Laatuongelmia

[Maffer]

Eiköhän julmistus meinannut erikseen tuota kulmatestiä ja Eye-AF. Mutta sama homma pätee kuitenkin eli ensin liike pois yhtälöstä täysin. Onnistuu myös Eye-AF tapauksessa jos teippaa ihmisen tuoliin tai seinään.

[TiRy]

Täällä ei A7iii:n tarkennuksessa, Eye-AF:ssä tai muussakaan ole ollut mitään vikaa miltään etäisyydeltä. Optiikkoina 85mm 1.8, 28mm f2, tamron 28-75mm 2.8. A7iii topicissa olen omia kokemuksia jakanutkin tuosta Eye-AF:stä. Julmistuksen kombo oli satavarmasti viallinen. Mitäpä tuosta sen enempää vääntämään tai kameroita tuon takia pelkäämään. Joka merkillä noita on jokaisessa mallissa, näistä puhutaan arkikielessä maanantai-kappaleina. Mitä enempi mallia x myydään, sitä enemmän todennäköisesti löydät googlettamalla kauhutarinoitakin.

[jaava]

Millä tavoin Eye-AF eri kameroilla toimii?
Onko kameran hamontunnistuksen tehtävä aluksi löytää sensorin? datasta silmä, johon tarkentaa ja sen jälkeen löydetty mykiön paikka ilmoitetaan jollekin kameran AF-pisteistä, joka tekee lopullisen tarkennuksen?
Kenties tuo on jonkinlainen interatiivinen prosessi: aluksi etsitään ihmisen pää, johon AF:llä tarkennetaan jne.

[julmistus]

Eikös sille Eye-AF:lle pidä sitten olla jotain ihmissilmää kohteeksi, eikä mitään 45° kulmassa olevia nelikulmioita? Asiasta kun en mitään tiedä, niin tyhmänä ajattelisin että Eye-AF tarvitsee silmän toimiakseen.

Ihan eri testit nämä kaikki kolme ovat. Tasotestissä perustarkennuskuva seinälle ja siitä kohtisuora kuva ja niitä ei tarvitse kai kovin montaa edes ottaa. 45 astetta: siinä kannattaa ottaa varmasti yli 20 kuvaa, ehkä 50, valituilla aukoilla. Siinä näkyy hyvin tarkennuksen paikka ja se on toimivalla kameralla oikealla paikalla kaikilla kuvilla. Kolmanneksi Eye-AF, varmaan 20 kuvaa voisi olla hyvä. Kaikkien pitäisi olla tarkkoja tai kohdallaan.

Jos nämä ovat ok, niin mahdollisisa virheitä jää vielä monta, kuten mm. Maffer on maininnut. Mitä muita testejä voisi olla hyvä tehdä?

[julmistus]

Eiköhän julmistus meinannut erikseen tuota kulmatestiä ja Eye-AF. Mutta sama homma pätee kuitenkin eli ensin liike pois yhtälöstä täysin. Onnistuu myös Eye-AF tapauksessa jos teippaa ihmisen tuoliin tai seinään.

Näinhän minä teinkin. Kummasti se eukko vain alkoi rimpuilla ...

[rolsen]

Jees, näin mie aattelinkin, mutta luin ilman rivivälejä.

[nomad]

Jos nämä ovat ok, niin mahdollisisa virheitä jää vielä monta, kuten mm. Maffer on maininnut. Mitä muita testejä voisi olla hyvä tehdä?

Tarkoitus ei ole nyt ilkeillä, mutta miksi teet tarkennustestejä jotka ovat tulleet tutuiksi peilikameroiden tarkennuksen hienosäädöstä. Oletko testaamisen ohessa kuvannut kamerallasi & objektiivillasi? Ketään ei tarvitse teipata tuoliin, vaan otat hyvää kuvaustekniikkaa noudattaen perupotretin esim 2 metrin päästä. Istutte esim vaimosi kanssa pöydän eri puolilla ja siitä sitten... Sellainen väljähkö pärstäkuva siis. Onnistuuko tuo? Tai jos ei onnistu, niin kuvaa vaikka normi maisema. Onnistuuko? Onnistuuko ylipäätään mikään? Jos tarkennat käsin ja kamera on jalustalla ja kohteena naaupurin seinä, niin onnistuuko sittenkään?

Oltiin Sonyn kameroista mitä mieltä tahansa, niin 55mm/1.8 ja A7r3 on aivan hullunvarma ja erittäin helppokäyttöinen yhdistelmä. Kuvat onnistuvat melkoisen hyvin vaikka kameran antaa aivan ensikertalaisen käsiin. Jos eivät onnistu, niin jotakin on rikki. Ja se kannattaa silloin hoitaa kuntoon.

[julmistus]

Tarkoitus ei ole nyt ilkeillä, mutta miksi teet tarkennustestejä jotka ovat tulleet tutuiksi peilikameroiden tarkennuksen hienosäädöstä. Oletko testaamisen ohessa kuvannut kamerallasi & objektiivillasi? Ketään ei tarvitse teipata tuoliin, vaan otat hyvää kuvaustekniikkaa noudattaen perupotretin esim 2 metrin päästä. Istutte esim vaimosi kanssa pöydän eri puolilla ja siitä sitten... Sellainen väljähkö pärstäkuva siis. Onnistuuko tuo? Tai jos ei onnistu, niin kuvaa vaikka normi maisema. Onnistuuko? Onnistuuko ylipäätään mikään? Jos tarkennat käsin ja kamera on jalustalla ja kohteena naaupurin seinä, niin onnistuuko sittenkään?

Oltiin Sonyn kameroista mitä mieltä tahansa, niin 55mm/1.8 ja A7r3 on aivan hullunvarma ja erittäin helppokäyttöinen yhdistelmä. Kuvat onnistuvat melkoisen hyvin vaikka kameran antaa aivan ensikertalaisen käsiin. Jos eivät onnistu, niin jotakin on rikki. Ja se kannattaa silloin hoitaa kuntoon.

Antaa tulla vaan. Lupaan olla hermostumatta.

Minulla on kokemusta vuoden löyhää kuvaamista ja sitten kuukauden hieman tiivimpää testailua. Kaikki tässä on minulle ollut uutta. Olen tästä nauttinut, vaikka joskus yöllä puurtaessa hieman väsyttääkin. Mutta sitten: eteenpäin ... Ymmärrän että tämä on teille muille tuttua juttua. Aavistan myös, että pitäisi päästä näistä tekniikka-asioista eteenpäin, että osaisi ottaa joitakin kuviakin lopulta.

Kiitos teille neuvoista.

Sony oli aivan loistava kamera - jos kuvat vain olisivat olleet teräviä. Nyt olen alkanut lämmetä Nikon Z6 tai Z7:lle. Jos vain tuleva Eye-AF olisi toimiva? Nikon:issa kiinnostaisivat mm. nämä: sään kesto ja kuvien laatu. Mutta onko Nikonin uutuus kuitenkin haasteellisempi käyttää kuin A7RIII?

[nomad]

Sony oli aivan loistava kamera - jos kuvat vain olisivat olleet teräviä. Nyt olen alkanut lämmetä Nikon Z6 tai Z7:lle. Jos vain tuleva Eye-AF olisi toimiva? Nikon:issa kiinnostaisivat mm. nämä: sään kesto ja kuvien laatu. Mutta onko Nikonin uutuus kuitenkin haasteellisempi käyttää kuin A7RIII?

Nikon saattaa olla joissain suhteissa parempi - en ole itse sillä kuvannut. Mutta eikös kaikki kritiikit kehu Sonyn tarkennusta ja pidä Nikon Z:n tarkennusta välttävänä/huonona? Tietysti voit mennä liikkeeseen ja kokeilla.

[javal]

Oletteko koskaan laskenut miten paljon/tiheässä pitää noita tarkennuspisteitä olla että silmän kohdalle varmasti osuu edes yksi tarkennuspiste? Kovin laaja ei tarvi rajaus olla kun esimerkiksi 400 pistettä on aivan liian vähän (olettaen että tarkennuspisteet kattavat lähes koko kennon alueen kuten hyvissä kameroissa kuuluukin olla), että silmän kohdalla olisi varmasti tarkennuspiste.

Kameroiden algoritmit kyllä osaa pitää sitä neliöä hienosti silmän kohdalla, mutta välttämättä sen neliön (ja silmän) kohdalla ei ole tarkennuspistettä, vaan se on jossakin siinä lähellä vieressä ja siihen sitten tarkennus käytännössä tapahtuu. Mutta tarkennus osunee kasvoihin kuitenkin.

[nomad]

Oletteko koskaan laskenut miten paljon/tiheässä pitää noita tarkennuspisteitä olla että silmän kohdalle varmasti osuu edes yksi tarkennuspiste? Kovin laaja ei tarvi rajaus olla kun esimerkiksi 400 pistettä on aivan liian vähän (olettaen että tarkennuspisteet kattavat lähes koko kennon alueen kuten hyvissä kameroissa kuuluukin olla), että silmän kohdalla olisi varmasti tarkennuspiste.

Kameroiden algoritmit kyllä osaa pitää sitä neliöä hienosti silmän kohdalla, mutta välttämättä sen neliön (ja silmän) kohdalla ei ole tarkennuspistettä, vaan se on jossakin siinä lähellä vieressä ja siihen sitten tarkennus käytännössä tapahtuu. Mutta tarkennus osunee kasvoihin kuitenkin.

Hyvä kysymys, mutta eikö ne tarkennuspisteet liity ainoastaan vaihetarkennukseen? Jos peilitön kuitenkin hieroo tarkennuksen lopullisesti kohdalleen kontrastitarkennusta hyödyntäen, niin silloin ollaan riippumattomia tarkennuspisteistä?

Toinen juttu on sitten se, että monet vannovat yhäkin sen nimeen, että miten kätevää on kun peilikamerassa on 9 tarkennuspistettä. Olen nähnyt, että jopa sellaisen kanssa voi tarkennus onnistua.

[niffe]

Oletteko koskaan laskenut miten paljon/tiheässä pitää noita tarkennuspisteitä olla että silmän kohdalle varmasti osuu edes yksi tarkennuspiste? Kovin laaja ei tarvi rajaus olla kun esimerkiksi 400 pistettä on aivan liian vähän (olettaen että tarkennuspisteet kattavat lähes koko kennon alueen kuten hyvissä kameroissa kuuluukin olla), että silmän kohdalla olisi varmasti tarkennuspiste.

Kameroiden algoritmit kyllä osaa pitää sitä neliöä hienosti silmän kohdalla, mutta välttämättä sen neliön (ja silmän) kohdalla ei ole tarkennuspistettä, vaan se on jossakin siinä lähellä vieressä ja siihen sitten tarkennus käytännössä tapahtuu. Mutta tarkennus osunee kasvoihin kuitenkin.

Hyvä kysymys, mutta eikö ne tarkennuspisteet liity ainoastaan vaihetarkennukseen? Jos peilitön kuitenkin hieroo tarkennuksen lopullisesti kohdalleen kontrastitarkennusta hyödyntäen, niin silloin ollaan riippumattomia tarkennuspisteistä?

Toinen juttu on sitten se, että monet vannovat yhäkin sen nimeen, että miten kätevää on kun peilikamerassa on 9 tarkennuspistettä. Olen nähnyt, että jopa sellaisen kanssa voi tarkennus onnistua.

Kyllähän se tuntuu hierovan niitä kontrasteja vaikka mistä kohtaa kuvaa. Olennaista olisi saada se tarkennusneliön kohta teräväksi.

[javal]

Oletteko koskaan laskenut miten paljon/tiheässä pitää noita tarkennuspisteitä olla että silmän kohdalle varmasti osuu edes yksi tarkennuspiste? Kovin laaja ei tarvi rajaus olla kun esimerkiksi 400 pistettä on aivan liian vähän (olettaen että tarkennuspisteet kattavat lähes koko kennon alueen kuten hyvissä kameroissa kuuluukin olla), että silmän kohdalla olisi varmasti tarkennuspiste.

Kameroiden algoritmit kyllä osaa pitää sitä neliöä hienosti silmän kohdalla, mutta välttämättä sen neliön (ja silmän) kohdalla ei ole tarkennuspistettä, vaan se on jossakin siinä lähellä vieressä ja siihen sitten tarkennus käytännössä tapahtuu. Mutta tarkennus osunee kasvoihin kuitenkin.

Hyvä kysymys, mutta eikö ne tarkennuspisteet liity ainoastaan vaihetarkennukseen? Jos peilitön kuitenkin hieroo tarkennuksen lopullisesti kohdalleen kontrastitarkennusta hyödyntäen, niin silloin ollaan riippumattomia tarkennuspisteistä?

Olen ymmärtänyt että kontrastitarkennus toimii käyttäen ennalta määritettyjä lohkoja (alueita). Ainakin näin kameravalmistajat tarkennussysteeminsä esittävät. Tilanne ei siis muutu miksikään jos näitäkin kontrastitarkennuslohkojakin (alueita) on vain se 400. Tieto silmän kohdasta aktivoi sen kontrastitarkennuslohkon (alueen) jonka alueella silmä on, ja kamera hienosäätää tarkennuksen siihen kohtaan jossa kyseisen lohkon alueella on suurin kontrasti. Jos esim. kulmakarvat on mukana tällä valitulla vaihetarkennuksen lohkon alueella ja tarjoaa voimakkaimman/parhaimman kontrastin niin sitten tarkennus menee kulmakarvoihin.

[nomad]

Oletteko koskaan laskenut miten paljon/tiheässä pitää noita tarkennuspisteitä olla että silmän kohdalle varmasti osuu edes yksi tarkennuspiste? Kovin laaja ei tarvi rajaus olla kun esimerkiksi 400 pistettä on aivan liian vähän (olettaen että tarkennuspisteet kattavat lähes koko kennon alueen kuten hyvissä kameroissa kuuluukin olla), että silmän kohdalla olisi varmasti tarkennuspiste.

Kameroiden algoritmit kyllä osaa pitää sitä neliöä hienosti silmän kohdalla, mutta välttämättä sen neliön (ja silmän) kohdalla ei ole tarkennuspistettä, vaan se on jossakin siinä lähellä vieressä ja siihen sitten tarkennus käytännössä tapahtuu. Mutta tarkennus osunee kasvoihin kuitenkin.

Hyvä kysymys, mutta eikö ne tarkennuspisteet liity ainoastaan vaihetarkennukseen? Jos peilitön kuitenkin hieroo tarkennuksen lopullisesti kohdalleen kontrastitarkennusta hyödyntäen, niin silloin ollaan riippumattomia tarkennuspisteistä?

Olen ymmärtänyt että kontrastitarkennus toimii käyttäen ennalta määritettyjä lohkoja (alueita). Ainakin näin kameravalmistajat tarkennussysteeminsä esittävät. Tilanne ei siis muutu miksikään jos näitäkin kontrastitarkennuslohkojakin (alueita) on vain se 400. Tieto silmän kohdasta aktivoi sen kontrastitarkennuslohkon (alueen) jonka alueella silmä on, ja kamera hienosäätää tarkennuksen siihen kohtaan jossa kyseisen lohkon alueella on suurin kontrasti. Jos esim. kulmakarvat on mukana tällä valitulla vaihetarkennuksen lohkon alueella ja tarjoaa voimakkaimman/parhaimman kontrastin niin sitten tarkennus menee kulmakarvoihin.

Mutta silmä liikkuu kuva-alalla kun on jatkuva tarkennus päällä. Tuolloin mikään yksittäinen lohko ei voi vastata tarkennuksen lopullisesta onnistumisesta.

[julmistus]

Nikon saattaa olla joissain suhteissa parempi - en ole itse sillä kuvannut. Mutta eikös kaikki kritiikit kehu Sonyn tarkennusta ja pidä Nikon Z:n tarkennusta välttävänä/huonona? Tietysti voit mennä liikkeeseen ja kokeilla.

Kyllä. Huonoksihan tuota Nikon Z:n AF:ää mainitaan niin usein, ettei sitä kai tarvitse kokeilla.

Toisaalta on myös mainintoja, että Eye-AF tulee Firmware-päivityksenä. Jotkut toivoivat, että samalla tulisi parannus AF:ään. Pitää odotella ja katsoa kuinka käy.

[javal]

Mutta silmä liikkuu kuva-alalla kun on jatkuva tarkennus päällä. Tuolloin mikään yksittäinen lohko ei voi vastata tarkennuksen lopullisesta onnistumisesta.

Toivon, että lopullinen tarkennus tehdään käyttäen vain yhtä tarkennuslohkoa, muuten silmätarkennus olisi huijausta. Tehdäänpä se laskenta tähän auki. Käytän erään kameran teknisiä tietoja.

Puolivartalokuva, 70x100 cm = 6700 cm2
Tarkennuspisteitä (lohkoja) 400 -> 6700 / 400 = 16,75 cm2 per tarkennuslohko
Tarkennusalue kennolla 68% -> 0,68 x 16,75 = 11,4 cm2 per tarkennuslohko

Eli pienin pinta-ala jolta (kontrasti)tarkennus haetaan on 11,4 cm2. Silmämunan näkyvän osan koko on ehkä luokkaa 2 cm2. Jo tämä asia johtaa siihen että yhden tarkennuslohkon alueella on muutakin kuin pelkkä silmä. Jos noita 11,4 cm2 lohkoja olisi monta lopullisessa tarkennuksessa, niin siinä silmätarkennus muuttukin kasvojentarkennukseksi.

[nomad]

Mutta silmä liikkuu kuva-alalla kun on jatkuva tarkennus päällä. Tuolloin mikään yksittäinen lohko ei voi vastata tarkennuksen lopullisesta onnistumisesta.

Toivon, että lopullinen tarkennus tehdään käyttäen vain yhtä tarkennuslohkoa, muuten silmätarkennus olisi huijausta. Tehdäänpä se laskenta tähän auki. Käytän erään kameran teknisiä tietoja.

Puolivartalokuva, 70x100 cm = 6700 cm2
Tarkennuspisteitä (lohkoja) 400 -> 6700 / 400 = 16,75 cm2 per tarkennuslohko
Tarkennusalue kennolla 68% -> 0,68 x 16,75 = 11,4 cm2 per tarkennuslohko

Eli pienin pinta-ala jolta (kontrasti)tarkennus haetaan on 11,4 cm2. Silmämunan näkyvän osan koko on ehkä luokkaa 2 cm2. Jo tämä asia johtaa siihen että yhden tarkennuslohkon alueella on muutakin kuin pelkkä silmä. Jos noita 11,4 cm2 lohkoja olisi monta lopullisessa tarkennuksessa, niin siinä silmätarkennus muuttukin kasvojentarkennukseksi.

Silmätarkennuksen ala on tosiaan pieni. Ja toki, yhdellä hetkellä vain yksi lohko on se mikä ratkaisee.

Mutta toisaalta kun silmä AF-C kuvaustilanteessa liikkuu koko ajan kuva-alalla, niin tarkennuskohtahan vaihtuu jatkuvasti. Eikö? Ja jos silmätarkennus tapahtuu lopulta kontrastitarkennuksella, niin sehän ei ole riippuvainen vaihetarkennuksen pisteistä?

[Maffer]

Arvelisin että Eye-AF:lla ei ole mitään tekemistä AF-pisteiden kanssa.

[tn1krr]

Arvelisin että Eye-AF:lla ei ole mitään tekemistä AF-pisteiden kanssa.

Arvelisit oikein. Näiden "kontrastipisteiden" (joiden merkitystä Sony ei oikein koskaan ole avannut ja jotka eivät mäppäänny loogisesti oikein mihinkään) laskijoille muistutukseksi että ennen gen 3:sta (myös A9:ssä jossa on kaikin puolin paras AF näistä Sonyistä) niitä oli 25 kpl kokoa "valtava" ==> Jos Eye AF toimisi lähellekään logiikalla "valitaan lähin AF piste/alue ja etsitään siitä paras kontrasti" niin ennen gen 3:sta tuolla ei olisi ikinä saanut silmää teräväksi kuin pelkällä tuurilla.

Kokeilin viikonvaihteessa R3 + FE55/1.8 AF-C + Eye AF aukolla F/2.8 suljinajalla 1/250, etäisyys vaihteli, mutta alle 1,5 m koko ajan. Päivänvalossa (sisätiloissa, mutta huoneessa 1 seinä kokonaan lasia eli valoa riitti) poseerattuihin kuviin osumaprosentti aika lähelle 100 (1:1 tarkastelu FastRawViever:ssä), noin 20 kuvan kohdalla malli kyllästyi ja niin kyllästyin minäkin; hit rate on niin korkea että minkään varianssin hakeminen vaatisi äärimmäisen kontrolloidun testiympäristön.

[javal]

Mutta silmä liikkuu kuva-alalla kun on jatkuva tarkennus päällä. Tuolloin mikään yksittäinen lohko ei voi vastata tarkennuksen lopullisesta onnistumisesta.

Toivon, että lopullinen tarkennus tehdään käyttäen vain yhtä tarkennuslohkoa, muuten silmätarkennus olisi huijausta. Tehdäänpä se laskenta tähän auki. Käytän erään kameran teknisiä tietoja.

Puolivartalokuva, 70x100 cm = 6700 cm2
Tarkennuspisteitä (lohkoja) 400 -> 6700 / 400 = 16,75 cm2 per tarkennuslohko
Tarkennusalue kennolla 68% -> 0,68 x 16,75 = 11,4 cm2 per tarkennuslohko

Eli pienin pinta-ala jolta (kontrasti)tarkennus haetaan on 11,4 cm2. Silmämunan näkyvän osan koko on ehkä luokkaa 2 cm2. Jo tämä asia johtaa siihen että yhden tarkennuslohkon alueella on muutakin kuin pelkkä silmä. Jos noita 11,4 cm2 lohkoja olisi monta lopullisessa tarkennuksessa, niin siinä silmätarkennus muuttukin kasvojentarkennukseksi.

Silmätarkennuksen ala on tosiaan pieni. Ja toki, yhdellä hetkellä vain yksi lohko on se mikä ratkaisee.

Mutta toisaalta kun silmä AF-C kuvaustilanteessa liikkuu koko ajan kuva-alalla, niin tarkennuskohtahan vaihtuu jatkuvasti. Eikö? Ja jos silmätarkennus tapahtuu lopulta kontrastitarkennuksella, niin sehän ei ole riippuvainen vaihetarkennuksen pisteistä?

Myös kontrastitarkennus tehdään etukäteen määrätyissä kiinteissä lohkoissa (alueissa), ja tämän lohkon koon yllä olevassa esimerkissä laskin. AF-C kuvaustilanteessa nämä esimerkin 11,4 cm2 alueet kyllä vaihtuvat, mutta huomioitavaa on se että ne oikeasti vaihtuvat hyppäämällä yhdestä 11,4 cm2 kokonaan toiseen (viereiseen) 11,4 cm2 lohkoon, eikä siten kuten kameran etsin tai takanäyttö asian meille (harhaanjohtavasti) näyttää eli sulavasti liukumalla ilman mitään rajoitteita.

Vanha peilikamerat näyttivät yksiselitteisesti mikä tarkennuspiste on kulloinkin aktiivinen. Peilittömissä silmääntarkennuksen ollessa kyseessä tämä asia (ja sen rajoitteet) on piilotettu, ja totuus selviää vasta kun (tai jos) asiaan tutustuu tarkemmin.