Hannu Hautala luopui kuvaamisesta

[AnHa]

Hautalalla on parikin digikameraa. Toinen kai joku sponssi ja toisen voitti VLK-tapahtumassa viime vuonna.

Hannulla on ollut kaikki osaaminen ja välineistö tuottaa jälkeä filmillä. Lisäksi sanottava, että Hautala sai vuonna 1987 15-vuotisen taiteilija-apurahan. Nykyaikana täysin käsittämätön apurahakauden mitta. Siinä ehtii työnkulun hioa toimivaksi välineellä kuin välineellä.

[AnHa]

Kyllä mä ymmärrän Hannun filmikuvat - vakioprosessi tuottaa vakiotuloksen. Pitkälle se kantoi vaikka digiä puski oikealta ja vasemmalta.

Digi muutti koko valokuvauskentän ei pelkästään tekniikka, jolla tuottaa kuvia.

Miten monta ammattiluontovalokuvaajaa oli ennen digiä ja miten monta nyt? Suomessa Varesvuo on ainoa ammattiluontovalokuvaaja, joka tekee vain kuvia. Honkalinna tekee kait kirjoja ja kuvia, mutta ei muuta, joten menee Hannun kategoriaan ja taitaa edustaa suomalaista luontovalokuvaustraditiota puhtaimmillaan. Muilla on matkailubisnestä tms. ohessa. Nuoret somekuvaajat tekevät tilaustöitä, joten he eivät ole vapaita siinä merkityksessä, mitä Hautala oli. Luhta, Willamo ja Leinonen ovat eläkkeellä virallisesti, joten heitä ei voi ottaa mukaan laskuihin.

[temama]

Yeppulis. Mutta jos me nyt ihan rehellisiä ollaan, niin luontokuvaus ei ole kiinni siitä kuvaako filmille vai digille. Filmille ei saa yhtään millään tavalla parempaa jälkeä lintu- ym eläinkuviin kuin digille. Varsinkaan sille kinofilmille.
Minusta Hannu Hautalan filmikuvaus on noussut vähän liian itsearvoiseen asemaan. Kun fokus pitäisi olla niissä valokuvissa. Kuvausvälineillä ei tässä ole muuta arvoa kuin lisätä legendan legendaarisuutta, että 'oli se aika sissi kun kuvasinkin vain filmille!' Hannun ottamat valokuvathan tässä on se pääasia.
Vuonna 2008 julkaistiin Nikon D700, tällä ja kaikilla sen jälkeen julkaistuilla Pro ja Semipro kinorungoilla olisi saanut luontokuviin paremman teknisen laadun kuin filmille.

[temama]

Kyllä mä ymmärrän Hannun filmikuvat - vakioprosessi tuottaa vakiotuloksen. Pitkälle se kantoi vaikka digiä puski oikealta ja vasemmalta.

Digi muutti koko valokuvauskentän ei pelkästään tekniikka, jolla tuottaa kuvia.

Miten monta ammattiluontovalokuvaajaa oli ennen digiä ja miten monta nyt? Suomessa Varesvuo on ainoa ammattiluontovalokuvaaja, joka tekee vain kuvia. Honkalinna tekee kait kirjoja ja kuvia, mutta ei muuta, joten menee Hannun kategoriaan ja taitaa edustaa suomalaista luontovalokuvaustraditiota puhtaimmillaan. Muilla on matkailubisnestä tms. ohessa. Nuoret somekuvaajat tekevät tilaustöitä, joten he eivät ole vapaita siinä merkityksessä, mitä Hautala oli. Luhta, Willamo ja Leinonen ovat eläkkeellä virallisesti, joten heitä ei voi ottaa mukaan laskuihin.

Digi muutti valokuvauskenttää, mutta kaikki on lopulta kiinni yksilöstä. Jos Hannu olisi päättänyt ottaa työkalukseen digirungon, niin ei hänen olisi tarvinnut muuttaa työtavoissaan mitään muuta kuin unohtaa filmin kehitykset ja opetella ne yksinkertaiset RAW kuvan säätöhommat, mitkä todella ovat yksinkertaisia jos säätäminen jätetään sille rajoittuneelle tasolle mitä analogisella puolella voidaan kohtuullisella vaivalla tehdä&toteuttaa.

Uskon, että Hannulle luontokuvaus on elämäntapa, ei mikään työprosessi. Uusi luontokuvaus sukupolvi digivehkeineen on laajentanut homman ajanmukaisesti monialaisemmaksi yrittämiseksi.

[AnHa]

Vuonna 2008 julkaistiin Nikon D700, tällä ja kaikilla sen jälkeen julkaistuilla Pro ja Semipro kinorungoilla olisi saanut luontokuviin paremman teknisen laadun kuin filmille.

Vuonna 2008 Hautala oli ylittänyt virallisen eläkeiän. Pikkaisen menee jeesusteluksi.

[temama]

Vuonna 2008 julkaistiin Nikon D700, tällä ja kaikilla sen jälkeen julkaistuilla Pro ja Semipro kinorungoilla olisi saanut luontokuviin paremman teknisen laadun kuin filmille.

Vuonna 2008 Hautala oli ylittänyt virallisen eläkeiän. Pikkaisen menee jeesusteluksi.

Ei ole aihetta jeesusteluun, eikä karkeaan kielenkäyttöön tässä kohtaa.

Mun puolesta voidaan unohtaa digikeskustelu aivan suosiolla (vaikka digicamera.netin foorumilla ollaankin) . Hannu teki (tekee) mitä teki, ja hyvin tekeekin. Ja minusta on aivan loistava esimerkki uuden sukupolven luontokuvaajille siitä mitä saa aikaiseksi yksinkertaisella analogisella valokuvaustekniikalla.

[Maffer]

Joo'o. Hannun Kuusamokuvat oli itselle sysäys hankkia kamera. Pitäis varmaan muuttaa Kuusamoon että viitsisi taas keskittyä perinteiseen luontokuvaan. Aina kun ajaa Kuusamosta läpi tulee joku henkinen trauma kun sieltä pitää jatkaa matkaa joko etelään tai pohjoiseen. Yhhh.

[AnHa]

Ja minusta on aivan loistava esimerkki uuden sukupolven luontokuvaajille siitä mitä saa aikaiseksi yksinkertaisella analogisella valokuvaustekniikalla.

Pitää muistaa, että valokuva on aina oman aikansa tuote. Nykyinen "uusi sukupolvi" kuvaa "yksinkertaisella" tekniikalla tulevaisuudesta katsottuna. Hautala on kuvannut aikansa huippuvälineillä ja niin hänen työnsäkin on nähty. On muistettava, mitä kaikkea tällä "yksinkertaisella" valokuvalla on saatu aikaan. On esimerkiksi laukaistu suomalainen luonnonsuojeluliike jalkeille Yrjö Kokon tässä päivässä todella alkeellisilla laulujoutsenkuvilla. Martti Montosen Suomen peura kirjan kuvat ottaa paremmalla laadulla kuka tahansa, joka viettää metsäpeurojen parissa aikaansa, mutta Montosen kirjalla suojeltiin Elimyssalo, metsäpeuran paluukoti Suomessa, Kuhmossa.

Hannu Hautalan jotain kirjaa (en muista mitä) myytiin jotain 30 000 – 50 000 kappaletta (en muista lukuja). Vuonna 2019 Suomen myydyin tietokirja (legendaarinen) Loiri ylsi 73 100 kappaleen myyntiin. Toisella sijalla oleva tietokirja myi 18 200 kappaletta. Hautala on yltänyt "yksinkertaisella" tekniikalla näkyvyyteen ja levikkiin, johon ei nykyään pysty.

Näiden faktojen valossa en nyt lähtisi hirveästi digiä tähän väkisellä sovittamaan.

[zone6]

Tuttu runko, tutut opiskat. Niiden takana mies, joka tiesi mitä tekee.

Kuka pystys keskittymään digikiimakauden vehkeillä samaan?

Eipä se Hannukaan millään 70-luvun F-1:llä (saati sillä ekalla Ljubitelillä) loppuun asti kuvannut. Kyllä oli aina uusin Canonin runko ja vielä nämä tuoreimmat putketkin (EF 200-400/4L jne). Kun ei tule uutta filmirunkoa, niin on varsin helppo pysyä siinä nykyisessä. Filmimerkkiä ja tyyppiäkään ei varmaan ikinä vaihtanut.

Muutenkin aivan höpsöä vertailua tämä filmi vs digikamat.

Juu, silloin kun EOS tuli ja Canon vaihtoi bayonettinsa täysin, Hautala oli ensimmäisiä tunnettuja kuvaajia jotka siirtyivät heti uuteen sähköjärjestelmään ja lehtiartikkeleissa kehuivat AF:ää.
Eli silloin kyllä mentiin vielä uuden tekniikan mukana.

[JL Anttola]

Kun digikamerat alkoivat tarjota jotain todellisia mahdollisuuksia esimerkiksi luontokuvaukseen, oli Hannu Hautalalla jo melkoinen ura takana ja tunnustettu asema luontokuvaajana. Hän päätti pysyä omaksumissaan välineissä ja työtavoissa. Minusta hyväksyttävä ja ymmärrettävä päätös, mutta jotenkin ounastelisin, ettei häntä suuresti kiinnosta, mitä mieltä minä tai kukaan muukaan tämän palstan räpeltäjistä on hänen ratkaisuistaan ja päätöksistään...

Hannu Hautalan kuvat ja kirjat eivät ole hyviä siksi, että ne on kuvattu filmille. Ne ovat hyviä siksi, että mies löysi harrastuksen, innostui siitä tulenpalavasti ja jaksoi kehittää osaamistaan; opetella tuntemaan ne välineet, joita kulloinkin oli tarjolla, mutta ennen kaikkea jaksoi opetella kuvattaviensa tavat ja käyttäytymismallit. Sillä sitkeydellä ja innostuksella harrastuksesta saattoi rakentaa ammatin. Oli tieto sekä siitä, mitä haluaa kuvata, että siitä, miten se onnistuu.

Luonnon tuntemus lienee tärkein työkalu luontokuvaajalle, oli tallennusväline sitten tussi ja lehtiö, filmikamera tai digikamera. Tai joku muu tulevaisuuden väline.

Näin minä luulen, vaikka ei minun luulemisillani mitään merkitystä ole.

Jaakko

[elmar]

Hannu Hautalan jotain kirjaa (en muista mitä) myytiin jotain 30 000 – 50 000 kappaletta (en muista lukuja). Vuonna 2019 Suomen myydyin tietokirja (legendaarinen) Loiri ylsi 73 100 kappaleen myyntiin. Toisella sijalla oleva tietokirja myi 18 200 kappaletta. Hautala on yltänyt "yksinkertaisella" tekniikalla näkyvyyteen ja levikkiin, johon ei nykyään pysty.

HH:n ensimmäinen Kuusamossa kuvattu kirja "Kuukkelin maa" vuodelta 1984. 33 000 kappaleen ensipainos myytiin nopeasti loppuun, seuraavien painosten myyntimääristä ei ole tietoa. Veikkaan että 50 000 on alakanttiin.

Ensipainos löytyy hyllystä. Lukemisen jälkeen juoksin kamerakauppaan hankkimaan "kunnon" telen Nikon F3:en (muistaakseni). :)

[Matti_JH]

Itse en tunne Hannu Hautalaa. Kerran nähnyt.
Jotenkin tässä keskustelussa ainakaan osa ei hoksaa erästä asiaa. Eli Hautala oli monessa suhteessa pioneeri, joka auttoi muovaamaan luontokuvauksesta Suomessa sellaisen kuin se on nykyään. Toisin sanoen, se on helppo huudella Hannulle mihin suuntaan tai millä tavalla olisi pitänyt sitä ryteikköistä umpihankea kävellä kun itse kävelee perässä kyseistä jo raivattua polkua pitkin.

[AnHa]

HH:n ensimmäinen Kuusamossa kuvattu kirja "Kuukkelin maa" vuodelta 1984. 33 000 kappaleen ensipainos myytiin nopeasti loppuun, seuraavien painosten myyntimääristä ei ole tietoa. Veikkaan että 50 000 on alakanttiin.

Ensipainos löytyy hyllystä. Lukemisen jälkeen juoksin kamerakauppaan hankkimaan "kunnon" telen Nikon F3:en (muistaakseni). :)

Luontokuva-lehdessä Hannu on käynyt kirjallista uraansa läpi. Sieltä löytyisi vastaukset. Olen reissussa, enkä pääse pläräämään lehtiä.

Kajaanin kaupunginkirjastossa oli aikanaan hyvin kattava luontokirjojen osasto. Sieltä ovat kaikki Hautalan ja muiden kirjat olleet lainassa säännöllisesti.

[spege]

Itse en tunne Hannu Hautalaa. Kerran nähnyt.
Jotenkin tässä keskustelussa ainakaan osa ei hoksaa erästä asiaa. Eli Hautala oli monessa suhteessa pioneeri, joka auttoi muovaamaan luontokuvauksesta Suomessa sellaisen kuin se on nykyään. Toisin sanoen, se on helppo huudella Hannulle mihin suuntaan tai millä tavalla olisi pitänyt sitä ryteikköistä umpihankea kävellä kun itse kävelee perässä kyseistä jo raivattua polkua pitkin.

Toveri Heli puhuu nyt kalliita sanoja!

Hannu Hautala on todellakin suomalaisen luonnonvalokuvauksen pioneeri, joka ei pelkästään osannut ottaa valtavaa määrää loistavia luontokuvia linnuista maisemiin ja kaikkea siltä väliltä. Hautalan luontokuvakirjat ovat innoittaneet suuren määrän valokuvaajia 1980-luvulta lähtien jalon luonnonvalokuvauksen pariin, allekirjoittanut mukaan lukien.

En tiedä, olisiko minustakaan tullut luonnonvalokuvaajaa ja myöhemmin peräti valokuvamarsalkkaa ilman Hautalan kuvakirjojen antamaa inspiraatiota. Erityisesti Hannun valokuvateokset Kuukkelin maa, Kesäyö ja Taigametsän talvi tekivät minuun nuorena valokuva-alokkaana 1990-luvulla suuren vaikutuksen ja synnyttivät omalla kohdallani suuren innostuksen luonnonvalokuvaukseen.

Itse olen nähnyt Hautalan livenä urani aikana kolme kertaa. Ensimmäinen kerta oli 1990-luvun puolivälissä, kun Hannu oli kutsuttu pitämään diaesityksen kotikunnassani Joroisissa järjestetyssä luontokuvatapahtumassa.

Toisen kerran tapasin Hautalan kesällä 1998 Ranualla, jossa toimi silloin valokuvalegenda Matti Selänteen (Salamaselänne) johtama Luontokuva-akatemia, jossa Hannu oli silloin viikonloppukurssin pääopettajana. Tällä ikimuistoisella luontokuvauskurssilla pääsin myös keskustelemaan luonnonvalokuvauksen saloista jopa kahden kesken itse mestarin kanssa.

Kolmannen ja todennäköisesti viimeisen kerran näin Hautalan syksyllä 2002 Kuusamossa luontokuvatapahtuman yhteydessä, jossa hän esitteli yleisölle Islannissa ottamiaan kuvia. Ajoin tapahtumaan suoraan Ruotsin Lapista, jossa kävin silloin ensimmäisen kerran vaeltamassa ja kuvaamassa paljon Suomen Lappia mahtavampia maisemia, jopa yli 2000 metrin korkeuteen kohoavine vuorineen.

Myöhemmin minulla on ollut ilo omistaa jopa Hautalan ensimmäinen EF-sarjan supertele, 600/4L, kun Hannu vaihtoi sen kuvanvakaajalla varustettuun IS-malliin. Objektiivi oli kovasta käytöstä johtuen melkoisen rujossa kunnossa ja vaihdoin sen melko pian Rahalassa 300/2,8L IS:ään, jolla otin vuonna 2004 ensimmäiset DC.netin kansan keskuudessa suurta ihastusta herättäneet valkosorsavalokuvani, ensimmäisellä digikamerallani, EOS-10D:llä.

Hautala ei tosiaan itse koskaan siirtynyt digitaaliseen kuvaukseen. Muistan hänen joskus sanoneen asiasta kysyttäessä, että hän istuu huonolla selällään mieluummin kannon nokassa, kuin tietokoneen ääressä. Mielestäni on hienoa, että mies piti sananansa ja kuvasi loppuun asti (dia)filmille, jonka toisto eroaa miellyttävällä tavalla digitaalikameroiden veitsenterävästä ja sävyiltään kliinisestä toistosta.

Puheideni todisteeksi tässä on Matti Selänteen kesällä 1998 ottama kuva Ranuan eläinpuistosta, jossa harjoittelimme Hautalan johdolla telekuvausta tarhaeläimillä. Hannu on kuvassa vaimonsa Irman kanssa keskellä. Ympärillä on pääosin Kälviän kameraseuran valokuvasotakoulun oppilaita, itse seison kuvassa äärimmäisenä vasemmalla kädet housujen taskuissa. :)

[Maffer]

Ei vitja Spege sulla ois ollu siinä oikea kunnon vitriiniputki :O Tuollaisen arvo on kohta kuusinumeroinen.

[spege]

Ei vitja Spege sulla ois ollu siinä oikea kunnon vitriiniputki :O Tuollaisen arvo on kohta kuusinumeroinen.

En osannut ajatella asiaa tuolta kannalta lainkaan, kun Hautalakin oli silloin vasta kuusikymppinen ja putki sen näköinen, kuin olisi ollut Vietnamin sodassa mukana.

Kuten jotkut tietävät, minulla on ollut elämäni aikana valtava määrä kamerarojua, joista jotkut olisi kannattanut jälkiviisaasti ajatellen sijoitusmielessä säilyttää. Vuosina 2004-2005 minulla oli Leica M-sarjan filmikuvaussetti. Ostin silloin uutena M6 TTL rungon ja muun muassa priimakuntoiset käytetyt Summilux-M 35/1,4 Asph. ja Elmarit-M 21/2,8 Asph. sekä uutena Tri-Elmar-M 28-35-50/4 objektiivit, joista viimeinen on melkoinen harvinaisuus.

Tänä päivänä noiden arvo on käytettynä maksamaani hintaan nähden noin kaksinkertainen ja nousee ainakin Kameratoria seuraamalla koko ajan. Jotkut ovat nykyään valmiita maksamaan maltaita myös esimerkiksi Canon EF 50/1,0 L:stä, joka sekin minulla oli aikoinaan vähän aikaa. Sen sijaan esimerkiksi EOS-1Ds Mark III digirungolla, josta maksoin vuonna 2008 yli 7000 euroa, ei ole enää arvoa juuri lainkaan.

EDIT: Jos puhutaan rahasta ja palataan takaisin Hautalaan, niin Hannu on Suomessa ainut luontokuvaaja, joka on oikeasti rikastunut pelkällä kuvaamisella ja kirjojen tekemisellä. Valtaosa nykyajan digiluontokuvaajista joutuu vain maksamaan kalliin kaluston ja sen vaihtorumban myötä siitä, että saa suurella vaivalla saamansa HiRes-HDR luontokuvansa esille jonnekin facebookiin ja palkkiona tulee vain peukutuksia ja ehkä joku typerä sydämenkuva päälle.

[ErAh]

Aikanaan kun aloittelin valokuvaamistani Hannu Hautalan "Kamerani luonnossa" oli aika johdattelevassa asemassa kun hankin vähänvaraisena opiskelijana kalustoa. Joten kuten sain hankittua kasaan F1:n ja joitakin Hannunkin käyttämiä optiikoita, mutta ei se ole tämän pääpointti. Hannu on ollut varmasti isolle osalle 80-luvulla aloittaneelle luontokuvaajalle se ensimmäinen innoittava tekijä.

Jos jonkun "romun" hävittäminen harmittaa, niin Canonin FD-setti olisi pitänyt pitää itsellä, tosin Mamiyan RZ-setin kadottaminen harmittaa myös. Tosin noi RZ:tat tuli vasta kun pääsin töihin....

Tietysti nuo ovat käytännössä historiaa käyttöarvon osalta, mutta tavallaan merkittäviä itselleni. Jokatapauksessa Hannu Hautala oli liki 30 vuotta Suomessa ykkös luontokuvaaja, syystä tahi toisesta. Ainakin kaupallisessa mielessä....

[Maffer]

Mä funtsin tätä siltä kantilta että Hannun kirjoista jämähti Kuusamon näkymät niin lujaa takaraivoon, jotta olihan se vain lähdettävä livenä niitä ihmettelemään. Ei kaduta. Hallayö kesällä pelipaikoilla on ilman kameraakin, ja oikeastaan juuri niin, parhainta Suomea. Sama juttu syksyllä ja sydäntalvella. Ainoastaan Kuusamon kevät on semmoinen tyhjä kolo joka pitäisi paikata.

[magyar]

Onpa mielenkiintoinen keskustelu. Muistelin takavuosien kohua (tai "kohua") muutamasta manipuloidusta kuvasta ja sen perusteella olisin olettanut että Hautala kuvasikin diginä.

Sitkeä tyyppi joka teki ensimmäisten joukossa luontokuvauksesta ammatin. Hattua nostan.

[Jospa]

Nuo manipuloidut kuvat ovat parinkymmenen vuoden takaa.
Silloin oli Kamera-lehdessä juttu otsikolla " Näin minä sen näin".
Vierekkäin oli käsittelemätön kuva ja käsitelty.
Käsittelyä puolusteltiin, että "tilanne on nähty, mutta optiset lainalaisuudet estävät kuvan oton".

Kohu nousi siitä, että kuvat oli julkaistu kirjassa, kertomatta kuvan käsittelystä.
Tämän jälkeen Hautala tunnettiin lisänimellä "Faust" jonkin aikaa. Eli, sielu myyty pirulle, jotta saadaan jotain vastinetta.
Kaikesta huolimatta, kunnia Hautalalle ehkä kaikkein merkittävämpänä suomalaisena luontokuvaajana.

Linkistä aukeaa PDF jossa juttua tuosta kuvankäsittelystä. Ajankohtaista vielä nykyäänkin.
https://urly.fi/1MrW