Heikuroinnin ihanuudesta

[-vilho-]

Välillä tulee hetkiä, jossa tilannekuvan ottaa siten, että kuvan tausta katkeaa, se on rauhaton tai kamerassa on linssi/asetus jolla mitään bokea ei saa aikaiseksi. Ilmeisesti muillakin. Vähän väliä törmää heikurointiin, ts. vinjetoimalla on vedetty reunat tummiksi ja häiritsevät katkot saadaan hukutettua. Vaan entäpä kun useammalla harrastekuvaajalla on systemaattinen tapa pilata kaikki kuvansa heikuroimalla. Ei pysty ymmärtämään.

-Ville

(Erityisesti muutamia vuosia sitten Heikuralla oli paha tapa käyttää hieman epäsäännöllistä vinjetointia kohteen nostoon, ja erityisesti Puusa nosti termin heikurointi termistöön.)

[OskuK]

Ei pysty ymmärtämään.

-Ville

Elämä on.

[Rustinki]

Avoimempi tapa ajatella asioita helpottaa tilannetta. Jokaisella on oikeus pilata kuvansa haluamallaan tavalla. Mutta katsojalla on myös oikeus olla pitämättä kuvasta.

[OskuK]

Minusta oma tajuamattomuutensa mainostaminen on melko avointa informointia.

[-Antti-]

Avoimempi tapa ajatella asioita helpottaa tilannetta. Jokaisella on oikeus pilata kuvansa haluamallaan tavalla. Mutta katsojalla on myös oikeus olla pitämättä kuvasta.

On se niinkin niin.
Perinteinen tapa tehdä siitä jostain konvehtia on kääntää kuva mustavalkoiseksi, lisätä kontrastia niin maan perusteellisesti ja sitten vielä enemmän vinjetointia. Paljon mustaa, suomalaiset tykkäävät tummanpuhuvista kuvista. Kokeilkaa ihan mihin vaan kuviin, toimii yllättävän hyvin. Sitten jää kysymys oliko siellä mustan ja vinjetion alla jotain, vai oliko kaikki vain kliseen monistusta? Ja onko kliseen monistus sinänsä itseisarvo ja kunnioitettavaa? En tiijjä, ehkä ei kuitenkaan.

[OskuK]

Avoimempi tapa ajatella asioita helpottaa tilannetta. Jokaisella on oikeus pilata kuvansa haluamallaan tavalla. Mutta katsojalla on myös oikeus olla pitämättä kuvasta.

On se niinkin niin.
Perinteinen tapa tehdä siitä jostain konvehtia on kääntää kuva mustavalkoiseksi, lisätä kontrastia niin maan perusteellisesti ja sitten vielä enemmän vinjetointia. Paljon mustaa, suomalaiset tykkäävät tummanpuhuvista kuvista. Kokeilkaa ihan mihin vaan kuviin, toimii yllättävän hyvin. Sitten jää kysymys oliko siellä mustan ja vinjetion alla jotain, vai oliko kaikki vain kliseen monistusta? Ja onko kliseen monistus sinänsä itseisarvo ja kunnioitettavaa? En tiijjä, ehkä ei kuitenkaan.

Vaihda noiden tilalle hdr, niin saat jotain mikä on todellisuudessa in ja pop.

[-Antti-]

Avoimempi tapa ajatella asioita helpottaa tilannetta. Jokaisella on oikeus pilata kuvansa haluamallaan tavalla. Mutta katsojalla on myös oikeus olla pitämättä kuvasta.

On se niinkin niin.
Perinteinen tapa tehdä siitä jostain konvehtia on kääntää kuva mustavalkoiseksi, lisätä kontrastia niin maan perusteellisesti ja sitten vielä enemmän vinjetointia. Paljon mustaa, suomalaiset tykkäävät tummanpuhuvista kuvista. Kokeilkaa ihan mihin vaan kuviin, toimii yllättävän hyvin. Sitten jää kysymys oliko siellä mustan ja vinjetion alla jotain, vai oliko kaikki vain kliseen monistusta? Ja onko kliseen monistus sinänsä itseisarvo ja kunnioitettavaa? En tiijjä, ehkä ei kuitenkaan.

Vaihda noiden tilalle hdr, niin saat jotain mikä on todellisuudessa in ja pop.

Hyvinkin paljon samankaltaista ilmiötä voi kumpikin olla. Kuvankäsittely edellä voidaan tehdä vaatimattomasta sisällöstä vaikuttavaa ainakin osalle yleisöä. Mieluummin näitä tehokeinoja mausteeksi eikä täytteeksi, mutta jokaisen rajat ovat yksilöllisiä.

[ahz]

Avoimempi tapa ajatella asioita helpottaa tilannetta. Jokaisella on oikeus pilata kuvansa haluamallaan tavalla. Mutta katsojalla on myös oikeus olla pitämättä kuvasta.

Diversiteetin kannalta olisi hyvä, jos kaikki pilaisivat kuvansa eritavoin, mutta toisaalta samojen virheiden tekeminen lisää yhteisöllisyyttä.

[Rustinki]

Avoimempi tapa ajatella asioita helpottaa tilannetta. Jokaisella on oikeus pilata kuvansa haluamallaan tavalla. Mutta katsojalla on myös oikeus olla pitämättä kuvasta.

Diversiteetin kannalta olisi hyvä, jos kaikki pilaisivat kuvansa eritavoin, mutta toisaalta samojen virheiden tekeminen lisää yhteisöllisyyttä.

No, näinhän se on :D

[rtfm]

Avoimempi tapa ajatella asioita helpottaa tilannetta. Jokaisella on oikeus pilata kuvansa haluamallaan tavalla. Mutta katsojalla on myös oikeus olla pitämättä kuvasta.

Diversiteetin kannalta olisi hyvä, jos kaikki pilaisivat kuvansa eritavoin, mutta toisaalta samojen virheiden tekeminen lisää yhteisöllisyyttä.

Darwinismi toimii tässäkin, eli vaikuttavimat tavat pilata kuvia jäävät henkiin, vahvistuvat ja ottavan tarvitsemansa elintilan katsojien mielessä "tyylikkäinä kuvina".
(Tein tänää hdr-maisemia ns napit kaakkoon-fiiliksellä ja lisäsin vielä vinjetoinnin. Tuli kyllä syntisen likainen olo hommasta.)

[Miikka.T]

No onko moni _hyvä_ kuva mennyt pilalle lisäämällä heikurointia? En ole vielä sellaiseen törmännyt.

[oh8gvq]

MOIT!

...tässä ollaan vasta siirtymässä 35mm => DSLR:ään..

...taustan valinnalle ei aina voi mitään..
...mutta Vinjetointia ei nykyDslrillä tule kuin "hämärän rajamailla", vaikka on second hand - supalaitteet..

...sinänsä -vilho- on mielestäni oikeassa vinjetointi pitää lisätä, jotenkin tietsikalla, mikä on makuasia..
T:Jpe

[Avokid]

En nyt ihan tajunnut tuota edellistä viestiä, mutta kyllä minä vähennän vinjetointia useammin kuin lisään. Vilhon ajatuksilla se on yhtä väärin?

[-Antti-]

Eiköhöhän vilho meinannut mustalla pensselillä päälle maalaamista, joka oikeammin kertoo mistä "vinjetoinnin" lisäämisessä kuvaan on kyse. Kun ei ihan keskelle sudi niin puhutaan vinjetoinnin lisäämisestä, että tuntuisi luonnollisemmalta operaatiolta. Optisen virheen korjailua se ei ole kuten vinjetoinnin vähentäminen.

[-vilho-]

Nimenomaan tarkoitan sitä, että reunat mustaksi (tai harvemmin vaaleaksi), jolloin toisaalta korostetaan varsinaista kohdetta, mutta samalla tehokeinon systemaattinen käyttö rupeaa pikkuhiljaa ärsyttämään, kun vastaaviin kuviin törmää jatkuvalla syötöllä ja useamman kuvaajan töissä.

Kyllä mä uskallan tunnustaa, että harrastan tuota joissain kuvissa itsekin, välillä ruuvataan kontrastit, vähennetään saturaatiota, hoodeeärrätään. Välillä toimii, välillä ei. Välillä kuva toimii tehokeinoista _huolimatta_ Aina en edes tiedä, miksi joku kuva näyttää hyvältä.

Yksi tämän harrastuksen hienouksia onkin tuo jatkuva oppiminen, mitä väkisinkin tapahtuu sekä tiedostamatta että tiedostetusti. Mut kaavoihin ei saisi kangistua.

-Ville

[Miikka.T]

Mielelläni näkisin ne muuten hyvät kuvat, mitkä on pilattu heikuroinnilla. Linkkiä?

[grafia]

Mulla on omaan heikurointiini viha-rakkaus -suhde. Moneen kuvaan heikurointi sopii, ja sitten vain automaattisesti sen lisää seuraavaan ja seuraavaan ja seuraavaan. Mutta sitten kun sen jättää jostain kuvasta pois, niin kuva tuntuukin ensin pliisulta. Välillä täytyy ihan pakottaa ittensä jättämään heikurat pois, ja sitten taas silmä tottuu elämään ilman niitä. Jonkin aikaa...

[Lay]

Vinjetointia yleensä vähennän ja lisään sitten noin 1% kerroista. En osaa tuntea syyllisyyttä harvoista heikuroinneistani.

Kyllähän siihen kiinnittää huomiota, jos joku käyttää systemaattisesti "heikurointia", karkkivärjää kaikki kuvat tai muuta vastaavaa, mutta ei se nyt vielä ole alkanut pipoa kiristämään millään tavalla. Jos kuvaamisen harrastaja on itse tyytyväinen aikaansaannoksiinsa, niin se hänelle suotakoon.

[Jossunen]

Mulla on kuvankäsittelyssä eräänlaisia kausia, jolloin huomaan tekeväni samaa asiaa ehkä turhankin kovalla toistolla kuvasta kuvaan.
Mutta suon sen itselleni, sillä eikö harrastuksen kuulukin tuottaa mielihyvää?

Ihminen ei näe noissa muokkauksissa mitään vikaa ennenkö ne tulevat omista korvista ulos. Sen jälkeen ärsyttää jos joku muu niitä vielä käyttää, vaikka toiselle se voi olla hyvinkin uutta ja ihanaa.
Myönnän itse inhoavani jos joku on tunkenut jonnekin Comic Sansia tai Photoshopin oletus gradientteja :D

No löytyipä sopiva kuvakin vielä.

[OskuK]

Ihminen ei näe noissa muokkauksissa mitään vikaa ennenkö ne tulevat omista korvista ulos. Sen jälkeen ärsyttää jos joku muu niitä vielä käyttää, vaikka toiselle se voi olla hyvinkin uutta ja ihanaa.

Hyvin sanottu.