Siirto !

[hkoskenv]

Ajattelin kun jostain luin että ajanmittaa kameran portti saattaa ottaa itseensä johdon irroittelusta ja kytkemisestä pois ja mukana tulee kaapelien muovinen tuki …..ruuvattava kiinni kylkeen niin tulee vähemmän ja itselle tuntui helpomalta se kortti irti ja kortin lukijaan mut tosiaan lukija on mut ei viellä testattu mut vaikuttaa hyvältä !!!

Tuo on totta, että nykyiset USB-liittimet ovat mekaanisesti *sensuroitu* ja kestävät muutamia kymmeniä kytkemisiä. Mutta sama pätee muistikorttiliittimiin, jotka hajoavat kanssa herkästi. Kannattanee varautua siihen, että käyttää ensin loppuun toisen ja sitten toisen ennen kuin alkaa koetella huoltojen toimivuutta.

[hama]

Jos osaat lukea niin kysyjällä on EOS R ja siinä on USB-C (3.1) liitäntä, mutta ei se vielä takaa mitään nopea siirtoa, jos tietokone on vanhahko, eli emo ei tue USB3a, sama koskee kortinlukijaa.peuksisia (5 Gbit/s - 20 Gbit/s), kun taas USB2 nopeus vaihtelee 1,5 Mbit/s - 480 Mbit/s.
USB3 on myös kolme eri versiota (3.0,3.1,3.2)ja ne kaikki on eri no
Nyt sun jorinoista saa sen käsityksen, että pelkkä kortinlukija tekee hommasta nopeaa.

Aika aataminaikainen kone, jos ei ole USB3:sta, kun tässäkin vuoden 2012 steampunk-laitteessakin sellainen ihme on. Mutta joo, oletin, että tietokoneet ja kortinlukijat ovat nykyään automaattisesti USB3:sia ja käyttäjä osaa kytkeä laitteen USB3-porttiin oikeanlaisella johdolla. Noiden alanumeroiden erot ovat hifistien hiustenhalkomista. Mutta kakkosen ja kolmosen välinen ero on kuvien siirto yön yli tai kahvikupillisen ajan.

Ensimmäiset USB 3.0 kuluttajalaitteet esiteltiin 5. tammikuuta 2010, Las Vegasin Consumer Electronics Showssa ja Asus ja Gigabyte julkaisivat ensimmäiset USB 3.0 -liitäntäiset emolevyt 5. tammikuuta 2010, jos Aatami tuolloin syntyi niin sitten on vanha keksintö.
Tuosta tietysti menee jonkin aikaa ennen kuin se löytyy kaikista emolevyistä, niistä halvimmistakin.
Tässä se tyhmyys paljastuu, kun väität että nämä "alanumeroiden erot ovat hifistien hiustenhalkomista".

USB-standardi julkaistiin alun perin vuonna 1996, mutta käytännössä se sai taakseen suosiota vasta vuonna 1998 julkaistun USB 1.1:n myötä. Tuolloin USB-väylän siirtonopeus oli maksimissaan 12 Mbps. Vuonna 2000 julkaistu USB 2.0 nosti nopeuden 480 megabittiin sekunnissa ja vuonna 2008 julkaistu USB 3.0 5 gigabittiin sekunnissa.

Vuonna 2013 julkaistun USB 3.1 -standardin myötä nopeus tuplattiin kymmeneen gigabittiin sekunnissa ja samaan syssyyn USB 3.0:aa ruvettiin kutsumaan USB 3.1 Gen 1:ksi ja uutta USB 3.1:tä Gen 2:ksi. Nyt USB 3.0 Promoter Group on nyt ilmoittanut, että uusi USB-versio on jälleen tuloillaan. Uusi versio tulee jälleen kasvattamaan siirtonopeuksia, mutta eri keinoin kuin aiemmin.

USB 3.2:n myötä USB kasvaa yksikanavaisesta kaksikanavaiseksi järjestelmäksi. Jatkossa yhtä USB Type C -kaapelia pitkin voidaan siirtää tietoa kahta kanavaa pitkin samanaikaisesti, mikä tarkoittaa maksimissaan 20 Gbps:n nopeutta kahdella 10 Gbps:n kanavalla. Kaikki nykyistä standardia noudattavat USB Type C -kaapelit tulevat toimimaan myös USB 3.2 -kaapeleina. Lehdistötiedotteessa mainitaan myös erikseen kahden 5 Gbps:n kanavan käytöstä, mutta tiettävästi kaikki standardia noudattavat USB Type C -kaapelit tukevat sekä 5 että 10 Gbps:n kanavia, jolloin eroa ei pitäisi muodostua ainakaan kaapelin perusteella.

Tämä tilanne oli siis vuonna 2017 USB 3.2 osalta ja ei kannata selittää aiheesta mistä ei mitään ymmärrä.

[hama]

Koneena on uudehko macbook pro ja sillä M1:llä .

Ajattelin kun jostain luin että ajanmittaa kameran portti saattaa ottaa itseensä johdon irroittelusta ja kytkemisestä pois ja mukana tulee kaapelien muovinen tuki …..ruuvattava kiinni kylkeen niin tulee vähemmän ja itselle tuntui helpomalta se kortti irti ja kortin lukijaan mut tosiaan lukija on mut ei viellä testattu mut vaikuttaa hyvältä !!!

Onhan se kiva että kuvat saa nopeasti koneelle, vaikka näyttö onkin kuvankäsittelyyn heikko tuollaisella raahattavalla romulla.

[odzmo]

Olen ollut kylmällä (kuivalla) ilmalla kuvaamassa muutaman tunnin eli kamera on läpeensä kylmä (eli kostuu varmasti sellaisenaan sisälle vietäessä). Otan muistikortin kamerasta ennen kuin jätän sen laukkuunsa hiljakseen lämpiämään, kun tulen lämpöiseen (kosteaan) sisäilmaan. Luen kortin yleensä suoraan tietokoneen lukijalla. Eli tarvittaessa voin heti ruveta kuvankäsittelyyn odottamatta kameran lämpiämistä.
Proseduurin olen pitänyt samana lämpöiselläkin kelillä kuvatessani.

[hama]

Olen ollut kylmällä (kuivalla) ilmalla kuvaamassa muutaman tunnin eli kamera on läpeensä kylmä (eli kostuu varmasti sellaisenaan sisälle vietäessä). Otan muistikortin kamerasta ennen kuin jätän sen laukkuunsa hiljakseen lämpiämään, kun tulen lämpöiseen (kosteaan) sisäilmaan. Luen kortin yleensä suoraan tietokoneen lukijalla. Eli tarvittaessa voin heti ruveta kuvankäsittelyyn odottamatta kameran lämpiämistä.
Proseduurin olen pitänyt samana lämpöiselläkin kelillä kuvatessani.

Pienessä kerrostalokämpässä saattaa olla kosteaa, jos useampi ihminen käy päivän aikana suihkussa ja pyykki kuivataan samassa tilassa, onneksi itsellä ei ole tätä ongelmaa. Kuvien siirtoon talviaikaan johdolla menee 1-3 minuuttia (5D IV) eli siirtää noin 80-100 kuvaa minuutissa ja sen jälkeen kamera menee reppuun ja on siellä seuraavaan kuvauysreissuun asti, niin jokainen varmaan ymmärtää ettei siinä ajassa kostu mikään.
Tossa sun tapauksessa sinne kortin sisään voi kondensoitua kosteus, riippuen kuinka kylmä ulkona on ollut ja kuinka kostea sisällä on.

[hkoskenv]

Ensimmäiset USB 3.0 kuluttajalaitteet esiteltiin 5. tammikuuta 2010, Las Vegasin Consumer Electronics Showssa ja Asus ja Gigabyte julkaisivat ensimmäiset USB 3.0 -liitäntäiset emolevyt 5. tammikuuta 2010, jos Aatami tuolloin syntyi niin sitten on vanha keksintö.
Tuosta tietysti menee jonkin aikaa ennen kuin se löytyy kaikista emolevyistä, niistä halvimmistakin.

Minä oletan jatkossakin, että uusilla tonnien hintaluokan kameroilla kuvaavilla ei ole halpisemolevyä vuodelta 2010. Jos yhdellä miljoonasta on, sellaisen pieleenmenon riskin voi sietää.

Tässä se tyhmyys paljastuu, kun väität että nämä "alanumeroiden erot ovat hifistien hiustenhalkomista".

No sinun suuruusharhoille kaikki muiden sanat ovat tyhmyyttä. Otan osaa, on varmaan äärettömän rasittavaa olla ainoa älykäs miljardien tyhmien kansoittamassa maailmassa. En voi väittää, että hallitsisin itse hermoni lähellekään tuollaista harmitonta pikkuäksyilytasoa, jos olisin se ainoa älyn kiroama onneton.

Mutta se "tyhmyys" kertoi minun mielipiteen. Sillä onko tiedonsiirtonopeus 1 GB/s vai 10 GB/s ei ole käytännön merkitystä, kun siirrettävä datamäärä on muutamia gigoja, niin kuin minulla tavallisesti on. Se on hifsitien hiustenhalkomista kestääkö siirto, joka tehdään kerran reissun jälkeen, 10 s vai minuutin. Hifistille se tietysti on elämän ja kuoleman kysymys ja he maksavat sitten tonneja siitä että saavat kaiken kapasiteetin käyttöön. Jollain voi olla myös paljon enemmän dataa ja suurempi nopeus tarpeen. Siksi noita tehdään, että joku hätähousu haluaa siirtää datansa nopeammin.

Tämä tilanne oli siis vuonna 2017 USB 3.2 osalta ja ei kannata selittää aiheesta mistä ei mitään ymmärrä.

Markkinamiesten lupaamien lukuarvojen kaivaminen netistä ei ole sellaista ymmärrystä, että sillä kannattaisi tuolla tavalla henkseleitä paukuttaa. Nuo laboratorioarvot ovat tosielämässä tyhjää sanahelinää. Jos minä lyön tavalliset vempeleeni aataminaikaiseen koneeseeni (turha saivarrella siitä, että aatami oli kolmivuotias, kuin ostin koneen) saan olla tyytyväinen jos pääsen viidesosaan "luvatusta". Mutta USB3:lla se riittää. USB2:lla se on vähän nihkeää.

[tehodia]

Tuossa hyvä esimerkki, "Lukunopeus: Jopa 312 MB/s", eli lähinnä naurettava lukema USB-C lukijalle ja johon pystyy USB2 liitäntä.

Ei usb2-liitäntä pysty tuohon, kun sen teoreettinen maksimikin on vain 53 MB/s. Vai tarkoititko usb3.0?

[Tervo]

Tuo on totta, että nykyiset USB-liittimet ovat mekaanisesti *sensuroitu* ja kestävät muutamia kymmeniä kytkemisiä. Mutta sama pätee muistikorttiliittimiin, jotka hajoavat kanssa herkästi. Kannattanee varautua siihen, että käyttää ensin loppuun toisen ja sitten toisen ennen kuin alkaa koetella huoltojen toimivuutta.

Ja kumpikohan noista kannattaa ensin käyttää loppuun? Muistikortinliittimien hajotessa pääsee heti testaamaan huoltoa (tai kaluston uusintaa) ;-)

Yhtään USB-liitintä en ole saanut tuhottua, tosin noi kamerat on kaikki vuodelta miekka ja kirves, käytettynä ostettuja.

[hkoskenv]

Ja kumpikohan noista kannattaa ensin käyttää loppuun? Muistikortinliittimien hajotessa pääsee heti testaamaan huoltoa (tai kaluston uusintaa) ;-)

Yhtään USB-liitintä en ole saanut tuhottua, tosin noi kamerat on kaikki vuodelta miekka ja kirves, käytettynä ostettuja.

Se varmaan riippuu omista työtavoista ja mieltymyksistä. Puhelimien USB-liittimet ovat täyttä kuraa ja olen joutunut uusimaan pari puhelinta liittimen hajottua (minulla on tapana käyttää tuollaiseia yli aikansa, jos ne vain toimivat tolkullisesti). Tuskin kameroissa käytetään sen parempia. Tai niitä edes on olemassa, koska materiaalivahvuudet ovat naurettavia, ettei mikään voi siinä kestää tuhansia kytkemisiä, minkä pitäisi olla ehdoton minimi.

Umpirautaiset militaryt vaan käyttöön EU-direktiivillä. Pienemmät kamerat voi muotoilla liittimen koteloon sopiviksi niin hipsterit saavat designiä.

[hama]

.

[hama]

Mutta se "tyhmyys" kertoi minun mielipiteen. Sillä onko tiedonsiirtonopeus 1 GB/s vai 10 GB/s ei ole käytännön merkitystä, kun siirrettävä datamäärä on muutamia gigoja, niin kuin minulla tavallisesti on. Se on hifsitien hiustenhalkomista kestääkö siirto, joka tehdään kerran reissun jälkeen, 10 s vai minuutin. Hifistille se tietysti on elämän ja kuoleman kysymys ja he maksavat sitten tonneja siitä että saavat kaiken kapasiteetin käyttöön. Jollain voi olla myös paljon enemmän dataa ja suurempi nopeus tarpeen. Siksi noita tehdään, että joku hätähousu haluaa siirtää datansa nopeammin.

Sä ilmeisesti kuulut näihin hätähousuihin, kun olet aikasemminkin läähättänyt täällä miten nopea muistikortinlukija on.
"1 GB/s vai 10 GB/s ei ole käytännön merkitystä", tässä tyhmyys suorastaan tiivistyy, kun ei oman navan ympäriltä päästä mihinkään.

[hama]

Tuo on totta, että nykyiset USB-liittimet ovat mekaanisesti *sensuroitu* ja kestävät muutamia kymmeniä kytkemisiä. Mutta sama pätee muistikorttiliittimiin, jotka hajoavat kanssa herkästi. Kannattanee varautua siihen, että käyttää ensin loppuun toisen ja sitten toisen ennen kuin alkaa koetella huoltojen toimivuutta.

Ja kumpikohan noista kannattaa ensin käyttää loppuun? Muistikortinliittimien hajotessa pääsee heti testaamaan huoltoa (tai kaluston uusintaa) ;-)

Yhtään USB-liitintä en ole saanut tuhottua, tosin noi kamerat on kaikki vuodelta miekka ja kirves, käytettynä ostettuja.

Sama täällä, ollut reilu 10 Canonin runkoa eikä koskaan mennyt USB tai mikään muukaan rikki, nää tanelit ei vaan ymmärrä ettei se voimalla sinne reikään mene.
Tod. näk. lapsettomia peräkammarinpoikia, joilla on enemmän voimaa kun älyä.

[xorsa]

Uudemmat macit, niihin ainoa toimiva on tuo EOS-utility3. Kamera koneen viereen, johto kiinni ja kuvat ovat hetkessä ulkoisella kovolla.

[ttuplai]

Pienessä kerrostalokämpässä saattaa olla kosteaa, jos useampi ihminen käy päivän aikana suihkussa ja pyykki kuivataan samassa tilassa, onneksi itsellä ei ole tätä ongelmaa. Kuvien siirtoon talviaikaan johdolla menee 1-3 minuuttia (5D IV) eli siirtää noin 80-100 kuvaa minuutissa ja sen jälkeen kamera menee reppuun ja on siellä seuraavaan kuvauysreissuun asti, niin jokainen varmaan ymmärtää ettei siinä ajassa kostu mikään.
Tossa sun tapauksessa sinne kortin sisään voi kondensoitua kosteus, riippuen kuinka kylmä ulkona on ollut ja kuinka kostea sisällä on.

Kuinka eri toimintamallit ajan kanssa vaikuttavat itse laitteen elinkaareen on toki mielenkiintoinen kyssäri. Mä oletan, et noita kameran liittimiä kuiteski koskee sama ongelma eli ne kylläkin altistuvat sisäilmalle ja siis kostuvat - kortteja vaan saa kaupasta. Pätee toki myös kameran pintaan. Kameran sisäpinnat on toki toinen juttu, koska se riippuu kuinka eristetty oma värkki on (olettaen, et ei lähde objektiiveja vaihtamaan). Mut ei nää laitteet muutenkaan ikuisia ole eli vaihtosyklit saattaa olla nopeampia kuin mitä on kosteuden vaikutus kameran käyttöikään. Silti myönnän, et laukkuun jättäminen saattaa olla osittain tapa menneisyydestä, eikä edes kovin hyvin perusteltu. Toi jokapojan tieto kuitenkin vähän mietityttää - enempi jokapoika tuntuu väittävän, et kamera pitäs reppuun jättää (se ei tee silti asiasta hyvin perusteltua).

Silti mä veikkaan, et oman kaluston kohdalla rf 70-200 on se isompi juttu eli sen kanssa pystyy kyl helposti vaihtamaan myös sisäilman nopsaan (siis objektiivin - ei koko talon ). Eli pelkästään sen välttämiseksi, et mä en puolihuomiossa räplää ton kanssa voi olla riittävä peruste jättää kamera laukkuun ja irroittaa muistikortit jo ulkona. Tää ei siis koske täydellisiä ihmisiä, joilla jokainen liikerata on aina huolellisesti harkittu, mut näin kuolevaisena mun pitää tai ainakin pitäis tehdä asioita, jotka jotenkin minimoi oman tyhmyyden vaikutuksia.

Onneksi voin jopa ilman suurempia perusteluja nauttia muistikortinlukijan tuomasta hyvänolontunteesta - Leonardon virtaviivainen muoto hivelee esteettisyydestä huolehtivaa aivolohkoani - hänen sävymaailmansa noudattaa yhtenäistä linjaa sisustuksen ja muun kuvankäsittelyyn hankittujen välineitteni kanssa. Suuren lukunopeuden tuoma katu-uskottavuus saa rintakehäni pullistelemaan onnesta - liidän teknologian aaltojen harjalla ja olen yhtä historian suurten keksijöiden kanssa. Katson haikeana wikipedian lukujen syövereissä pyörivää tuskastunutta ritaria, joka ei kykene jakamaan tätä tunnetta kanssani - jos vain hän antaisi kortinlukijan ihanuuden täyttää sydämensä, eikä jäisi ikuiseen piuhalimboon taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Nimesin oman lukijani Leonardoksi.

[hama]

Aika harva ihminenen kertoo sen kertoo sen suoraan, että oma maailmankuva perustuu harhakuvitelmiin oman pään sisällä.
Sulla on ihan hyviä "veikkauksia", mutta samalla logiikalla voittaisin itsekkin joka viikko lotossa päävoiton.

[jaava]

Kameran sisäpinnat on toki toinen juttu, koska se riippuu kuinka eristetty oma värkki on (olettaen, et ei lähde objektiiveja vaihtamaan). Mut ei nää laitteet muutenkaan ikuisia ole eli vaihtosyklit saattaa olla nopeampia kuin mitä on kosteuden vaikutus kameran käyttöikään. Silti myönnän, et laukkuun jättäminen saattaa olla osittain tapa menneisyydestä, eikä edes kovin hyvin perusteltu. Toi jokapojan tieto kuitenkin vähän mietityttää - enempi jokapoika tuntuu väittävän, et kamera pitäs reppuun jättää (se ei tee silti asiasta hyvin perusteltua).

Kyllä noi elektroniikkalaitteet hengittää ja sen lopettaa vasta kuoren hermeettisyys. Esimerkiksi kuorrutetaan lasipinnalla (lasin läpi ei kaasut virtaa) koko kamera ja objektiivi. Moni ei taida pitää kovin käytännöllisenä ideana:) Hengittäminen johtuu ilmanpaineen vaihteluista. Tämän takia armeijat käyttää elektroniikassaan hävyttämän kalliita liittimiä ja sulkusysteemeitä (kun elektroniikka on päällä, se lämpiää, jolloin imanpaine kasvaa = uloshengitys ja jäähtyessään taas laskee = sisäänhengitys). Asuntojen koneellinen ilmanvaihto aiheuttaa myös hengitystä, tuuli saattaa muuttaa asunnon ilmanpainetta ja tietysti matala-/korkea-paineen vaihtelut.
Mä testasin joskus paineanturia lasisäiliössä ja mittausten ongelmaksi meinas muodostua vuodot ja peltikannen jousto. Lämpötilaero oli luokkaa 20 astetta (jääkaappi - huonelämpötila). Mittauskäyristä saattoi lukea mitä kussakin testissä tapahtui.

Hengittämisen tuloksena syntynyt kondenssiveden määrän arviointi on helposti tehtävissä vaikka jääkaapissa säilytettyjen leikkeleiden astian pohjalta ja seinämistä.
Tietääkös muuten kukaan hyvää ritilää (elintarvikekäyttöön sopivaa) muoviastian pohjalle, jonka päällä juustot ja lihat säilyisi kuivina?

[ttuplai]

Kyllä noi elektroniikkalaitteet hengittää ja sen lopettaa vasta kuoren hermeettisyys. Esimerkiksi kuorrutetaan lasipinnalla (lasin läpi ei kaasut virtaa) koko kamera ja objektiivi. Moni ei taida pitää kovin käytännöllisenä ideana:) Hengittäminen johtuu ilmanpaineen vaihteluista. Tämän takia armeijat käyttää elektroniikassaan hävyttämän kalliita liittimiä ja sulkusysteemeitä (kun elektroniikka on päällä, se lämpiää, jolloin imanpaine kasvaa = uloshengitys ja jäähtyessään taas laskee = sisäänhengitys). Asuntojen koneellinen ilmanvaihto aiheuttaa myös hengitystä, tuuli saattaa muuttaa asunnon ilmanpainetta ja tietysti matala-/korkea-paineen vaihtelut.
Mä testasin joskus paineanturia lasisäiliössä ja mittausten ongelmaksi meinas muodostua vuodot ja peltikannen jousto. Lämpötilaero oli luokkaa 20 astetta (jääkaappi - huonelämpötila). Mittauskäyristä saattoi lukea mitä kussakin testissä tapahtui.

Hengittämisen tuloksena syntynyt kondenssiveden määrän arviointi on helposti tehtävissä vaikka jääkaapissa säilytettyjen leikkeleiden astian pohjalta ja seinämistä.
Tietääkös muuten kukaan hyvää ritilää (elintarvikekäyttöön sopivaa) muoviastian pohjalle, jonka päällä juustot ja lihat säilyisi kuivina?

Lähinnä kait se nopeus on se kysymys eli tossa haman väitteessä oli toi muutama minuutia aikaa eli riittääkö se tuomaan kameran sisään niin paljon ilmaa, et sen mukana kulkema vesi on tai ei ole aidosti ongelma ja onko sillä nopeudella merkitystä lopputulokseen muutenkaan. Kameran eristys olis niinku se tekijä, joka vaikuttaa siihen kuinka paljon just ton datan lataamisen aikana sen sisäilma muuttuu - liittimiin vesi tiivistyy toki heti. Loppu ilmanvaihto tehdään sit haman kassissa, mut kassi vähän tasaa tota muutosta. Mut tässä ei ole kyse siitä, et onko ilmiö olemassa tai kuinka paljon juustokuvussa on kosteutta vaan siitä, et millä on merkitystä ja kuinka paljon - siis mittaamisesta ja mittautuloksista eli laitteen elinkaari eri toimintatapojen funktiona. Esim. jos talvella käy neljä kertaa kovalla pakkasella kuvaamassa ja kameroita vaihtaa 5v välein, niin onko noiden 20 kerran kohdalla ihan hailee kuis just ton asian kanssa toimii? Mulla ei ole tohon vastausta ja toki itekin teen asioita vanhasta tottumuksesta tai koska jokapojat ovat kertoneet, et niin kuuluu tehdä.

Inttikamat on muutenkin vähän eri juttu ja niissä hommissa ei tarvita järkiperusteluja senkään vertaa mitä kameroissa - paitti tietenkin näennäisesti silloin kuin valmistaja pyrkii kovaan hintaan myymään omaa roipettaan ostajalle, mut se on ihan oma näytelmänsä. Käytännössä armeijat toimivat aidon markkinatalouden ulkopuolella huolimatta erilaisista alihankintakuvioista eli kyseessä on muun markkinatalouden rinnalla pyörivä kommunistinen suunnitelmatalous johon on lisätty pieni kilpailuelementti. Palataan näihin, kun mie alan osteleen kameroita muiden rahoilla ilman tuottovaatimuksia ja hakkaan kuvattavia objektiiveilla (tai ainakin uhkaan, jos eivät poseeraa nätisti).

Ryhdy vegaaniksi - se ratkasee ton juuston ja lihan ongelman - tai perusta jauhomatoterraario ja paista ne elävältä.