Pystykuvat eivät kuitenkaan juuri koskaan ole muuta kuin 4:3 tai 5:4, 3:2 on siihen typerä.

Vaakakuvissa taas kuvasuhteet on kaikkea neliön ja 1:10 väliltä.
"All I can do is be me, whoever that is." -Bob Dylan
ppotka
Viestit: 2419
Liittynyt: Elo 09, 2005 20 : 16
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ppotka »

temama kirjoitti:Minä ainakin aloitin valokuvaustouhut aikakaudella jolloin kinoa oli vähän joka kamera, pokkareista lähtien. Olympuksen µ[mju:] oli muuten suosikkipokkarini! Ihmeen hyvä optiikka niin pienessä kamerassa, ja vielä hei kinoruudulle!!!
Ette sattumoisin esimerkiksi muista enää miten hallitsevaa kinofilmin ja kinofilmirullien myynti oli kaupoissa?
Sinä et ole koko maailma, eikä ole Suomikaan. 70- ja 80-luvuilla Kodak oli maailmassa filmin ykkönen ja Kodakin Instamatic ja Pocket Instamatic -kamerat maailman myydyimpiä kameroita. USA:ssa, joka oli maailman ylivoimainen valokuvausmarkkina, niiden markkinaosuus oli luokkaa 85%! Kino nousi niiden ohi vasta 80-luvun puolivälin jälkeen. Suomessa aiemmin kuin USA:ssa. Perspektiivisi lyhyyttä kuvaa Olympuksen Mjuu (Stylus). Se tuli vuonna 1991. Silloin kino oli ykkönen ja hallitsi tämän viimeisen vuosikymmenen ennen digiä.
pekkapotka.com
markku55
Viestit: 3155
Liittynyt: Tammi 13, 2010 18 : 10
Paikkakunta: Hanko

Viesti Kirjoittaja markku55 »

ppotka kirjoitti:
temama kirjoitti:Minä ainakin aloitin valokuvaustouhut aikakaudella jolloin kinoa oli vähän joka kamera, pokkareista lähtien. Olympuksen µ[mju:] oli muuten suosikkipokkarini! Ihmeen hyvä optiikka niin pienessä kamerassa, ja vielä hei kinoruudulle!!!
Ette sattumoisin esimerkiksi muista enää miten hallitsevaa kinofilmin ja kinofilmirullien myynti oli kaupoissa?
Sinä et ole koko maailma, eikä ole Suomikaan. 70- ja 80-luvuilla Kodak oli maailmassa filmin ykkönen ja Kodakin Instamatic ja Pocket Instamatic -kamerat maailman myydyimpiä kameroita. USA:ssa, joka oli maailman ylivoimainen valokuvausmarkkina, niiden markkinaosuus oli luokkaa 85%! Kino nousi niiden ohi vasta 80-luvun puolivälin jälkeen. Suomessa aiemmin kuin USA:ssa. Perspektiivisi lyhyyttä kuvaa Olympuksen Mjuu (Stylus). Se tuli vuonna 1991. Silloin kino oli ykkönen ja hallitsi tämän viimeisen vuosikymmenen ennen digiä.
Juuri näin, USA oli päämarkkina-alue filmikuvauksen kannalta, ja amerikkalaisten käsitys tilanteiden ikuistamisesta oli ehkä hieman vaatimattomampi kuin eurooppalaisten, jotka omaksuivat laadun tarpeet aikaisemmin. USA:ssa taidettiin mm myydä suurin osa ns. kertakäyttökameroista, joiden laaduttomuus ymmärrettiin Euroopassa aika hyvin.
Sony A7R 3, A6500, 5n, Pentax K-30, Olympus E-PL5,-6,-7, E-M1, iso joukko AF/MF laseja ja vanhaa filmi sälää
temama
Viestit: 10993
Liittynyt: Maalis 13, 2008 9 : 12

Viesti Kirjoittaja temama »

ppotka kirjoitti:
temama kirjoitti:Minä ainakin aloitin valokuvaustouhut aikakaudella jolloin kinoa oli vähän joka kamera, pokkareista lähtien. Olympuksen µ[mju:] oli muuten suosikkipokkarini! Ihmeen hyvä optiikka niin pienessä kamerassa, ja vielä hei kinoruudulle!!!
Ette sattumoisin esimerkiksi muista enää miten hallitsevaa kinofilmin ja kinofilmirullien myynti oli kaupoissa?
Sinä et ole koko maailma, eikä ole Suomikaan. 70- ja 80-luvuilla Kodak oli maailmassa filmin ykkönen ja Kodakin Instamatic ja Pocket Instamatic -kamerat maailman myydyimpiä kameroita. USA:ssa, joka oli maailman ylivoimainen valokuvausmarkkina, niiden markkinaosuus oli luokkaa 85%! Kino nousi niiden ohi vasta 80-luvun puolivälin jälkeen. Suomessa aiemmin kuin USA:ssa. Perspektiivisi lyhyyttä kuvaa Olympuksen Mjuu (Stylus). Se tuli vuonna 1991. Silloin kino oli ykkönen ja hallitsi tämän viimeisen vuosikymmenen ennen digiä.
Kuulehan PP, minä puhun vain omasta kokemuksestani ja kirjoitan omia mielipiteitäni. En ole missään vaiheessa kailottanut tietäväni asioita paremmin kuin kukaan muu (se taitaakin olla enemmän sun heiniä).

Kerroin että olympus mjuu oli suosikki kinofilmipokkarini, ei suinkaan ensimmäiseni, kylläkin viimeinen.

Enkä tosiaan puhun jenkkien vouhotuksista, vaan enemmänkin eurooppalaisesta näkövinkkelistä. Jenkkien hommista en muutenkaan erityisesti perusta.
Ohiampuja
Viestit: 458
Liittynyt: Tammi 04, 2005 11 : 13
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Ohiampuja »

kribe kirjoitti:En tiedä miten fuji ja Sony liittyy m43 järjestelmään...
Onhan se jännä seurata kuinka m4/3 pärjää kun peilittömät markkinat kehittyy. Minusta olisi parempi jos teknologia-kirjavuus pysyisi kurissa, niin Sigman kaltaisten merkkien olisi helpompi kehittää objektiiveja.
kribe
Viestit: 4537
Liittynyt: Loka 07, 2006 18 : 14
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Viesti Kirjoittaja kribe »

Ohiampuja kirjoitti:
kribe kirjoitti:En tiedä miten fuji ja Sony liittyy m43 järjestelmään...
Onhan se jännä seurata kuinka m4/3 pärjää kun peilittömät markkinat kehittyy.
Mulle tuo on aikalailla se ja sama. En ole naimisissa minkään järjestelmän kanssa. Kun tulee hyvä syy vaihtaa, niin vaihdan. Aika pikkujuttu kuitenkin.
"All I can do is be me, whoever that is." -Bob Dylan
ppotka
Viestit: 2419
Liittynyt: Elo 09, 2005 20 : 16
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ppotka »

temama kirjoitti:
Kuulehan PP, minä puhun vain omasta kokemuksestani ja kirjoitan omia mielipiteitäni. En ole missään vaiheessa kailottanut tietäväni asioita paremmin kuin kukaan muu (se taitaakin olla enemmän sun heiniä).

Kerroin että olympus mjuu oli suosikki kinofilmipokkarini, ei suinkaan ensimmäiseni, kylläkin viimeinen.

Enkä tosiaan puhun jenkkien vouhotuksista, vaan enemmänkin eurooppalaisesta näkövinkkelistä. Jenkkien hommista en muutenkaan erityisesti perusta.
Aha, päädymme jälleen samaan kuin niiden optiikan lakiesi kanssa?

Tämä "keskustelu" lähti kuitenkin liikkeelle omista väitteistäsi siitä mitä formaatteja ihmisille on tuputettu ja miten kino oli filmiaikana yleisin käytetty formaatti. Jenkkien vouhotukset olivat kuitenkin ehkä hiukan olennaisia, jos Kodak valmisti silloin (ennen 90-lukua ja Fujin nousua) 80-90% koko maailman käyttämistä filmeistä. USA:n markkinat olivat myös varsin oleellisia määräämässä mihin suuntaan digikamerat lähtivät kehittymään ja millaisia kameroita me Suomessakin saamme edelleenkin ostaa.

Mainitsethan seuraavan "totuuden" kailotuksesi kohdalla, että optiikan lait koskevat vain sinua, tuputettu on vain sinulle ja kyseessä onkin vain sinun eniten käyttämä, kiitos.
pekkapotka.com
ppotka
Viestit: 2419
Liittynyt: Elo 09, 2005 20 : 16
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ppotka »

kribe kirjoitti:
Ohiampuja kirjoitti:
kribe kirjoitti:En tiedä miten fuji ja Sony liittyy m43 järjestelmään...
Onhan se jännä seurata kuinka m4/3 pärjää kun peilittömät markkinat kehittyy.
Mulle tuo on aikalailla se ja sama. En ole naimisissa minkään järjestelmän kanssa. Kun tulee hyvä syy vaihtaa, niin vaihdan. Aika pikkujuttu kuitenkin.
+1. Järjestelmät tulevat ja menevät. Samoin isotkin firmat, kuten esillä ollut Kodak kaikkine Instamaticeineen. Polaroid oli samanlainen ikoni. Suomessa Eiri hallitsi aikanaan niin kuvamarkkinoita kuin ammattilaisten laitemyyntiäkin. Keskikoon kameran kuolema ammattikäytössä oli käsittämättömän nopea. Toisaalta nyt niitä saa yhtä käsittämättömän halvalla käytettyinä. Seuraavaksi tekee lähtöä DSLR... Muutos ei lopu koskaan.
pekkapotka.com
Ohiampuja
Viestit: 458
Liittynyt: Tammi 04, 2005 11 : 13
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Ohiampuja »

No eihän M4/3 pärjääminen mikään elämän ja kuoleman kysymys ole.

Mutta jos yrittää pysyä tässä alkuperäisessä otsikossa, niin minusta se on kuitenkin aika mielenkiintoinen asia. Jos eri valmistajien teknologiat olisivat paremmin yhteensopivia, niin se kannustasi Sigman ja Tamronin kaltaisia valmistajia tulemaan mukaan, ja se tekisi hyvää peilittömien laitetarjoomalle ja myös kuluttajahinnoille. Toivottavasti :)

Mutta jos joka merkkii häärää omiaan, niin silloin tietysti saadaan paljon erilaisia vaihtoehtoja, mutta kuinka pitkäikäisiä tai kilpailukykyisiä niistä silloin saadaan?

Tällä hetkellä M4/3 ja Sonyn NEX taitaa olla ainoat järjestelmät, mihin tehdään myös kolmannen osapuolen objektiiveja? Vai mikä mahtaa olla tilanne?
Viimeksi muokannut Ohiampuja, Kesä 02, 2014 10 : 11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Matti_JH
Viestit: 12229
Liittynyt: Tammi 25, 2008 19 : 09
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Matti_JH »

Sen paremmin tiiä, mutta kun täällä väännetään peistä siitä, mikä formaatti on paras, niin paras mihin?

-katukuvaukseen
-maisemakuvaukseen
-studiokuvaukseen
-luontokuvaukseen
*lintu
*nisäkäs
*makro
*koju
-tuotekuvaukseen
-urheilukuvaukseen
-mustan koiran kuvaamiseen lumihangella
-hääkuvaamiseen
-keikkakuvaukseen
-arkikuvaukseen
....

?
mremonen
Viestit: 9589
Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
Paikkakunta: itähelsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mremonen »

Ohiampuja kirjoitti:Tällähetkellä M4/3 ja Sonyn NEX taitaa olla ainoat järjestelmät, mihin tehdään myös kolmannen osapuolen objektiiveja? Vai mikä mahtaa olla tilanne?
Joo, Canon ja Nikonhan jo lopetti, kun ei peilikamerat myy. Ei niille kukaan mitään valmista. Paitti arkkuja.

Mutta ilmeisesti näiden peilittömien kohdalla homma on näin. Ei taida EOS-M:ään eikä Nikonin 1-sarjaa saada kuin valmistajien omia kikkuloita.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
moonshine
Viestit: 1312
Liittynyt: Heinä 27, 2010 21 : 08

Viesti Kirjoittaja moonshine »

Sanoisin, että noin keskimäärin asiaan vihkiytynyt harrastaja tietää hyvin m4/3-kalustonsa rajat ja hyödyt ja osaa myös ottaa kalustostaan potentiaalin irti.

Sillan alta tulee aina muutama trolli huutelemaan, joiden ilmaisu eittämättä rakentuu yhden mahtikortin varaan, että lälläs lää, dof-taiteilu ei onnistukaan (niin hyvin) tällä järjestelmällä.
mremonen
Viestit: 9589
Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
Paikkakunta: itähelsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mremonen »

mremonen kirjoitti:Mutta ilmeisesti näiden peilittömien kohdalla homma on näin. Ei taida EOS-M:ään eikä Nikonin 1-sarjaa saada kuin valmistajien omia kikkuloita.
Jaa, korjaanpa itseäni. Onhan tuo halpisvalmistaja tseissi, joka jaksaa yrittää, ja niitä saa vieläpä alennushintaan:
http://petapixel.com/2014/06/01/deal-al ... -together/
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
Vastaa Viestiin