lentävä lintu ja asetukset kamerassa

[E.T]

Täyskennolla ja miljoonan hintaisella putkella suuria lintuja kuvatessa voi joutua himmentämään, että saa nokan ja pyrstön samaan kuvaan teräväksi.

Jos valotusta mittaa suurelta alalta, ja lintu on vain piste kuvan keskellä taivasta vasten, muuttuu lokkikin mustaksi.

Ei kennon koolla ole vaikutusta objektiivin syväterävyyteen, vaan se on optiikan aukon koon määräämä.
Ja 600mm:llä sitä syväterävyyttä ei ole ylenmäärin F6,3:llakaan.
Valoa keräävällä reiällä kun on halkaisija samassa luokassa kuin 100mm:n objektiivillä olisi F1 aukkosuhteen paikkeilla.

Eli se ei ole mitenkään automaattisesti helppoa saada koko lintua teräväksi syväterävyyden suhteen, jos se täyttää merkittävän osan kuva-alasta. (=pienempi lintu lähempää/isompi lintu etäältä)

Ja se valkea lokkihan on tyhjällä taivaalla kirkas kohde suhteessa taustaan.
Samoin kuin erityisesti joku joutsen kasvillisuutta/metsää vasten.
Tarve valotuksen ohjeistuksen plussalle olisi tarpeen vain pistemittauksella vaalean linnun täyttäessä kyseisen mittausalueen.
Valotuksen mittauksella suurimmasta osasta kuva-alaa se valkea lintu vain palaisi helposti puhki.
Pistemittaus tummasta linnusta auringon valaisemaa pilveä vasten taas sitten polttaisi sen taustan helposti puhki.

[JL Anttola]

Aika vähän oon lentäviä lintuja itte asiassa yrittäny kuvata, että siinä mielessä ei ois pitäny raapustaa tähän otsikkoon mittään. Onneks kirjotin alun perin, että kokeneemmat korjatkoot.

Mutta vielä muutama tarkennus:

Siis syväterävyysalue on sama, jos kuvataan m43 kennolla, 300mm optiikalla ja aukolla 4.0 tai täyskennolla 600mm optiikalla ja aukolla 4.0?

Tuon valkosen linnun taivasta vasten valosana aikana, kun se valo pruukaa tulla ylläältä päin, ja mahanalus on varjossa, näen silmillä kattoen aika tummana. Mutta yli se sitten kait valottuu?

Tieto karttuu, kun sitä malttaa etsiä, tutkia ja kokeilla...

JL Anttola

[©pjm]

Lentävän linnun kuvaaminen ja kuvan onnistuminen on tuhannen asian yhtälö johon on selvä vastaus, mee pihalle ja kuvaa itte niin parhaiten tiiät mihin sie ja kalustos taipuu.

Turha verrata romujen hintaa tai millejä kun on käytössä vaan oma kalusto ja kokemus.

Seikka on saletti!

[rolsen]

Mutta vielä muutama tarkennus:

Siis syväterävyysalue on sama, jos kuvataan m43 kennolla, 300mm optiikalla ja aukolla 4.0 tai täyskennolla 600mm optiikalla ja aukolla 4.0?

Kannattaa jättää tuo kennon koko alkuunsa pois. Syväterävyyteen vaikuttavat: Kuvausetäisyys, objektiivin polttoväli ja käytettävä aukko.

Jos sinulla on 300/4 objektiivi ja kuvaat sillä 4m päästä seinälle ripustettua sanomalehteä, niin voit laittaa sinne taakse ihan minkäkokoisen kennon haluat, m43, APSC tai FF. Rajaa sitten ruutu siitä m43:sta, sitten rajaa APSC:stä sen m43:n kokoinen alue ja lopuksi rajaa FF:sta sen m43:n kokoinen alue. Aivan, ne ovat täsmälleen samanlaisia, kaikin puolin. Jokainen kenno vain näyttää siitä lehdestä sen oman alansa, mutta vastaavat rajaukset ovat aina samanlaisia.

Sitten tämä menee vaikeammaksi kun aletaan miettiä esim. västäräkin kuvaamista m43 + 300/4 vs. FF + 600/4. Näistä on keskusteltu, väännetty ja käännetty erityisen paljon makro- ja mikrokuvausfoorumeilla, mutta makrokuvauksessa syväterävyys käyttäytyykin sitten ihan eri tavalla kuin normaalikuvauksessa.

[AriL67]

Kannattaa jättää tuo kennon koko alkuunsa pois. Syväterävyyteen vaikuttavat: Kuvausetäisyys, objektiivin polttoväli ja käytettävä aukko.

Eli jos laitat 300/2.8 täyskennoiseen tai kroppikennoiseen ja kuvaat samalla aukolla samalta etäisyydeltä niin syväterävyys on sama? Tarkennatko vähän.

https://www.photopills.com/calculators/dof" onclick="window.open(this.href);return false;

[E.T]

Siis syväterävyysalue on sama, jos kuvataan m43 kennolla, 300mm optiikalla ja aukolla 4.0 tai täyskennolla 600mm optiikalla ja aukolla 4.0?

Tuon valkosen linnun taivasta vasten valosana aikana, kun se valo pruukaa tulla ylläältä päin, ja mahanalus on varjossa, näen silmillä kattoen aika tummana. Mutta yli se sitten kait valottuu

Se polttovälin parina ilmoitettu numerohan ei ole oikkea aukko, vaan aukkosuhde.
Joka saadaan jakamalla polttoväli sillä valoa keräävän reiän halkaisijalla. Siitä se toinen merkintätapa f/"luku x" tulee. (f tarkoittaa polttoväliä optiikasta puhuttaessa)
Valokuvaajat kun aina sotkevat asioita...

300mm F4:llä aukon koko on 75mm
600mm:llä sama aukkosuhde tarkoittaa 150mm aukkoa.
Tuon takia samalle kuvakulmalle eri formaattien objektiivit samalla aukkosuhteella antavat erilaisen syväterävyyden.
Himmentämällä tuo 600mm:n F8:ksi aukon kooksi tulisi sama 75mm.

Ja samalla syväterävyydellä sillä kinokennoisella (täyskenno on markkinoinnin huijaustermi) ei siis ole etua valonkeräyskyvyssä:
F8 aukolla optiikan polttotasolle muodostaman kuvan kirkkaus pinta-alayksikköä kohti on aina neljäsosa F4 aukon muodostamasta kuvasta.
(pitempi polttoväli levittää saman valomäärän isommalle alueelle)
Eli kennon pinta-ala etu häviää himmeämpään valoon.

Samoin kulmahalkaisijaltaan pienintä yksityiskohtaa jonka objektiivi pystyy erottamaan rajoittava difraktio on riippuvainen pelkästä aukon koosta.
Eli samalla syväterävyydellä samalla kuvakulmalla optiikan projisoimassa kuvassa on sama yksityiskohtien maksimimäärä kaikilla formaateilla.
Sitäkään markkinointi ei halua kertoa.


Ja näin lumen ollessa maassa sitä täytevaloa kyllä riittää.
Kesällä on sitten hankalampaa.
Jonka takia luontokuvaajat juuri suosivat iltaa tai varsinkin aamua, jolloin on paljon enemmän sironnutta valoa eikä linnun vatsapuoli ole muutenkaan niin syvällä varjossa valon tullessa matalammalta.

[E.T]

Eli jos laitat 300/2.8 täyskennoiseen tai kroppikennoiseen ja kuvaat samalla aukolla samalta etäisyydeltä niin syväterävyys on sama? Tarkennatko vähän.

Fysiikan kannalta siinä ei muutu mikään, oli objektiivin perässä minkä tahansa formaatin tallennusmedia, eikä se objektiivi edes siitä välitäkään.
Ainoastaan polttotasolta kaapatun kuvan kuvakulma muuttuu.
Jonka takia sillä samalla objektiivillä ei kuvata sitä tiettyä kohdetta samalta etäisyydeltä eri formaateilla.
Syväterävyysero tulee siitä että pienemmällä formaatilla käytetään samalta etäisyydeltä samaa kohdetta kuvatessa lyhyempää polttoväliä.
Jolloin samalla aukkosuhteella todellinen aukon koko on pienempi.

Valokuvaus on niin turkasen täynnä virheellisiä ja suorastaan valheellisia termejä...

[AriL67]

Jonka takia sillä samalla objektiivillä ei kuvata sitä tiettyä kohdetta samalta etäisyydeltä eri formaateilla.

No tuota jos kuitenkin kaikesta huolimatta kuvaat (alkuperäisen kysymykseni mukaisesti) samalta etäisyydeltä, samalla linssillä esim. 300/2.8 ja täydellä aukolla. Laitat sen kiinni kinokennoiseen tai kroppikennoiseen niin onko DOF sama? Eipä taida olla...

[Juha Sa]

[quote="E.T
Valokuvaus on niin turkasen täynnä virheellisiä ja suorastaan valheellisia termejä...[/quote]

Niin tuntuu olevan.
Jos minä laitan Nikonin 300 f4 PF:n kroppikennoisen Nikonin eteen, laitan aukoksi f8 ja kuvaan perhosta siten, että se täyttää kuva-alasta 2/3.

tai

Jos minä laitan Nikonin 300 f4 PF:n Nikon 1J5:n eteen adapterin kanssa, laitan aukoksi f8 ja kuvaan perhosta siten, että se täyttää kuva-alasta 2/3.

Kummassa kuvassa on suurempi syväterävyys. Minä tiedän vastauksen kun olen sen kokeillut.

Nyt rolsen ja E.T lyökää päänne yhteen tai vaikka karjalan mäntyyn ja kertokaa miksi noissa kuvissa olisi sama syväterävyys.

[Pan]

Ainoastaan polttotasolta kaapatun kuvan kuvakulma muuttuu

Tarkemmin sanottuna kameran tallentaman alueen koko muuttuu. Toki sen voi laskea asteluvuksikin, jos haluaa briljeerata matematiikalla. Mutta sillä ei ole aidosti mitään merkitystä. Merkitystä on vain sillä, mitä etsimestä näkyy kuvausvaiheessa. Ennen laukaisimen painallusta. Lopputulokseen vaikuttavat muut seikat.
Ja nämä kuvakulmapohdiskelut ovat jo aika kaukana alkuperäisestä otsikosta.

Jos minä laitan Nikonin 300 f4 PF:n kroppikennoisen Nikonin eteen, laitan aukoksi f8 ja kuvaan perhosta siten, että se täyttää kuva-alasta 2/3.
tai
Jos minä laitan Nikonin 300 f4 PF:n Nikon 1J5:n eteen adapterin kanssa, laitan aukoksi f8 ja kuvaan perhosta siten, että se täyttää kuva-alasta 2/3.

Kokeiles tuota, niin huomaat, että kuvausetäisyys vaihtuu, jolloin DOF ei voikaan olla sama.
Mutta jos kuvaat samalla optiikalla eri kennokoolla samalta etäisyydeltä, niin DOF on prikulleen sama.
*edit* Nikonien kennokokoja en tiedä, mutta oletan, että ne eivät ole saman kokoisia
*edit2* DOF on siis suurempi sillä kameralla, jolla joutuu kuvaamaan kauempaa saadakseen kennolle saman kuva-alan.

[ookke66]

"Valokuvaus on niin turkasen täynnä virheellisiä ja suorastaan valheellisia termejä...[/quote]

Niin tuntuu olevan.
Jos minä laitan Nikonin 300 f4 PF:n kroppikennoisen Nikonin eteen, laitan aukoksi f8 ja kuvaan perhosta siten, että se täyttää kuva-alasta 2/3.

tai

Jos minä laitan Nikonin 300 f4 PF:n Nikon 1J5:n eteen adapterin kanssa, laitan aukoksi f8 ja kuvaan perhosta siten, että se täyttää kuva-alasta 2/3.

Kummassa kuvassa on suurempi syväterävyys. Minä tiedän vastauksen kun olen sen kokeillut.

Nyt rolsen ja E.T lyökää päänne yhteen tai vaikka karjalan mäntyyn ja kertokaa miksi noissa kuvissa olisi sama syväterävyys.
Juha Sa

Viestit: 350
Liittynyt: 27.06.2008"

Vaikea selittää faktoja ku et ymmärrä perusasiaa...siis jos mä nappaan kuvan """täydellä"" kennolla silmästä optiikalla 5000000mm aukolla o,2 ja katson kuvaa : silmässä on terävää jotain.
Jos laitan linssin perään sen sun 1j5:n niin kuvassa on terävää prikulleen saman verran siis prikulleen.
Sillä ei oo vitunkarvan verran väliä mitä näet kuvassa. Toisessa silmän ja toisessa osan silmää...mutta saman verran on terävää osaa.....!!!! KRISTUS SENTÄÄN...

[ookke66]

P.S
Aloittelijoille tiedoksi:
Tällä foorumilla ei kannata kysyä edes kellonaikaa, koska kaikilla on siitä oma versionsa.
Kiitoksia ja näkemiin.

[Juha Sa]

Kokeiles tuota, niin huomaat, että kuvausetäisyys vaihtuu, jolloin DOF ei voikaan olla sama.
Mutta jos kuvaat samalla optiikalla eri kennokoolla samalta etäisyydeltä, niin DOF on prikulleen sama.
*edit* Nikonien kennokokoja en tiedä, mutta oletan, että ne eivät ole saman kokoisia
*edit2* DOF on siis suurempi sillä kameralla, jolla joutuu kuvaamaan kauempaa saadakseen kennolle saman kuva-alan.

Kuvausetäisyys toki muuttuu ja se onkin makrokuvauksessa tärkeä juttu arkoja hyönteisiä kuvatessa (toki tässä ketjussa ei makroista puhuttu).

Kun tässä eräässä ketjussa kysyttiin
'Haussa ois ff nikoniin macro jolla pääsee todella lähelle olematta itse kuitenkaan liian lähellä. Merkillä ei niinkään väliä!'
niin annoin vastaukseksi oman esimerkkini 1j5 + 300pf -yhdistelmästä
...'syväterävyys paljon suurempi kuin ff tai kropilla.'

niin rolsen vastasi 'Paitsi ettei se oikeasti ole.'

Nyt kysyjälle jäi ehkä se kuva ettei pienempikennoisella saa suurempaa syväterävyyttä. Kyllä saa koska sillä voi kuvata kauempaa saadakseen kohteen saman kokoisena kuvaan.

Ja sillä on oikeasti vitunkarvan verran väliä mitä kuvassa näkee. Minulle ja aika monelle muullekin valokuvausta harrastavalle se lopputulos on tärkeä, ei se miten se on aikaan saatu.

[cabmo]

Taas tyhmä kysymys eli kannattaako lentokuvauksessa objektiivin kuvanvakaaja ottaa pois päältä?

Jos suljinajat on luokkaa 1/2000 ja lyhyemmät niin vakaajasta ei ole hyötyä. Jalustalta kuvatessa se on tietenkin pois päältä.
Paljon tärkeämpää on pannatessa pitää kohteen ja kuvaajan liike-ero mahdollisimman pienenä eli älä hosu.

Osa vakaajalla olevista optiikoista kääntää suoraan vakaajan pois päältä käytettäessä jalustaa.

[Pan]

Ja sillä on oikeasti vitunkarvan verran väliä mitä kuvassa näkee

Jos lauseen irroittaa asiayhteydestä, niin voihan sitä vääntää mihin suuntaan tahansa.
Kukaan ei kuvaa silmät kiinni |-)

Tämän ketjun väännössä syvyysterävyydestä (DOF) on kolme muuttujaa: kennon koko, kuva-ala kennolla ja kuvausetäisyys. Kun vaikutuksia syvyysterävyyteen miettii, pitää ottaa huomioon kaikkien kolmen muuttujan vaikutus.

Mesoaminen ei auta ketjun aloittajaa yhtään.

*edit* poistin lainauksen esittäjän, koska se näkyy kahdessa viestissä eri kommentoijan tekstinä.

[rolsen]

Kun tässä eräässä ketjussa kysyttiin
'Haussa ois ff nikoniin macro jolla pääsee todella lähelle olematta itse kuitenkaan liian lähellä. Merkillä ei niinkään väliä!'
niin annoin vastaukseksi oman esimerkkini 1j5 + 300pf -yhdistelmästä
...'syväterävyys paljon suurempi kuin ff tai kropilla.'

niin rolsen vastasi 'Paitsi ettei se oikeasti ole.'

Noin-arvoja. FF vastaava setti olisi 818mm pitkä tele aukolla 10.9, tai vastaavasti jos FF:ssa on 800mm ja F11, niin tuuman kennosessa vastine olisi 293mm aukolla F4.

Harva tosin käytännön tasolla kuvailee 800mm objektiivilla perhosia aukolla F11, mutta teoreettisesti asia olisi about näin. Aika harva myöskään käyttää noita tuuman kennosia 300/4 kanssa, ehkä kannattaisi käyttää enemmän jos vermeet jo on.

[cabmo]

Ja sillä on oikeasti vitunkarvan verran väliä mitä kuvassa näkee

Jos lauseen irroittaa asiayhteydestä, niin voihan sitä vääntää mihin suuntaan tahansa.
Kukaan ei kuvaa silmät kiinni |-)

Tämän ketjun väännössä syvyysterävyydestä (DOF) on kolme muuttujaa: kennon koko, kuva-ala kennolla ja kuvausetäisyys. Kun vaikutuksia syvyysterävyyteen miettii, pitää ottaa huomioon kaikkien kolmen muuttujan vaikutus.

Mesoaminen ei auta ketjun aloittajaa yhtään.

*edit* poistin lainauksen esittäjän, koska se näkyy kahdessa viestissä eri kommentoijan tekstinä.

Esim. Hyvä esimerkki on se Sigman 18-35mm F1.8 APS-C kennolle. Vastaa 35mm kennossa F2.8, mutta valoitusaika on 3x nopeampi. Eli toisinsanoen 35mm/ff kennolla joutuu käyttämään isompia herkkyyksiä saamaan samat valoitusajat.

Eli etuja vaan.

[jokex]

esimerkkejä :
https://photos.app.goo.gl/4LHGsDCZ6AoZUKwJ8" onclick="window.open(this.href);return false;

infosta saa asetukset näkyviin. 300 ja 600mm kuvattuja, keskimäärin alkaa blurria tulemaan kun valotusaika on alle 1/1000. Pääskysten kanssa on hyvä treenata, kun ne alkaa onnistua niin voi kokeilla kiitäjiä(tervapääskyjä tms.) ne menee todella kovaa...

[xorsa]

Aukon esivalinta, ISO800-1600, +1-+2EV, jatkuva tarkennus, ei siinä muuta tarvita.

Ja aika on sitten mitä sattuu, ei näin.

Perustele, aika on tarpeeksi lyhyt tuolla ISO800:lla aurinkoisena päivänä, tai sitten olen vuosia kuvannut väärin.

[rolsen]

Aukon esivalinta, ISO800-1600, +1-+2EV, jatkuva tarkennus, ei siinä muuta tarvita.

Ja aika on sitten mitä sattuu, ei näin.

Perustele, aika on tarpeeksi lyhyt tuolla ISO800:lla aurinkoisena päivänä, tai sitten olen vuosia kuvannut väärin.

Kukaan ei ollut ennen tuota sinun kommenttiasi puhunut päivän aurinkoisuudesta mitään, joten tällaisia olettamuksia ei oikein voi tehdä. Minä ainakin kuvaan myös pilvisinä päivinä. Jos nuo asetukset ovat sinulle ok, niissä olesuhteissa missä sinä kuvaat, niin ok. Yleispätevää neuvoa niistä ei kuitenkaan valitettavasti saa.