Fotofinlandia 2014 finalistit

[Jarski-74]

Heh en tiedä minkä pillerin camcam on nielaissut, mutta mä haluun samanlaisen.
Kyllähän se muuten näin on että liikenne tappaa hitokseen väkee, joten sulka hattuun ja joutsenen kuvaaminen on nyt sit julistettu vaaralliseksi hommaksi ;)

Moraali= tuoda totuus ja realismi julki täh?
Moraali viittaa vallitseviin käsityksiin oikeasta ja väärästä

Avataan nyt vähän tähän samaan hengenvetoon omaa voimakasta kantaani tästä.
Olen toiminut kohta 20 vuotta ammattiliikenteessä ja olen tuolla tienpäällä nähnyt kyllä kaikenlaista. Silpoutuneita onnettomuuden uhreja, miksi näitä ei näytetä lehdessä?
Olen pitänyt auton runtelemaa kuolevaa moottoripyöräilijää sylissä hänen kuollessaan siihen. Näissä en kyllä näe mitään taiteellista näkökulmaa katsoi sitä sitten miltä kantilta tahansa.
Joo ja kalevala ei sitten ole faktaa joten turha verrata tähän tunnettuun taideteokseen.
Se että joku on kuvaamassa sota-alueella on tämän oma tietoinen riskinsä, mikäli haluaa tallentaa sodan runtelemia ihmisiä ja tuoda heidän ahdinkonsa julkiseen tietouteen ei siitä pitäisi tehdä taidetta.

Se että joku on mielestään kova ja karski luonteeltaan kun näkee näissä upean taiteellisen kuvakulman olematta itse edes paikalla vallitsevissa olosuhteissa (poislukien kuvaaja itse) hei sehän hiplaa pelkkää valokuvaa joka jättää 90% alueen todellisesta tuskasta pois.

Ei palkokasveja poskionteloon tämä on vain minun mielipiteeni.

[emerik]

Se vielä puuttuisi että ruvettaisiin kolareissa ruumiita kuvailemaan iltapaskoihin. Tuntuu ettei mitään kunnioitusta ole nykyään vainajia kohden. Mutta mielipiteitä tuntuu olevan monia.

[mremonen]

Tuntuu ettei mitään kunnioitusta ole nykyään vainajia kohden.

Niinpä. Mutta afrikkalaisista ei niin väliä.

[Mikael K.]

Ajatus tai pari taiteesta ja sen suhteesta todellisuuteen. Aluksi katsoessani noita sotakuvia jäin hämmästelemään sitä miksi joku kuvaa tietoisesti sotaa ja hävitystä. Sehän on nykyään jo niin nähtyä, että kuka siitäkin on kiinnostunut? Näin hieman myöhemmin aihetta miettiessäni se saattaa olla kuvaajalle kuitenkin merkittävä kokemus. Harva kuitenkaan meistä on kohdannut sodan tuhot, mädäntyvien ruumiiden löyhkän, veren ja ties minkä hajun sekä tilanteen synnyttämän kauhun.

Se on helppo sulkea selaimen välilehti ja siirtyä seuraavaan teemaan jos kuvattu aihe ei miellytä. Ilmaan jää kuitenkin kysymys siitä onko oikein kuvata silvottuja ruumiita? Vai onko kysymys vain tarpeeton? Väkivalta pursuaa kuitenkin joka tuutista turruttaen kaikki aistit.

Aiheenvalinnan voi nähdä myös siitä näkökulmasta, että kuvaajan kokema trauma purkautuu rumina kuvina aiheuttaen mielipahaa sivistyneissä katsojissa. Eihän rumia kuvia voi katsoa aamiaisen jälkeen tai jopa pöydässä. Silti rujous ja sen kuvaaminen voivat olla kuvaajalle vapauttava kokemus. Se voi olla kuin oksennus juopottelun jäljiltä. Se on kuin pahan olon poistamista mielestä.

Vaan ovatko rumat kuvat sitten lopultakaan taidetta? Tai sitten yleensäkään oikein? Vanhan viisauden mukaan taide jäljittelee todellisuutta. Tähän pitäisi lisätä, että kohdetta pitäisi kunnioittaa. Kuitenkin tämä antiikin näkemys on saanut kilpailijoita, kun todellisuus ei ole aina herkän runollista vaan joskus vain silkkaa kauhua.

Siksi en ihmettelekään sotakuvia vaan yritän jotenkin ymmärtää sitä miksi niitä on kuvattu. Ehkä ne eivät juuri kiehdo mielikuvitusta ja ole esteettisesti kauniita mutta kuitenkin tarjoilevat todellisuuden nahkoineen ja karvoineen katsojan silmille räjäyttäen.

Ehkä juuri tässä on puolustus kuvien esittämiseksi. Todellisuus ei ole vain ihanista auringonlaskujen hetkistä nauttimista vaan myös pelkoa, tuhoa ja kaikenlaista rumaa. Siksi en ihmettelekään miksi juuri sotakuvat ovat yksi sarja esitettäviksi Fotofinlandiassa.

[mremonen]

Itse en ehkä niinkään kritisoi noita kuvia, vaan enemmän sitä, että afrikkalaisten yksilönsuoja on länsimaissa merkittävästi alempi kuin omien kansalaisten.

Miksi näin on. En tiedä.

---
Toinen juttu on varmaan se, että Meltio purkaa tuskaansa noiden kuvien kautta. Häntä varmaan turhauttaa, ettei kuvista synny enempää keskustelua eivätkä ne juurikaan saa näkyvyyttä. Varsinkaan ne kaikkein "kovimmat", joita ei ole edes varmaan julkaistu.

Toisaalta en tiedä mikä oikeasti Niklasta tuonne vetää. Tarve muuttaa maailmaa vai tarve saada kokea sellaista, mitä ei koe edes Korson asemalla aamuyöstä? Jälkimmäinen syy on se mikä vetää noihin paikkoihin sotilaita länsimaista.

[muikkunen]

Itse en ehkä niinkään kritisoi noita kuvia, vaan enemmän sitä, että afrikkalaisten yksilönsuoja on länsimaissa merkittävästi alempi kuin omien kansalaisten.

Miksi näin on. En tiedä.

Afrikkalaisten yksilönsuoja on olematon, koska afrikkalaisten yksilöllinen ihmisarvo on meille olematon. Mitä kauempana meistä joku on (etnisesti, kulttuurisesti, maantieteellisesti, elämäntilanteensa suhteen) sitä vaikeampi on samaistua.

Maailmassa tapahtuu kauheita asioita, ja on hyvä että niistä kerrotaan myös kuvin. Minusta tämä ei vielä tarkoita, että yksityiset ihmiset - elävät tai kuolleet - saa alistaa oman tarinankerrontansa välineiksi millä ehdoilla tahansa.

Tätä problematiikkaa voisi lähestyä yksinkertaisen kysymyksen kautta. Jos oma lapsesi tai äitisi makaisi verisenä, ruhjottuna ruumiina kadulla, haluaisitko nähdä häntä esittävän kuvan lehden kannessa tai Fotofinlandian finalistien näyttelyssä? Jos tähän kysymykseen pystyy vastaamaan omalta kohdaltaan myöntävästi, on varaa puolustaa noiden Meltion kuvien julkaisemista.

[Munt]

Länsimaisessa kulttuurissa ihmiselämällä on eri tavalla arvoa, kuin jossakin Kiinan maaseudulla tai Etelä-Afrikan slummeissa. Asiat nyt vaan on näin. Kun toisaalla elämä on yhtä kurjuutta tai kun Intiassa on aivan normaalia, että ruumiita lipuu pitkin jokea tai kuolleet jätetään Nepalissa vuorille eläinten syötäviksi, niin täällä Suomessa meidän tapamme kunnioittaa omaisia on erilainen. Aivan samoin afrikkalainen voi vähät välittää kadulla lojuvista ruumiista, mutta kuolema on länsimaalaiselle niin paha tabu, että asian katsontakulma on aivan toisenlainen.
Pitäisikö meidän omasta tekopyhästä asetelmastamme katsoa kritisoiden kaikkea muuta maailmaa ja tulkita sitä vain jonkun oman pyrkimyksemme mukaan? ja pitäisikö meidän hyväksyä kuvissa ainoastaan sellainen viesti ja sisältö, joka on meidän normiemme mukainen ja meille hyväksytty?

..

[Ohiampuja]

Olen toiminut kohta 20 vuotta ammattiliikenteessä ja olen tuolla tienpäällä nähnyt kyllä kaikenlaista. Silpoutuneita onnettomuuden uhreja, miksi näitä ei näytetä lehdessä?
Olen pitänyt auton runtelemaa kuolevaa moottoripyöräilijää sylissä hänen kuollessaan siihen. Näissä en kyllä näe mitään taiteellista näkökulmaa katsoi sitä sitten miltä kantilta tahansa.

Miksi valokuvan pitäisi olla taiteellista? Minusta valokuvalla on myös iso dokumentointivastuu tai -tehtävä.

Minusta tuo esimerkki liikenneonnettomuuksista on ihan hyvä. Tietysti yksilön ihmisarvoa pitää kunnioittaa, mutta uskon että liikenteen riskien ja onnettomuuksien avoimempi käsittely voisi parantaa liikenneturvallisuutta. Nyt ne ikävät ja rumat riskit painetaan piiloon omassa päässä ja halutaan unohtaa ne, kun ollaan tuolla tiellä.

itse olen kerran ollut rattijuopon aiheuttamalla kolaripaikalla ja katsonut vierestä sitä verta ja tuskaa. Ja sen tiedon ja tunteen siirtäminen kaikille ajokortin omistajille pitäisi olla oikeasti velvollisuus.

Eli minusta Meltio on oikealla tiellä ja arvostan kovasti hänen rohkeuttaan ja haluaan nostaa tälläiset ihmisarvon polkemiset yleiseen tietoisuuteen.

[fireisland]

Meltion kuvat ovat ainakin saaneet aikaan aika hyvätasoista keskustelua täällä.

[toimeve]

Fotofinlandian etusivulta kopsattu alotuslause:

Fotofinlandia 2014

Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry kutsuu kaikki kuvaajat tavoittelemaan 20 000 euron Fotofinlandia-palkintoa. Avoimen kilpailun tavoitteena on nostaa esiin suomalaisen valokuvataiteen ja käyttökuvan tuoreita ilmiöitä.

Eli laaja on skaala taiteesta käyttökuvaan.

[Munt]

Kännykkäkameroiden tuleminen markkinoille on aiheuttanut sen, että niitä onnettomuuden uhreja kuvataan nyt koko kansan toimesta ja mikään taho ei rajoita niiden kuvien julkaisua enää. Jossain Briteissä on jo hankaluuksia onnettomuuspaikoilla, kun porukka matelee ohi kännykät esillä tai parkkeeraa autonsa tien sivuun, jotta saavat naamakirjaan uudet päivitykset kuvineen. Pelastustoimi estyy ja kuvaamisen juridinen puoli muutenkin on hakusessa. Suomessa lieveilmiöt on vielä pieniä.

Tulemme näkemään vielä sen päivän, kun kansalaisilta kielletään kuvaaminen tietyissä tilanteissa kokonaan siksi, että sananvapaudessakin pitää olla jotain rajaa, kun kansalainen ei itse ymmärrä vetää sitä rajaa mihinkään. Poikkeuksena on Venäjä, josta on muodostumassa kaiken sivistyksen musta-aukko. Verkko on jo nyt täynnä venäläisiä ruumiita ja lisää tulee joka päivä. On lapsia ja vanhuksia, kun venäläinen ei erottele mitä "naamakirjaansa" postaa. Jokainen venäläinen tuntuu olevan oman elämänsä sotakuvaaja keskellä helvetillistä tulitusta ja matkalla korsuunsa lähettämään viestin päämajaan siitä, missä tänään on taisteltu ja missä on koettu menetyksiä.

..

[muikkunen]

Länsimaisessa kulttuurissa ihmiselämällä on eri tavalla arvoa, kuin jossakin Kiinan maaseudulla tai Etelä-Afrikan slummeissa. Asiat nyt vaan on näin. Kun toisaalla elämä on yhtä kurjuutta tai kun Intiassa on aivan normaalia, että ruumiita lipuu pitkin jokea tai kuolleet jätetään Nepalissa vuorille eläinten syötäviksi, niin täällä Suomessa meidän tapamme kunnioittaa omaisia on erilainen. Aivan samoin afrikkalainen voi vähät välittää kadulla lojuvista ruumiista, mutta kuolema on länsimaalaiselle niin paha tabu, että asian katsontakulma on aivan toisenlainen.

On helppo väittää kaikenlaista Kiinan maaseudulla tai Etelä-Afrikan slummeissa vallitsevista arvoista, mutta hankalampi osoittaa, että yksittäiset ihmiset todella suhtautuvat kuolemaan aivan toisin kuin me. Epäilen että se afrikkalainenkin välittää kadulla lojuvasta ruumiista, jos se sattuu olemaan lähiomainen.

[Munt]

Länsimaisessa kulttuurissa ihmiselämällä on eri tavalla arvoa, kuin jossakin Kiinan maaseudulla tai Etelä-Afrikan slummeissa. Asiat nyt vaan on näin. Kun toisaalla elämä on yhtä kurjuutta tai kun Intiassa on aivan normaalia, että ruumiita lipuu pitkin jokea tai kuolleet jätetään Nepalissa vuorille eläinten syötäviksi, niin täällä Suomessa meidän tapamme kunnioittaa omaisia on erilainen. Aivan samoin afrikkalainen voi vähät välittää kadulla lojuvista ruumiista, mutta kuolema on länsimaalaiselle niin paha tabu, että asian katsontakulma on aivan toisenlainen.

On helppo väittää kaikenlaista Kiinan maaseudulla tai Etelä-Afrikan slummeissa vallitsevista arvoista, mutta hankalampi osoittaa, että yksittäiset ihmiset todella suhtautuvat kuolemaan aivan toisin kuin me. Epäilen että se afrikkalainenkin välittää kadulla lojuvasta ruumiista, jos se sattuu olemaan lähiomainen.

Kiinan maaseudulla hukutetaan tyttölapsia, siis niitä omia lapsia ja Afrikassa meno on nyt mitä on. Eilinen ulkolinja kertoi Keski-Afrikan tasavallasta ja tätä dokkaria katsoessa ei yhtään taas ihmetytä, että Afrikassa on kehitysmaita:

http://areena.yle.fi/tv/2151933

En toki väitä etteikö kiinalaista surettaisi oman lapsensa hukuttaminen, mutta siellä ei oikeasti ole ihmiselämällä juuri mitään arvoa. Mene katsomaan, jos et usko. Afrikasta ja ihmisoikeuksista en viitsi edes alkaa väitellä.

..

[muikkunen]

Paikassa X on tolkuttoman kurjaa -> ihmiselämällä ei ole siellä mitään arvoa -> niinpä me länsimaalaisetkin voimme huoleti unohtaa kaikki eettiset koodistomme tuohon paikkaan mennessämme, koska eihän siellä millään ole mitään väliä. Tästä kurjuudesta on sitten kätevä luoda omaa kuvaajanuraa rakentavia kuvajournalistisia tarinoita, joiden äärellä kanssaihmiset kotimaassa voivat hetken kauhistella maailman pahuutta säilyttäen kuitenkin oman emotionaalisen turvallisuudentunteensa, koska nämä pahat asiathan tapahtuvat niille toisille siellä jossakin, ja ne toiset ovat itse asiassa kurjuuteensa niin tottuneita ettei se oikeastaan liikuta niitä ollenkaan. Win-win kuvaajalle ja kuvien yleisölle.

[Munt]

Paikassa X on tolkuttoman kurjaa -> ihmiselämällä ei ole siellä mitään arvoa -> niinpä me länsimaalaisetkin voimme huoleti unohtaa kaikki eettiset koodistomme tuohon paikkaan mennessämme, koska eihän siellä millään ole mitään väliä. Tästä kurjuudesta on sitten kätevä luoda omaa kuvaajanuraa rakentavia kuvajournalistisia tarinoita, joiden äärellä kanssaihmiset kotimaassa voivat hetken kauhistella maailman pahuutta säilyttäen kuitenkin oman emotionaalisen turvallisuudentunteensa, koska nämä pahat asiathan tapahtuvat niille toisille siellä jossakin, ja ne toiset ovat itse asiassa kurjuuteensa niin tottuneita ettei se oikeastaan liikuta niitä ollenkaan. Win-win kuvaajalle ja kuvien yleisölle.

Sä et tajunnut pointtia. Saako paikan esittää kurjana, jos se sitä kerran on?

..

[muikkunen]

Sä et tajunnut pointtia. Saako paikan esittää kurjana, jos se sitä kerran on?

Saa. Kyse on siitä, miten sen tekee. Vaikka toki sitäkin voi kysyä, palveleeko paikan kurjaksi osoittaminen lopulta vain kuvaajaa itseään ja sitä katsojaa, joka vilkaisee kuvia aamiaispöydässä, järkyttyy ohikiitäväksi hetkeksi, pitää itseään tämän järkyttymisen vuoksi hyvänä ja tiedostavana ihmisenä, huoahtaa tyytyväisenä kun mikään tällainen ei kuitenkaan kosketa omaa elämää millään tavalla, ja ehkä vielä puolisalaa ajattelee, että me täällä kotimaassa olemme sentään niin paljon sivistyneempiä ja rationaalisempia ja moraalisempia ihmisiä ettei mitään tällaista voisikaan täällä tapahtua.

[Munt]

Sä et tajunnut pointtia. Saako paikan esittää kurjana, jos se sitä kerran on?

Saa. Kyse on siitä, miten sen tekee.

Suomessa tiedotusvälineet ja meidän oma tiedotuskulttuurimme yrittää kaikin tavoin estää sitä, että suomalainen ihminen näkisi mitä maailmassa oikeasti tapahtuu. Käytännössä ei haluta näyttää sille katsojalle siinä aamiaispöydässä sitä, että toisissa kulttuureissa ihmisiä tapetaan ihan huvin vuoksi, mielipiteen vuoksi tai uskonnon vuoksi. Täällä konsensuksena on se, että monikulttuurisuus on ihana asia ja kaikki kulttuurit ovat samanarvoisia. Siis afrikkalainen raiskaaja, syyrialainen jihadisti ja kenialainen tyttärensilpoja, kaikki oman kulttuurinsa tuotteita, ovat kaikki yhtä hyviä kuin suomalaiset. Ja mitään kuvia ei saisi näyttää, josta näkyy mitä todellisuus näiden ihmisten elämässä on. Asioista keskustelukin leimataan moukaksi ja rasistiseksi. Tämä estää toisaalta myös meitä puuttumasta asioihin, kun ne meidän omista kulttuurillisista syistä pyyhitään maton alle pois näkyvistä. Tyttärien ympärileikkauskuvistakin isoin kohu tulee siitä, että afrikkalaisen pikkutytön kasvoja ei saisi esittää julkisuudessa Suomessa, ettei tyttö joudu siitä kärsimään.

..

[asahita]

Täällä:

http://www.fotofinlandia.fi/kilpailu/2014/

..

Missä Luontokuvaajat ???

Jossain kai....ihmettelen...

[mremonen]

pitäisikö meidän hyväksyä kuvissa ainoastaan sellainen viesti ja sisältö, joka on meidän normiemme mukainen ja meille hyväksytty?

..

Ja koska länsimaiden ulkopuolella suhtaudutaan naisiin (ja alaikäisiin) niin kuin suhtaudutaan, sinne suuntautuva seksiturismi on ok.

Turha sinne on meidän moraalia lähteä tyrkyttämään. Tuhatvuotisiin kulttuureihin.

Miksi muuten niistä tyttöjen ympärileikkauksista oikein kohistaan. Eikös joku paikallinen (kenialainen) todennut, että kyse on heidän kullttuuriin oleellisesti kuuluvasta tavasta? Ei siihen liity mitään pahaa. Saatika, että sitä täältä käsin pitäisi arvostella.

[Munt]

pitäisikö meidän hyväksyä kuvissa ainoastaan sellainen viesti ja sisältö, joka on meidän normiemme mukainen ja meille hyväksytty?

..

Ja koska länsimaiden ulkopuolella suhtaudutaan naisiin (ja alaikäisiin) niin kuin suhtaudutaan, sinne suuntautuva seksiturismi on ok.

Turha sinne on meidän moraalia lähteä tyrkyttämään. Tuhatvuotisiin kulttuureihin.

Miksi muuten niistä tyttöjen ympärileikkauksista oikein kohistaan. Eikös joku paikallinen (kenialainen) todennut, että kyse on heidän kullttuuriin oleellisesti kuuluvasta tavasta? Ei siihen liity mitään pahaa. Saatika, että sitä täältä käsin pitäisi arvostella.

Kuvat voi tulkita niin monella tavalla.
Kyllä näistäkin voi ajatella, että tämä on hieno ja koskettava kuvasarja vähän dokumentoidusta tapahtumasta. Kaiken lisäksi tämä on mielestäni koskettava sarja vailla turhaa moraalia. On ihmisen ja katsojan itsensä asia miten kuviin suhtautuu. Tässä ollaan asian ytimen äärellä. Asiat voi myös näyttää kuten ne on.

http://lightbox.time.com/2014/02/06/fem ... n-kenya/#1

Oma henkilökohtainen mielipiteeni on omani, mutta ei anneta sen vaikuttaa näiden kuvien tuomaan fiilikseen.

..