Onko suurten luontokuvaajien aika ohi?
-
jari siren
- Viestit: 16179
- Liittynyt: Elo 12, 2005 17 : 58
- Paikkakunta: porvoo
- Viesti:
No pää on selvinnyt ja luin ketjun uudestaa enkä nähnyt mitä hyökkäyksiä vastaan puolustauduin:D
Ilmeisesti minua rupesi nuo luontokuvallekkin laitetut reunaehdot ärsyttää ja siksi tämä aiheeton hyökkäykseni.
No alkuperäinen ideani kyseiseen topikkiin lähti kun katselin vanhoja 70-80 luvun luontokuva kirjoja ja niiden hohtoa en enään löytänyt, muistikuvani niistä oli että ne ovat loistavia kuten silloin kun niitä viimeksi katselin 10 vuotta sitten.
Ja oikea mielipiteeni on se että näillä foorumeilla olen nähnyt useita portofolioita joissa on mielestäni hienompia kuvia.
No sori jos joku pahoitti mielensä, alan taas säyseäksi.
Niin viina ei tee ketään viisaaksi ei edes minua!
Ilmeisesti minua rupesi nuo luontokuvallekkin laitetut reunaehdot ärsyttää ja siksi tämä aiheeton hyökkäykseni.
No alkuperäinen ideani kyseiseen topikkiin lähti kun katselin vanhoja 70-80 luvun luontokuva kirjoja ja niiden hohtoa en enään löytänyt, muistikuvani niistä oli että ne ovat loistavia kuten silloin kun niitä viimeksi katselin 10 vuotta sitten.
Ja oikea mielipiteeni on se että näillä foorumeilla olen nähnyt useita portofolioita joissa on mielestäni hienompia kuvia.
No sori jos joku pahoitti mielensä, alan taas säyseäksi.
Niin viina ei tee ketään viisaaksi ei edes minua!
http://jarisiren.1g.fi/kuvat/
Sano se valokuvin.
Sano se valokuvin.
-
jari siren
- Viestit: 16179
- Liittynyt: Elo 12, 2005 17 : 58
- Paikkakunta: porvoo
- Viesti:
Siis oikeasti mistä enään nykyään saa kuville eroja, väitän että netin rivi julkaisijoiden kuvissakin on samankaltaisia helmiä kuin ns. luontokuvaajilla.
http://jarisiren.1g.fi/kuvat/
Sano se valokuvin.
Sano se valokuvin.
-
kks62
- Viestit: 934
- Liittynyt: Tammi 18, 2005 12 : 46
- Paikkakunta: Tellus
Luontokuvaaja
Tässä "luontovalokuva" viime viikon perjantailta, otettu varsinaisella telellä EF17-40/4.
Olin kuvaamassa omaa "juttuani", kun jänöt tulivat melkein jalkoihin pyörimään. Lopulta sain kameran jalustalta ja otin lonkalta yhteensä 6 kuvaa johon meni aikaa 8 sekunttia , toiseksi viimeinen kuva on tässä.
Katsokaa tarkkaan kuvaa, niin ymmärrätte sanonan "punasilmäkani".
http://i52.photobucket.com/albums/g25/kks62/Jnt.jpg
T.KKS62 (Joskus cityssäkin saa "luontokuvia"..)
Olin kuvaamassa omaa "juttuani", kun jänöt tulivat melkein jalkoihin pyörimään. Lopulta sain kameran jalustalta ja otin lonkalta yhteensä 6 kuvaa johon meni aikaa 8 sekunttia , toiseksi viimeinen kuva on tässä.
Katsokaa tarkkaan kuvaa, niin ymmärrätte sanonan "punasilmäkani".
http://i52.photobucket.com/albums/g25/kks62/Jnt.jpg
T.KKS62 (Joskus cityssäkin saa "luontokuvia"..)
-
FotAri
- Viestit: 310
- Liittynyt: Maalis 01, 2004 22 : 22
Re: Luontokuvaaja
? ei nappaa? srykks62 kirjoitti:Katsokaa tarkkaan kuvaa, niin ymmärrätte sanonan "punasilmäkani".
To be a Photographer all the necessary equipments are:
Brains as a Camera and
Eyes as Lenses.
Then what you only need more are Artistic Inclinations.
Brains as a Camera and
Eyes as Lenses.
Then what you only need more are Artistic Inclinations.
-
kks62
- Viestit: 934
- Liittynyt: Tammi 18, 2005 12 : 46
- Paikkakunta: Tellus
Re: Luontokuvaaja
"Suvun jatkaminen käynnissä"FotAri kirjoitti:? ei nappaa? srykks62 kirjoitti:Katsokaa tarkkaan kuvaa, niin ymmärrätte sanonan "punasilmäkani".
T.KKS62
-
FotAri
- Viestit: 310
- Liittynyt: Maalis 01, 2004 22 : 22
Re: Luontokuvaaja
Okay :)kks62 kirjoitti:"Suvun jatkaminen käynnissä"FotAri kirjoitti:? ei nappaa? srykks62 kirjoitti:Katsokaa tarkkaan kuvaa, niin ymmärrätte sanonan "punasilmäkani".
T.KKS62
To be a Photographer all the necessary equipments are:
Brains as a Camera and
Eyes as Lenses.
Then what you only need more are Artistic Inclinations.
Brains as a Camera and
Eyes as Lenses.
Then what you only need more are Artistic Inclinations.
-
Half1
- Viestit: 171
- Liittynyt: Kesä 07, 2003 17 : 02
Äijät vääntää oikein urakalla.
Olen räpsinyt menemään jo vuoden jos toisen enkä edelleen osaa kuvata luontoa niin kuin haluaisin. Siihen on yksi syy: ajan puute.
Kun ei ole aikaa ei tule kuvia vaan räpsyjä. Kun taas räpsin en opi ja kun en opi niin minun pitäisi opiskella jolloin minulle ei jää aikaa. Ja sitten huomaan kiertäneeni kehää ja nuolleeni omaa persettä, hyi että maistuikin pahalta.
Miten muodustuu ajatus että ihan mikä tahansa kuvaaminen olisi helppoa? Ei ole olemassakaan helppoa kuvaa. Digityksen ihana aikakausi toi itselleni toiveen että vihdoin oppisin jotain mutta persilleen meni ja vielä pahasti. Takapakkia päivästä toiseen ja aivotkin kun voi jättää kotiin ei paremmasta ole tietoa.
Joo, luonnon kuvaaminen on loppupelissä vain pieni hetki. Se on oikea hetki oikeaan aikaan ja sitä varten pitää olla aikaa, hermoja ja osaa pidättää paskaansa ellei ole muovipussia mihen hodarit vääntää kun oikein kivistää. Rakon tyhjentäminen on sen verran iisi että sitä harrastetaan myös pubien välillä kävellessä ilman sen suurempia vaikeuksia.
esivalmistelut vievät asialleen vihkiytyneelle luonnonkuvaajalle jopa vuosia ennen kuin se kuva sitten vihdoin saadaan otettua, jos saadaan. Eräs ruuhkasuomalainen luontokuvaaja joutui kirjaansa varten viettämään aikaa 3 vuotta metsässä ja etsimään kuvat kirjaansa noin 40 000 kuvan joukosta. Siinä kohdin se määrä toi lopulta laadun. ne kymmenet tuhannet muut kuvat joutivat sitten minne joutivat mutta usean vuoden työ, lukuisat kirosanat ja asiaan perehtyminen loi kirjan, mitä liiemmin ei varmaan topsellerinä silti myydä. Se on luontokuvaajan arkea. Paljon tekemistä vähän näkyvyyttä.
Onneksi olen harrastaja. Kävin kuvaamassa, siis räpsimässä ruutuja harmaahylkeistä. Merimatkaa linnuntietä oli noin 25-30merimailia. Matka meni joutuisasti perse kipeänä ja alaselkä paskana pienellä 5m pituisella moottoriveneellä halki aaltojen. Itse kuvaamiseen oli aikaa noin 1h. Pienen veneen keikkuessa sinne tänne meinasin tippua kerran jos toisen yli laidan ja 2Gt kortilta löytyi vain muutama omiin tarpeisiin nähden hyvä otos. Muut menivät roskiin. Hommaan meni koko päivä eikä yhtään teknisesti täyskymppiä saatu. Olosuhteet olivat aurinkoiset ja helteiset ja nokka paloi ja loisti kuin viikon ryypänneenä. Mutta että koko päivä pikkuveneellä siellä sun täällä haahuillen oli mukava kokemus vaikka välillä maakrapu oli saada sätkyn aaltojen repiessä venettä ja lähes hajottaessa sen säpäleiksi.
Luontokuvaus on intohimoa, rakkautta luontoa kohtaan. Se on pakotie tästä nokia-yhteiskunnasta. Minä ainakin lataan akkuni kun pääsen metsään ja riukupaskalle, kuvia tulee jos tulee.
Peace!
Olen räpsinyt menemään jo vuoden jos toisen enkä edelleen osaa kuvata luontoa niin kuin haluaisin. Siihen on yksi syy: ajan puute.
Kun ei ole aikaa ei tule kuvia vaan räpsyjä. Kun taas räpsin en opi ja kun en opi niin minun pitäisi opiskella jolloin minulle ei jää aikaa. Ja sitten huomaan kiertäneeni kehää ja nuolleeni omaa persettä, hyi että maistuikin pahalta.
Miten muodustuu ajatus että ihan mikä tahansa kuvaaminen olisi helppoa? Ei ole olemassakaan helppoa kuvaa. Digityksen ihana aikakausi toi itselleni toiveen että vihdoin oppisin jotain mutta persilleen meni ja vielä pahasti. Takapakkia päivästä toiseen ja aivotkin kun voi jättää kotiin ei paremmasta ole tietoa.
Joo, luonnon kuvaaminen on loppupelissä vain pieni hetki. Se on oikea hetki oikeaan aikaan ja sitä varten pitää olla aikaa, hermoja ja osaa pidättää paskaansa ellei ole muovipussia mihen hodarit vääntää kun oikein kivistää. Rakon tyhjentäminen on sen verran iisi että sitä harrastetaan myös pubien välillä kävellessä ilman sen suurempia vaikeuksia.
esivalmistelut vievät asialleen vihkiytyneelle luonnonkuvaajalle jopa vuosia ennen kuin se kuva sitten vihdoin saadaan otettua, jos saadaan. Eräs ruuhkasuomalainen luontokuvaaja joutui kirjaansa varten viettämään aikaa 3 vuotta metsässä ja etsimään kuvat kirjaansa noin 40 000 kuvan joukosta. Siinä kohdin se määrä toi lopulta laadun. ne kymmenet tuhannet muut kuvat joutivat sitten minne joutivat mutta usean vuoden työ, lukuisat kirosanat ja asiaan perehtyminen loi kirjan, mitä liiemmin ei varmaan topsellerinä silti myydä. Se on luontokuvaajan arkea. Paljon tekemistä vähän näkyvyyttä.
Onneksi olen harrastaja. Kävin kuvaamassa, siis räpsimässä ruutuja harmaahylkeistä. Merimatkaa linnuntietä oli noin 25-30merimailia. Matka meni joutuisasti perse kipeänä ja alaselkä paskana pienellä 5m pituisella moottoriveneellä halki aaltojen. Itse kuvaamiseen oli aikaa noin 1h. Pienen veneen keikkuessa sinne tänne meinasin tippua kerran jos toisen yli laidan ja 2Gt kortilta löytyi vain muutama omiin tarpeisiin nähden hyvä otos. Muut menivät roskiin. Hommaan meni koko päivä eikä yhtään teknisesti täyskymppiä saatu. Olosuhteet olivat aurinkoiset ja helteiset ja nokka paloi ja loisti kuin viikon ryypänneenä. Mutta että koko päivä pikkuveneellä siellä sun täällä haahuillen oli mukava kokemus vaikka välillä maakrapu oli saada sätkyn aaltojen repiessä venettä ja lähes hajottaessa sen säpäleiksi.
Luontokuvaus on intohimoa, rakkautta luontoa kohtaan. Se on pakotie tästä nokia-yhteiskunnasta. Minä ainakin lataan akkuni kun pääsen metsään ja riukupaskalle, kuvia tulee jos tulee.
Peace!