Nikon D4s

[hassel]

Tilausjono on yhdyssana...

Köyhätkyykkyyn..

...ja pissitään päälle.

pis, pis..

[Maffer]

Tästähän vois pyöräyttää myös D4x:n sillä Hasselbadin multishot-tekniikalla. 64MP lähtis.

[hassel]

Tästähän vois pyöräyttää myös D4x:n sillä Hasselbadin multishot-tekniikalla. 64MP lähtis.

:D

[Holden]

Testikuvia eri herkkyyksillä. NEFfejäkin löytyy. Uusin ACR ja Lightroom release candidatehan tukee jo näitä.

[Holden]

DXO:n mittaukset tulleet

Vähän yllättäen, D3s ja Df ovat low light scoressa edellä. Erothan nyt menevät virhemarginaaliin, mutta ilmeisesti parannusta ei ole tullut kuitenkaan.

[mappe]

DXO:n mittaukset tulleet

Vähän yllättäen, D3s ja Df ovat low light scoressa edellä. Erothan nyt menevät virhemarginaaliin, mutta ilmeisesti parannusta ei ole tullut kuitenkaan.

Eli näistä voisi päätellä että kennon osalta poljetaan paikallaan, D3s julkaistiin jo 2009. Kohta ollaan jo Canonin kehitysvauhdissa :)

[kribe]

DXO:n mittaukset tulleet

Vähän yllättäen, D3s ja Df ovat low light scoressa edellä. Erothan nyt menevät virhemarginaaliin, mutta ilmeisesti parannusta ei ole tullut kuitenkaan.

Eli näistä voisi päätellä että kennon osalta poljetaan paikallaan, D3s julkaistiin jo 2009. Kohta ollaan jo Canonin kehitysvauhdissa :)

Maksimidynamiikassa 1,5 aukon ero ja ISO12800 herkkyydellä 0,7 aukon ero D4s:n hyväksi. Kyllä tuo ja suurempi resoluutio jotain lisää tuo, tuossahan ei ole mitattu yksityiskohtien määrää suurilla herkkyyksillä. Siinähän voi olla paljonkin eroa, tai sitten ei. Pelkkä kohinan määrä ei kauheasti kerro "low light" ominaisuuksista.

Mutta tosiaan aika pienet on kehitysaskeleet.

[nomad]

DXO:n mittaukset tulleet

Vähän yllättäen, D3s ja Df ovat low light scoressa edellä. Erothan nyt menevät virhemarginaaliin, mutta ilmeisesti parannusta ei ole tullut kuitenkaan.

Eli näistä voisi päätellä että kennon osalta poljetaan paikallaan, D3s julkaistiin jo 2009. Kohta ollaan jo Canonin kehitysvauhdissa :)

Maksimidynamiikassa 1,5 aukon ero ja ISO12800 herkkyydellä 0,7 aukon ero D4s:n hyväksi. Kyllä tuo ja suurempi resoluutio jotain lisää tuo, tuossahan ei ole mitattu yksityiskohtien määrää suurilla herkkyyksillä. Siinähän voi olla paljonkin eroa, tai sitten ei. Pelkkä kohinan määrä ei kauheasti kerro "low light" ominaisuuksista.

Mutta tosiaan aika pienet on kehitysaskeleet.

Näytekuvista katsottuna D4s vaikuttaa kuitenkin aika hyvältä.

D3s -> D4 kehitystarpeeseen taisivat kuvanlaatua enemmän vaikuttaa lehtikuvaajien tarpeet paremmasta videokamerasta.

[paaton]

Siis mitä helkkaria täällä horistaan?

http://nikonrumors.com/2014/03/10/nr-ex ... more-73750

As the guy who conducted this test, the biggest take away I got from it was the very pleasant discovery that the new RAW S (Small) format does indeed dramatically improve the sensor's ability under low light conditions. Having studied the full size original RAW files extensively on my monitor (and prior to JPEG compression), I would subjectively rate the high ISO improvement of the smaller RAW S format as being a full stop improvement over the normal RAW L (Large) format.

[jmjh]

Eli näistä voisi päätellä että kennon osalta poljetaan paikallaan, D3s julkaistiin jo 2009. Kohta ollaan jo Canonin kehitysvauhdissa :)

Fysiikka asettaa tiettyjä rajoja sille, että miten paljon kohinaa pystytään välttämään (poisson kohina jne.). Joskus oli esillä jotain laskelmia siitä että korkeilla herkkyyksillän aletaan jo olemaan lähellä tuota rajaa, mutta laskuissa saattoi olla jotain virheitä. Myös se että kohinatasoja ei ole hirveesti enää kehittynyt tuosta antaisi viitteitä sille että rajat alkaa olla lähellä. Toivottavasti rajoja ei kuitenkaan vielä olla täysin saavutettu, mutta rajattomasti kohinatasoja ei kuitenkin voida pienentää.

[jiihaa2]

Siis mitä helkkaria täällä horistaan?

http://nikonrumors.com/2014/03/10/nr-ex ... more-73750

As the guy who conducted this test, the biggest take away I got from it was the very pleasant discovery that the new RAW S (Small) format does indeed dramatically improve the sensor's ability under low light conditions. Having studied the full size original RAW files extensively on my monitor (and prior to JPEG compression), I would subjectively rate the high ISO improvement of the smaller RAW S format as being a full stop improvement over the normal RAW L (Large) format.

No en mä tuosta mitään muuta osaa päätellä kuin että tämä kaveri hehkuttaa samaa asiaa minkä takia D800 pärjää D4:lle kohinassa. Eli skaalaaminen pienemmäksi vähentää kohinaa. Jos skaalaa pikselien määrän neljännekseen niin kohina helposti tippuu puoleen eli aukolla, ja homma toimii kyllä skaalatulle raakakuvalle yhtä lailla, vaikka se oman algoritminsa tarviikin.

Ja tuosta jmjh fysiikkaan liittyvästä jutusta - joo-o, mutta esimerkiksi värifiltterit on melkoinen epäideaalisuus ketjussa vielä, fotoneista menee isompi osa hukkaan ja samplays on kaukana ideaalisesta. Foveon tyylinen ratkaisu tulee ehkä vielä joku päivä ohittamaan nykyiset, ja muutama muukin uusi juttu nähdään. Järkkäreissä ei esim. ole BSI sensoreita vielä kun ne on hivenen kalliita siinä koossa. Mekaaninen suljin on turha rajoite, sähköinen olisi kivempi... jne. Menee OT mutta kuinkahan REDien suljin pelaa, mahtaako olla vaan rolling shutter? Ja kauheeton frame rate tapa peittää sen ongelmat?

[mappe]

Siis mitä helkkaria täällä horistaan?

http://nikonrumors.com/2014/03/10/nr-ex ... more-73750

As the guy who conducted this test, the biggest take away I got from it was the very pleasant discovery that the new RAW S (Small) format does indeed dramatically improve the sensor's ability under low light conditions. Having studied the full size original RAW files extensively on my monitor (and prior to JPEG compression), I would subjectively rate the high ISO improvement of the smaller RAW S format as being a full stop improvement over the normal RAW L (Large) format.

Mitä ihmettä tuossa linkissä horistaan

[jmjh]

Ja tuosta jmjh fysiikkaan liittyvästä jutusta - joo-o, mutta esimerkiksi värifiltterit on melkoinen epäideaalisuus ketjussa vielä, fotoneista menee isompi osa hukkaan ja samplays on kaukana ideaalisesta. Foveon tyylinen ratkaisu tulee ehkä vielä joku päivä ohittamaan nykyiset, ja muutama muukin uusi juttu nähdään. Järkkäreissä ei esim. ole BSI sensoreita vielä kun ne on hivenen kalliita siinä koossa.

Niin sanoinkin että ei rajoja vielä välttämättä ole saavutettu, koska ei ne laskut tainnu aukottomia olla. Mutta tiukkaa voi alkaa olemaan ja ei sieltä välttämättä aukon-pari parannuksia enää niin helpolla revita.

Tuosta BSI:stä wiki sanoo, että "This change can improve the chance of an input photon being captured from about 60% to over 90%". Tuo olisi sellainen 1/3-1/2 aukon parannus kohinoihin ja sen jälkeen ei sitten enää paljon paranneta. Tuosta värifilttereistä vs. Foveonista en nyt suoraan osaa sanoa kun taajuusriippuvuus tulee mukaan, mutta jos karkeasti sanotaan että nyt värifilttereillä saa vain 1/3 talteen siinä se sitten jokin 1.5 aukon parannus mahdollinen. Btw. onko tuosta Foveonista mitää mittauksia vielä?

[jiihaa2]

En ole oikein mitään kunnollista mittausdataa Foveoneista nähnyt. DP3 Merriliä kiinnostaisi ihan mielenkiinnosta kokeilla, saa jo sen verran edullisesti noita. Mutta jotkut reviewt raportoi dynamiikan osalta sen verran katastrofaalisia asioita etten ole viitsinyt tuohon ryhtyä.

Foveon on siis kaukana valmiista, vaikka idea on hyvä. Teknologia on myös ainakin kymmenen vuotta vanha eli kehityksen nopeus ei ole dramaattinen. Toisaalta, olihan CMOS ja CCD teknologiat 70-luvun alussa jo kilpasilla (vähän kuin sähkö ja bensa autoissa), ja kesti sen 25 vuotta että CMOS ajoi ohi.

Pitäisi oikein miettiä tuo että paljonko olisi vielä varaa parantaa, noin teoreettiselta pohjalta, jos tosiaan ainoa kohinalähde olisi fotonit. ISO arvon sijaan pitäisi vaan päättää että montako fotonia haluaa valottaa kirkkaimpiin pikseleihin :) ei sitä parannettavaa tosiaan valtavasti enää ole.

[jmjh]

Pitäisi oikein miettiä tuo että paljonko olisi vielä varaa parantaa, noin teoreettiselta pohjalta, jos tosiaan ainoa kohinalähde olisi fotonit. ISO arvon sijaan pitäisi vaan päättää että montako fotonia haluaa valottaa kirkkaimpiin pikseleihin :) ei sitä parannettavaa tosiaan valtavasti enää ole.

Jos tiedetään, että montako fotonia tulee pikseliin niin kohina on neliöjuuri tuosta määrästä. Mutta eniten vaikutusta tulee tietysti niihin vähiten kirkkaisiin pikseleihin. Fotonien lukemat saisi sitten tietoon kun tietää tulevan valon intensiteettin ja tietysti pikselin valoa-keräävän osan pinta-alan. Noista saa helposti laskettua photonin määrän kun kertoo intensiteetin pinta-alalla ja valotusajalla ja jakaa photonin energialla (olettaa jonkin yhden taajuuden). Mutta tuo saapuvan valon intensiteetin määritys ja pinta-ala taitaa olla ne suurimmat vaikeudet jos ei satu olemaan Nikonin insinööri. Ehkä tuohon jonkin hyvän arvion saisi jos olettaa että pinta-ala on kokokennon pinta-ala jaettuna pikselin määrällä ja määrittää intensiteetin jollakin laserilla.

[Alex]

Pitäisi oikein miettiä tuo että paljonko olisi vielä varaa parantaa, noin teoreettiselta pohjalta, jos tosiaan ainoa kohinalähde olisi fotonit. ISO arvon sijaan pitäisi vaan päättää että montako fotonia haluaa valottaa kirkkaimpiin pikseleihin :) ei sitä parannettavaa tosiaan valtavasti enää ole.

Huoneenlämmössä ja lämpimämmässä taitaa lämpökohina tulla hiljalleen merkittäväksi. CCD:tä käytetään jäähdytettynä menestyksekkäästi erittäin vähäkohinaisena Tiedä vaikka saisimme ennen pitkään uudelleen CCD-kennolla toteutetun nestemäisellä typellä jäähdytetyn supervähäkohinaisen kennon jossain ammattirungossa käyttöön.

Toinen vaihtoehto on käyttää rinnakkain useita kennoja ja laskea kohina pois vertaamalla tuloksia.

--

[Rockford]

Tiedä vaikka saisimme ennen pitkään uudelleen CCD-kennolla toteutetun nestemäisellä typellä jäähdytetyn supervähäkohinaisen kennon jossain ammattirungossa käyttöön.

Mitehän usein tuollaista runkoa pitäisi tankata nestetypellä? Ehkä jossain studiokäytössä jos ne typpi tulisi letkuja/putkia pitkin jostain. :-)

[Alex]

Tiedä vaikka saisimme ennen pitkään uudelleen CCD-kennolla toteutetun nestemäisellä typellä jäähdytetyn supervähäkohinaisen kennon jossain ammattirungossa käyttöön.

Mitehän usein tuollaista runkoa pitäisi tankata nestetypellä? Ehkä jossain studiokäytössä jos ne typpi tulisi letkuja/putkia pitkin jostain. :-)

Reppu selässä...

Lähinnä mietiskelin sitä, että vaikka nykyinen tie kennojen signaali/kohinasuhteessa olisi kuljettu lähes loppuun on olemassa muitakin mahdollisuuksia tämän parantamiseen.
Ehkäpä tuo usean kennon käyttäminen/valottaminen samaan aikaan on realistisempi vaihtoehto. kamerassa "pinottaisiin" sitten erilliset kuvat jolloin satunnaiskohina vähenisi merkittävästi.

[jmjh]

Ehkäpä tuo usean kennon käyttäminen/valottaminen samaan aikaan on realistisempi vaihtoehto. kamerassa "pinottaisiin" sitten erilliset kuvat jolloin satunnaiskohina vähenisi merkittävästi.

Miten ajattelit tuon valon jakamisen eri kennolle? Ei se nyt oikein auta yhtään jos sama valomäärä jaetaan useammalle kennolle.

[jiihaa2]

Kolmen sensorin prismalla splitattu systeemi on jo aika hyvä, värifilttereistä pääsee eroon ja samplays on loistava.

Monikamerasysteemejähän on kokeiltu jo maailman sivu, mutta järkkärinä sellainen ei olisi käytännöllinen.. eikä kukaan ole vielä ratkaissut superresoluutiokuvan tekemistä eli rinnakkaisten kuvien yhdistämistä hyvin.

Pinottuja menetelmiä toki käytetään paljon tänäkin päivänä, eli peräkkäisiä kuvia yhdellä kameralla otettuna. Esim tähtihommelit ja HDR.