Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
temama kirjoitti:Tottakai ymmärrän, ja tiedän. Kino on nyt vain ollut selkeästi yleishyödyllisin ja käytetyin ammattilaisten keskuudessa. Tilanne voi muuttua tai ainakin muuttua monimuotoisemmaksi, mikä on ihan tervettä kehitystä. Uskon kuitenkin kinon pitävän valta-asemansa PRO-scenessä vielä hyvin pitkään.
Niin, siis Nikonin ja Canonin ykkössarjalaiset ovat olleet käytetyimmät. Olivat croppina ja ovat edelleen kinona. Syynä kameroiden soveltuvuus ja mukautuvuus tilanteeseen, kuin tilanteeseen.
Edelleen uskon että ammattilaiset valitsisivat ennemmin D4:n croppikennolla kuin A7:n kinokennolla. Ei tietenkään kaikki, mutta suurin osa.
"All I can do is be me, whoever that is." -Bob Dylan
temama kirjoitti:Tottakai ymmärrän, ja tiedän. Kino on nyt vain ollut selkeästi yleishyödyllisin ja käytetyin ammattilaisten keskuudessa. Tilanne voi muuttua tai ainakin muuttua monimuotoisemmaksi, mikä on ihan tervettä kehitystä. Uskon kuitenkin kinon pitävän valta-asemansa PRO-scenessä vielä hyvin pitkään.
Niin, siis Nikonin ja Canonin ykkössarjalaiset ovat olleet käytetyimmät. Olivat croppina ja ovat edelleen kinona. Syynä kameroiden soveltuvuus ja mukautuvuus tilanteeseen, kuin tilanteeseen.
Edelleen uskon että ammattilaiset valitsisivat ennemmin D4:n croppikennolla kuin A7:n kinokennolla. Ei tietenkään kaikki, mutta suurin osa.
Sikäli turha vääntää tästä aiheesta sillä m43 on kuitenkin melkoisen puhtaasti harrastajille (tai jopa satunnaisesti kameraan tarttuville suunnuntaikuvaajille) suunnattu järjestelmä. Vaikka jostain löytyisikin joku m43:sta pääkameranaan käyttävä ammattilainen (en tiedä onko semmoista) niin ei se tarkoita, että järjestelmää pitäisi siltä kantilta arvostella. Sensijaan onnittelisin Panasoniccia ja Olympusta siitä, että m43:ssa on tarjolla runkoja ja objektiiveja jotka tyydyttävät vaativan harrastajan tarpeet. Viimeksi sattui silmään erittäin myönteinen arvio Pana GH4:stä.
Ei ole olemassa mitään PRO-sceneä muille kuin sellaisille, jotka katselevat asioita kaukaa ulkopuolelta eivätkä näe kuin yhden möhkäleen. Ammattikuvauksen eri alueet ovat hyvin erilaisia, vaativat kuvaajilta hyvin erilaisia taitoja sekä kuvaamisen että asiakashallinnan suhteen ja optimilaite eri alueille on hyvin erilainen. Canon 5DII/Nikon D800-tason laitteet ovat varmaankin tällä hetkellä selkeästi eniten käytettyjä, mutta eivät läheskään aina mistään muusta syystä kuin hinnan vuoksi. Ja sitten, tottakai kinolle on olemassa alue, jossa se on parempi kuin muut formaatit. Älä niputa erimittaisia asioita yhteen. Jokkisauto ei hallitse autourheilu-skeneä.
temama kirjoitti:Tottakai ymmärrän, ja tiedän. Kino on nyt vain ollut selkeästi yleishyödyllisin ja käytetyin ammattilaisten keskuudessa. Tilanne voi muuttua tai ainakin muuttua monimuotoisemmaksi, mikä on ihan tervettä kehitystä. Uskon kuitenkin kinon pitävän valta-asemansa PRO-scenessä vielä hyvin pitkään.
Niin, siis Nikonin ja Canonin ykkössarjalaiset ovat olleet käytetyimmät. Olivat croppina ja ovat edelleen kinona. Syynä kameroiden soveltuvuus ja mukautuvuus tilanteeseen, kuin tilanteeseen.
Edelleen uskon että ammattilaiset valitsisivat ennemmin D4:n croppikennolla kuin A7:n kinokennolla. Ei tietenkään kaikki, mutta suurin osa.
Niin A7 sarja onkin keskittynyt nimenomaan pieneen kokoon (kaikessa muussa paitsi kennossa), ei varmaankaan kovin monen ammattilaisen ykkösprioriteetti tuo koko. Samoin suhteellisen vaatimaton AF, akkukesto yms. ei vain sovi monelle ammatikseen valokuvaa tekevälle. Tietysti poikkeuksia löytyy, kuten aina.
Ihme kyllä CaNikon ei ole enää tosissaan tehnyt APS-C järkkäriä ammattilaisille.
Lisäyksenä:
Kinokokoon suhteutettuna syväterävyydet noissa kuvissa vastaavat kinarin aukkoja f/5.6 - f/11. Tämä keskustelu ei todellakaan ollut mielessäni kuvatessa, mutta onko missään kuvassa liian pitkä syväterävyys? Yhtä kuvaa lukuun ottamatta (Gauntletin maha) ne eivät ole ainakaan läpi teräviä.
Jos vielä ajatellaan käytännön todellisuutta kinolaseissa, todella harvalla on käytössään f/2.8-valovoimaisia 70-200-millisiä. f/4-valovoimaiset ja erilaiset muuttuvavalovoimaiset (esim. f/4-5.6) ovat paljon yleisempiä.
temama kirjoitti:Tottakai ymmärrän, ja tiedän. Kino on nyt vain ollut selkeästi yleishyödyllisin ja käytetyin ammattilaisten keskuudessa. Tilanne voi muuttua tai ainakin muuttua monimuotoisemmaksi, mikä on ihan tervettä kehitystä. Uskon kuitenkin kinon pitävän valta-asemansa PRO-scenessä vielä hyvin pitkään.
Niin, siis Nikonin ja Canonin ykkössarjalaiset ovat olleet käytetyimmät. Olivat croppina ja ovat edelleen kinona. Syynä kameroiden soveltuvuus ja mukautuvuus tilanteeseen, kuin tilanteeseen.
Edelleen uskon että ammattilaiset valitsisivat ennemmin D4:n croppikennolla kuin A7:n kinokennolla. Ei tietenkään kaikki, mutta suurin osa.
Sikäli turha vääntää tästä aiheesta sillä m43 on kuitenkin melkoisen puhtaasti harrastajille (tai jopa satunnaisesti kameraan tarttuville suunnuntaikuvaajille) suunnattu järjestelmä. Vaikka jostain löytyisikin joku m43:sta pääkameranaan käyttävä ammattilainen (en tiedä onko semmoista) niin ei se tarkoita, että järjestelmää pitäisi siltä kantilta arvostella. Sensijaan onnittelisin Panasoniccia ja Olympusta siitä, että m43:ssa on tarjolla runkoja ja objektiiveja jotka tyydyttävät vaativan harrastajan tarpeet. Viimeksi sattui silmään erittäin myönteinen arvio Pana GH4:stä.
Olin Raumalla katsomassa Lukon ja Peä-Ysien pesäpallopeliä eilen, ja yhdella kuvaajan liiviä kantavalla oli Olyn M1 kannossa. Tosin ei ainoana, vaan oli jokin isompi telellä, ja Oly erottui mustan runkonsa ja hopeanvärisen objektiivinsa ansiosta. Näytti yhtäkkiä kiinteältä optiikalta, en ala muuta arvailemaan koska matkaa minusta kuvaajaan oli viitisen metriä.
ppotka kirjoitti:
Jos vielä ajatellaan käytännön todellisuutta kinolaseissa, todella harvalla on käytössään f/2.8-valovoimaisia 70-200-millisiä. f/4-valovoimaiset ja erilaiset muuttuvavalovoimaiset (esim. f/4-5.6) ovat paljon yleisempiä.
Jos todella vastaavaa DOF:ia sattuu haluamaan, niin tämän f/2-lasin saa adapterilla kiinni m4/3:seen.
temama kirjoitti:Niin A7 sarja onkin keskittynyt nimenomaan pieneen kokoon (kaikessa muussa paitsi kennossa), ei varmaankaan kovin monen ammattilaisen ykkösprioriteetti tuo koko. Samoin suhteellisen vaatimaton AF, akkukesto yms. ei vain sovi monelle ammatikseen valokuvaa tekevälle. Tietysti poikkeuksia löytyy, kuten aina.
Nimenomaan. Niin paljosta joutuu A7:n kohdalla luopumaan vain koon takia (eikä se kattavan lasivalikoiman kanssa ole edes pieni), että harvan kohdalla tuossa on mitään järkeä. Sama koskee kaikkia peilittömiä, tietenkin sillä erolla, että toisiin on olemassa kattava valikoima pieniä ja kevyitä laseja. Mutta ei näistä pikkurimpuloista ole ammattilaisten käyttöön, joitain poikkeuksia lukuunottamatta.
temama kirjoitti:Ihme kyllä CaNikon ei ole enää tosissaan tehnyt APS-C järkkäriä ammattilaisille.
Mikä ihme siinä on? Missään muussa kennokoossa ei yleisvasarakameramöykyssä ole järkeä.
"All I can do is be me, whoever that is." -Bob Dylan
Jos vielä uskaltaisi kertoa oman käsitykseni syväterävyydestä.
Ihmisen silmä on aika eläväinen ja pääkin liikkuu, joten usein silmin havaittu näkymä näyttää laajemmalta ja syväterävämmältä kuin vaikkapa kinokamerassa 50mm ns normaaliobjektiivi. 50mm on kuulemma varustettu sellaisella kuvakulmalla, että se vastaa liikkumattoman silmän kuvakulmaa ja hyvässä optisessa etsimessä oikeilla suurennussuhteilla kohde on saman kokoinen kuin miten vapaa silmä kohteen näkee. tästä siis on tullut määritelmä normaaliobjektiivi - luulisin.
Mutta kun katselee näkymää ilman kameraa, niin ainakin minä koen katsovani näkymän paljon laajempana kuin 50mm kinokuvakulmalla, ehkäpä mieluummin jollain 35mm vastaavalla ja toisaalta silmä tarkentaa lähelle ja kauas aika vaivattomasti ja "yhdistelee" nuo kuvaosat siten, että näkymä näyttää myös syväterävältä, huomattavasti syväterävämmältä kuin vaikkapa 35mm kino-objektiivilla jollain aukoilla 4-5,6.
Yllämainitusta suuresta syväterävyydestä johtuen pidän m43 kuvia paljon luonnollisemman näköisinä kuin kino-objektiiveilla samoilla aukoilla otettuja kuvia. Samalla aukolla tarkoitan aukkosuhdetta, en saman kokoista fyysistä aukkoa. Tästä johtuen luonnollisen näköisen syväterävän kuvan saan aikaiseksi joko pari aukkoarvoa nopeammalla suljinajalla tai pienemmällä herkkyysasetuksella m43:lla kuin kinokennoisella.
Sony A7R 3, A6500, 5n, Pentax K-30, Olympus E-PL5,-6,-7, E-M1, iso joukko AF/MF laseja ja vanhaa filmi sälää
markku55 kirjoitti:Jos vielä uskaltaisi kertoa oman käsitykseni syväterävyydestä.
Ihmisen silmä on aika eläväinen ja pääkin liikkuu, joten usein silmin havaittu näkymä näyttää laajemmalta ja syväterävämmältä kuin vaikkapa kinokamerassa 50mm ns normaaliobjektiivi. 50mm on kuulemma varustettu sellaisella kuvakulmalla, että se vastaa liikkumattoman silmän kuvakulmaa ja hyvässä optisessa etsimessä oikeilla suurennussuhteilla kohde on saman kokoinen kuin miten vapaa silmä kohteen näkee. tästä siis on tullut määritelmä normaaliobjektiivi - luulisin.
Mutta kun katselee näkymää ilman kameraa, niin ainakin minä koen katsovani näkymän paljon laajempana kuin 50mm kinokuvakulmalla, ehkäpä mieluummin jollain 35mm vastaavalla ja toisaalta silmä tarkentaa lähelle ja kauas aika vaivattomasti ja "yhdistelee" nuo kuvaosat siten, että näkymä näyttää myös syväterävältä, huomattavasti syväterävämmältä kuin vaikkapa 35mm kino-objektiivilla jollain aukoilla 4-5,6.
Yllämainitusta suuresta syväterävyydestä johtuen pidän m43 kuvia paljon luonnollisemman näköisinä kuin kino-objektiiveilla samoilla aukoilla otettuja kuvia. Samalla aukolla tarkoitan aukkosuhdetta, en saman kokoista fyysistä aukkoa. Tästä johtuen luonnollisen näköisen syväterävän kuvan saan aikaiseksi joko pari aukkoarvoa nopeammalla suljinajalla tai pienemmällä herkkyysasetuksella m43:lla kuin kinokennoisella.
kinossa 50mm vastaa suunnilleen samaa suurennosta ihmissilmän kanssa, ei kuvakulmaa. Kokeiles laittaa kameraan n. 50mm polttoväli ja katsele maailmaa molemmat silmät auki, toisella okulaarin läpi.
Hel_NiS kirjoitti: kinossa 50mm vastaa suunnilleen samaa suurennosta ihmissilmän kanssa, ei kuvakulmaa. Kokeiles laittaa kameraan n. 50mm polttoväli ja katsele maailmaa molemmat silmät auki, toisella okulaarin läpi.
Sanoinko minä jotenkin ristiriitaisesti sinun mielipiteeseen nähden, kuvakulmahan on käytännössä sama asia kuin suurennussuhde - vai eikö? Kerroin myös juurikin saman asian kuin sinäkin koskien molemmat silmät auki ja toinen katselee etsimen läpi. Tosin etsimen suurennussuhteissa on eroja, joten asia ei ole ihan noin mustavalkoinen.
Sony A7R 3, A6500, 5n, Pentax K-30, Olympus E-PL5,-6,-7, E-M1, iso joukko AF/MF laseja ja vanhaa filmi sälää
Hel_NiS kirjoitti: kinossa 50mm vastaa suunnilleen samaa suurennosta ihmissilmän kanssa, ei kuvakulmaa. Kokeiles laittaa kameraan n. 50mm polttoväli ja katsele maailmaa molemmat silmät auki, toisella okulaarin läpi.
Sanoinko minä jotenkin ristiriitaisesti sinun mielipiteeseen nähden, kuvakulmahan on käytännössä sama asia kuin suurennussuhde - vai eikö? Kerroin myös juurikin saman asian kuin sinäkin koskien molemmat silmät auki ja toinen katselee etsimen läpi. Tosin etsimen suurennussuhteissa on eroja, joten asia ei ole ihan noin mustavalkoinen.
Näet varmasti sateenkaaren kokonaan paljain silmin? Kokeiles saada se kokonaan mahtumaan 50mm objektiivia käyttämällä kuvaan...
:)
Hel_NiS kirjoitti: kinossa 50mm vastaa suunnilleen samaa suurennosta ihmissilmän kanssa, ei kuvakulmaa. Kokeiles laittaa kameraan n. 50mm polttoväli ja katsele maailmaa molemmat silmät auki, toisella okulaarin läpi.
Sanoinko minä jotenkin ristiriitaisesti sinun mielipiteeseen nähden, kuvakulmahan on käytännössä sama asia kuin suurennussuhde - vai eikö? Kerroin myös juurikin saman asian kuin sinäkin koskien molemmat silmät auki ja toinen katselee etsimen läpi. Tosin etsimen suurennussuhteissa on eroja, joten asia ei ole ihan noin mustavalkoinen.
Näet varmasti sateenkaaren kokonaan paljain silmin? Kokeiles saada se kokonaan mahtumaan 50mm objektiivia käyttämällä kuvaan...
:)
Voi hitsi, nyt on meno hullua & kivaa!!
Hei, mutta jatketaan leikkiä: kokeilkaas tarkentaa paljain silmin (ihan ilman kameroita ja objektiiveja) vaikkapa metrin päähän...Huomaatteko miten tausta blurrautuu?
Tarkentakaa sitten jonnekkin pidemmälle taustaan...Huomaatteko miten se metrin päässä oleva kohde muuttuu epäteräväksi?? Mieletöntä ;)
Vielä huimempaa: vertailkaa miten valaistus vaikuttaa blurrautumiseen edellä mainituissa tilanteissa. Kyllä! Heikommassa valaistuksessa tausta blurrautuu enemmän kuin hyvässä valossa!
Mieletöntä!!!!!!
Ei ole olemassa mitään PRO-sceneä muille kuin sellaisille, jotka katselevat asioita kaukaa ulkopuolelta eivätkä näe kuin yhden möhkäleen. Ammattikuvauksen eri alueet ovat hyvin erilaisia, vaativat kuvaajilta hyvin erilaisia taitoja sekä kuvaamisen että asiakashallinnan suhteen ja optimilaite eri alueille on hyvin erilainen. Canon 5DII/Nikon D800-tason laitteet ovat varmaankin tällä hetkellä selkeästi eniten käytettyjä, mutta eivät läheskään aina mistään muusta syystä kuin hinnan vuoksi. Ja sitten, tottakai kinolle on olemassa alue, jossa se on parempi kuin muut formaatit. Älä niputa erimittaisia asioita yhteen. Jokkisauto ei hallitse autourheilu-skeneä.
Kinokoko taitaa olla edelleen se "sweet spot" hinnassa, kuvanlaadussa ja käytettävyydessä. Kuluttajillekin erityisesti Sony A7:n myötä - siinä on pieni kinokoon kamera, eikä montaa sataa kalliimpi kuin Olyn ja Panan kelvolliset M43-mallit.
markku55 kirjoitti:Yllämainitusta suuresta syväterävyydestä johtuen pidän m43 kuvia paljon luonnollisemman näköisinä kuin kino-objektiiveilla samoilla aukoilla otettuja kuvia. Samalla aukolla tarkoitan aukkosuhdetta, en saman kokoista fyysistä aukkoa. Tästä johtuen luonnollisen näköisen syväterävän kuvan saan aikaiseksi joko pari aukkoarvoa nopeammalla suljinajalla tai pienemmällä herkkyysasetuksella m43:lla kuin kinokennoisella.
Tähän on pitänyt vastata jo aiemmin mutta ei ole joutanut.
Jos halutaan pitkää syväterävyyttä niin siinä m43:lle ei ole mitään etua suurempikennoisiin.
Totta on, että jos halutaan ottaa kuva yhtä laajalla syväterävyydellä (eli suurempikennoisella f-arvo suurempi) täytyy suurempikennoisen herkkyyttä nostaa. Tämä ei kuitenkaan anna etua pienempikennoiselle, koska jos vaaditun f-luvun ero on vaikka 2 aukkoa, niin kyllä sen suurempinnoisen herkkyydet ovat 2 aukkoa paremmat kohinoiden ja dynamiikan suhteen.
Samoin on tarkkuuden suhteen laajaan syväterävyyttä käytettäessä. Suurempikennoisessa alkaa diffraktion vaikutus myöhemmin eli suuremmilla f-luvuilla. Joten suuremmasta käytetystä f-luvusta huolimatta suurempikennoinen antaa vähintään saman tarkkuuden kuin pienempikennoinen.
Eli pienempi kennokoko ei kyllä anna mitään kuvanlaatuetua laajan syväterävyyden kuviin.
Pienemmän kennokoonedut ovat laitteiston pienemmässä koossa sekä suuremmassa pikselitiheydessä josta on mahdollisesti iloa teleilyssä ja makroilussa.
markku55 kirjoitti:Yllämainitusta suuresta syväterävyydestä johtuen pidän m43 kuvia paljon luonnollisemman näköisinä kuin kino-objektiiveilla samoilla aukoilla otettuja kuvia. Samalla aukolla tarkoitan aukkosuhdetta, en saman kokoista fyysistä aukkoa. Tästä johtuen luonnollisen näköisen syväterävän kuvan saan aikaiseksi joko pari aukkoarvoa nopeammalla suljinajalla tai pienemmällä herkkyysasetuksella m43:lla kuin kinokennoisella.
Tähän on pitänyt vastata jo aiemmin mutta ei ole joutanut.
Jos halutaan pitkää syväterävyyttä niin siinä m43:lle ei ole mitään etua suurempikennoisiin.
Totta on, että jos halutaan ottaa kuva yhtä laajalla syväterävyydellä (eli suurempikennoisella f-arvo suurempi) täytyy suurempikennoisen herkkyyttä nostaa. Tämä ei kuitenkaan anna etua pienempikennoiselle, koska jos vaaditun f-luvun ero on vaikka 2 aukkoa, niin kyllä sen suurempinnoisen herkkyydet ovat 2 aukkoa paremmat kohinoiden ja dynamiikan suhteen.
Samoin on tarkkuuden suhteen laajaan syväterävyyttä käytettäessä. Suurempikennoisessa alkaa diffraktion vaikutus myöhemmin eli suuremmilla f-luvuilla. Joten suuremmasta käytetystä f-luvusta huolimatta suurempikennoinen antaa vähintään saman tarkkuuden kuin pienempikennoinen.
Eli pienempi kennokoko ei kyllä anna mitään kuvanlaatuetua laajan syväterävyyden kuviin.
Pienemmän kennokoonedut ovat laitteiston pienemmässä koossa sekä suuremmassa pikselitiheydessä josta on mahdollisesti iloa teleilyssä ja makroilussa.
Tähän voisi lisätä se, että kaksi aukkoa paremman herkkyyden omaava kinokennoinen maksaa aika paljon enemmän kuin m43 runko.
Ei siis ole kyse vain teknisestä edusta vaan myös siitä millä hinnalla sen saa hankittua.
Sony A7R 3, A6500, 5n, Pentax K-30, Olympus E-PL5,-6,-7, E-M1, iso joukko AF/MF laseja ja vanhaa filmi sälää
