Unhoon vaipuvat
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Kiitos teille Kääkkä ja aikaarska!
Näitä on vielä aikas paljon kovoilla ja lisääkin on tullut "talven" ja kevään aikana. Kun saan vaan ittestäni irti niin tiputtelen kyllä kuvia tänne lisää.
Näitä on vielä aikas paljon kovoilla ja lisääkin on tullut "talven" ja kevään aikana. Kun saan vaan ittestäni irti niin tiputtelen kyllä kuvia tänne lisää.
-
- Viestit: 1163
- Liittynyt: Marras 03, 2017 0 : 39
Re: Unhoon vaipuvat
Kiinnostava ja hyvä ketju,
jossa paljon katsottavaa!
jossa paljon katsottavaa!
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Tyttö välillä kotona ja pitihän hänen tietysti päästä rattiin ettei tuntuma unohdu. :) Eilen ampaistiin matkaan ja soraränneille kun pikitiellä ajossa ei oo jännä päällä. Pelkääjän paikalla miulla oli aikaa karttasovellusta pyöritellä ja tarkemmin tsuumailla. Löytyipä kartalta paikka jossa kaksi kylmää rakennusta joista toinen vaikutti asuinrakennukselta. Eiku peltojen luo isolta uralta sivuun ja kuis ollakkaan siellähän se pellon takana odotti jo meitä!
Eipä ole ihan köyhä talo ollut kun moinen kakluuni sieltä löytyi.
Huoneet jäi vielä laskematta mutta viisi niitä ainakin on.
Salvos on komia ja auringon paahtamat hirret myös.
Kuusovinen luhtiaitta, sekään täällä mitenkään yleinen ole koon puoleen. Peltikatto hyvä mutta kuvauksellisesti potaskaa...
Aitta käytävä ajan kanssa katsomassa, raput molemmin päin niin ja näin mutta onneks löytyy ne teleskooppitikkaat.
Eipä ole ihan köyhä talo ollut kun moinen kakluuni sieltä löytyi.
Huoneet jäi vielä laskematta mutta viisi niitä ainakin on.
Salvos on komia ja auringon paahtamat hirret myös.
Kuusovinen luhtiaitta, sekään täällä mitenkään yleinen ole koon puoleen. Peltikatto hyvä mutta kuvauksellisesti potaskaa...
Aitta käytävä ajan kanssa katsomassa, raput molemmin päin niin ja näin mutta onneks löytyy ne teleskooppitikkaat.
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Vaimon bongaus soratien varrelta, meikkis mitään huomannut kun oli hyvä ajella soratulla uralla sopivasti sladissa pitkästä aikaa.
Mut asiaan! Pihaan kun tultiin niin paikka alkoi heti kiinnostamaan.
Pikainen vilkaisu aitan puolelle ja emännän perään ettei kerkee kaikkea näkemäänsä miulle huudella. :)
Suuremmitta empimättä porstuaan jossa pinkopahvit niinkuin monessa muussakin torpassa.
Tuvan puolella uuni heti kiinnitti huomion hienolla maalipinnallaan...
Mutta tääpä sattu sopivasti! Sumppia ja puuroa sais het ku klapit tuolta pieneltä pankolta tulisijaan laitettaisiin.
Kiire ees meillä mihinkään ole kun aika soljuu sopivasti ilman viisareitakin.
Talon ikuinen vahtikin jäänyt siihen katsomaan isännän puukon perään, hyvä niin. Vuh vuh!
Eikä pien lisälämpö täällä sisälläkään pahaa tekisi.
Puuron jälkeen kyllä tekis pienet aamuettoset terää, hmm...
Mut nyt pihalle muuta ihmettelemään!
Jatkuu, ehkä...
Mut asiaan! Pihaan kun tultiin niin paikka alkoi heti kiinnostamaan.
Pikainen vilkaisu aitan puolelle ja emännän perään ettei kerkee kaikkea näkemäänsä miulle huudella. :)
Suuremmitta empimättä porstuaan jossa pinkopahvit niinkuin monessa muussakin torpassa.
Tuvan puolella uuni heti kiinnitti huomion hienolla maalipinnallaan...
Mutta tääpä sattu sopivasti! Sumppia ja puuroa sais het ku klapit tuolta pieneltä pankolta tulisijaan laitettaisiin.
Kiire ees meillä mihinkään ole kun aika soljuu sopivasti ilman viisareitakin.
Talon ikuinen vahtikin jäänyt siihen katsomaan isännän puukon perään, hyvä niin. Vuh vuh!
Eikä pien lisälämpö täällä sisälläkään pahaa tekisi.
Puuron jälkeen kyllä tekis pienet aamuettoset terää, hmm...
Mut nyt pihalle muuta ihmettelemään!
Jatkuu, ehkä...
-
- Viestit: 96
- Liittynyt: Kesä 07, 2018 12 : 17
Re: Unhoon vaipuvat
Ei hitto, näistä tulee haikee olo. Mut hei, eikös kuvat oo silloin hyvii, kun ne herättää tunteita?
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Oäö18, kiitos kommentista!
Kivahan se vaan on jos joku kokee muutakin kuin katsomisen vaivan. ;)
Kivahan se vaan on jos joku kokee muutakin kuin katsomisen vaivan. ;)
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Eilen kierrettiin ympäripyöreesti 258 km, aikaa meni 8,5 tuntia, kerran evästauko ja yhden kerran R-kioskin sumppitauko. 11 omaa kartoilta kaivettua paikkaa ja muut matkalta löytyneet päälle. Kaksi paikkaa jäi käymättä, 15v koiramme oli mukana ja niiden talojen vaatima kävelymatka olisi ollut hälle kohtuuton eli liki 7 km auringonpaisteessa. Tämänkin kohteen takia jouduin kantamaan sitä kun maasto umpeenkasvaneen tien alueella oli osin turhan kyymäistä. Olis se mennyt ihan hulluna sydänviasta huolimatta mutta kyyt alkaa olla sille oikee vaaranpaikka.
Mut asiaan ja pitkän jyrkän ylämäen jälkeen alueelle tuloon, ekana näkyi aittarakennus korkean mäen päällä.
Sitten lähempään tutkiskeluun rakennuksen osalta. Kyllä näin etelässäkin osaa puu olla kauniin väristä kun vanhan ajan hitaasti kasvanut havupuu värjääntyy pitkän ajan kuluessa auringon avulla.
Ovi ei ollut lukossa joten "pakko" käydä sisällä, ekana osui silmään todella hyvässä kunnossa olevat räsymatot.Olisi kiva tietää milloin kangaspuut on saaneet kyytiä ja nuo matot valmistuneet.
Toiselta seinältä löytyi pyydykset joilla aikoinaan on saatu pöytään veden viljaa. Nyt ei enää kalantuoksua huomannut ja katiskassakin oli hiljainen heppu, kait kurre joka on luultavammin nukkunut ikuiseen uneen vuoden 1974 jälkeen
Vaik toinen ovi auki on niin vartointi kyllä toimii!
Sisäänsyöksyn jälkeen tarkempi tsekkaus aittaan. Ilmiselvästi nuoremman väen kesäpaikka tää aitta.
Ja neidon aitta ehkä. Vaikka mistäs sitä tietää. Onhan Suave-Seppokin voinut kysellä apuja misun löytämisen toivossa. :D
Mutta täältä löytyi faktaa sille että katiskan ikuisessa unessa oleva kuallut -74 jälkeen koska Aku on ilmestynyt kyseisenä vuonna.
Ampiais-aitan oven suljettuani kohti asuinrakennusta.
Avoimen oven luota paljastui liki koko totuus...
Kahvihammasta kolotti joten loikataan suoraan tuvan puolelle, liesi hyvässä kunnossa, pöytä ja tuolitkin talella. Ainoo murhe tuo huoneen matala profiili.
Jäi siis sumpit keittämättä tällä kertaa tässä tuvassa. :(
Paree pakittaa takas porstuaan jossa näin sisääntullessa talonvahdinkin vahtimassa avaimia.
Tää ois kyllä pitänyt olla miun Doors sarjassa mutta olkoon nyt täällä kun vaaleanpunaisen oven kohdalla on reikä joka tuli kun menin lattiasta läpi!
Suljettuani oven aloitimme marssin takaisin kohti meitä odottavaa nelikkoamme. Se jätettiin sinne kun tie alkoi kadota maisemasta.
Uutta tulee kun kerkee, paikkoja tiedossa monta ja niistä monta vielä kuvaamatta.Mutta ilman suodattimia kuvattuja ne tulee olemaan. ;)
Mut asiaan ja pitkän jyrkän ylämäen jälkeen alueelle tuloon, ekana näkyi aittarakennus korkean mäen päällä.
Sitten lähempään tutkiskeluun rakennuksen osalta. Kyllä näin etelässäkin osaa puu olla kauniin väristä kun vanhan ajan hitaasti kasvanut havupuu värjääntyy pitkän ajan kuluessa auringon avulla.
Ovi ei ollut lukossa joten "pakko" käydä sisällä, ekana osui silmään todella hyvässä kunnossa olevat räsymatot.Olisi kiva tietää milloin kangaspuut on saaneet kyytiä ja nuo matot valmistuneet.
Toiselta seinältä löytyi pyydykset joilla aikoinaan on saatu pöytään veden viljaa. Nyt ei enää kalantuoksua huomannut ja katiskassakin oli hiljainen heppu, kait kurre joka on luultavammin nukkunut ikuiseen uneen vuoden 1974 jälkeen
Vaik toinen ovi auki on niin vartointi kyllä toimii!
Sisäänsyöksyn jälkeen tarkempi tsekkaus aittaan. Ilmiselvästi nuoremman väen kesäpaikka tää aitta.
Ja neidon aitta ehkä. Vaikka mistäs sitä tietää. Onhan Suave-Seppokin voinut kysellä apuja misun löytämisen toivossa. :D
Mutta täältä löytyi faktaa sille että katiskan ikuisessa unessa oleva kuallut -74 jälkeen koska Aku on ilmestynyt kyseisenä vuonna.
Ampiais-aitan oven suljettuani kohti asuinrakennusta.
Avoimen oven luota paljastui liki koko totuus...
Kahvihammasta kolotti joten loikataan suoraan tuvan puolelle, liesi hyvässä kunnossa, pöytä ja tuolitkin talella. Ainoo murhe tuo huoneen matala profiili.
Jäi siis sumpit keittämättä tällä kertaa tässä tuvassa. :(
Paree pakittaa takas porstuaan jossa näin sisääntullessa talonvahdinkin vahtimassa avaimia.
Tää ois kyllä pitänyt olla miun Doors sarjassa mutta olkoon nyt täällä kun vaaleanpunaisen oven kohdalla on reikä joka tuli kun menin lattiasta läpi!
Suljettuani oven aloitimme marssin takaisin kohti meitä odottavaa nelikkoamme. Se jätettiin sinne kun tie alkoi kadota maisemasta.
Uutta tulee kun kerkee, paikkoja tiedossa monta ja niistä monta vielä kuvaamatta.Mutta ilman suodattimia kuvattuja ne tulee olemaan. ;)
-
- Viestit: 979
- Liittynyt: Joulu 02, 2016 17 : 04
Re: Unhoon vaipuvat
tervehdys
Justiinsa oli ylellä joku kuvakertomus autioista, veikkailivat että kolmisen tuhatta tulee vuosittain uusia. Niin että kyllä meillä retkeiltävää riittää.
Ehkä valintani olla menemättä sisälle on houkutuksista huolimatta viisasta, varsinkin kun yleensä kuljen yksin.Saha oli poikkeus, sielläkään en mennyt puretun pään lähelle.
Lisää vaan näitä, saa mielikuvitus uutta pohdintaa...
Justiinsa oli ylellä joku kuvakertomus autioista, veikkailivat että kolmisen tuhatta tulee vuosittain uusia. Niin että kyllä meillä retkeiltävää riittää.
Ehkä valintani olla menemättä sisälle on houkutuksista huolimatta viisasta, varsinkin kun yleensä kuljen yksin.Saha oli poikkeus, sielläkään en mennyt puretun pään lähelle.
Lisää vaan näitä, saa mielikuvitus uutta pohdintaa...
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Kiitos!
Kun kyliä ja taloja kiertelee niin näkee mikä valtava määrä taloja on seuraavan kymmenen vuoden sisällä piloille menemässä. Katto ja piipun juuri paljastaa jo kaukaa onko talo kuiva vai ei. Ovet monesti lukossa ja verhot ikkunassa mutta katolla metrin aukko josta kaikki mahdollinen menee sisään.
Paree varoa kun moisissa liikkuu sisällä. Itte kyllä meen monesti vaikka ryömimällä osin luhistuneisiin tupiin, ovesta tai kaatuneen seinän kautta. Pahin tilanne jos yksin ja jää jumiin tai tipahtaa lattian kautta kellariin eikä pysty kännykkää käyttämään. Jos yksin oon liikenteessä niin jätän monesti emännälle A4 kartan jossa tilat merkattu täpällä ja vielä nimellä. Jos en löydy niistä niin jostain sieltä reitin varrelta.
Yhdessä kyllä ollaan niillä retkillä yli 90% kaikista kohteista eli apua saattaa saada nopeastakin silloin jos jotain tapahtuisi. Ehkä...
Mut kun ikää yli 60 ni pakko vielä kokea kaikkea kivaa ettei käy aika pitkäksi. Sitten vanhana on kiva näitä retkiä muistella. :D
Eedit.
Jostain syystä oli iso määrä kuvia kadonnut monelta sivulta, nyt pitäis kaikkien taas olla katsottavissa.
Kun kyliä ja taloja kiertelee niin näkee mikä valtava määrä taloja on seuraavan kymmenen vuoden sisällä piloille menemässä. Katto ja piipun juuri paljastaa jo kaukaa onko talo kuiva vai ei. Ovet monesti lukossa ja verhot ikkunassa mutta katolla metrin aukko josta kaikki mahdollinen menee sisään.
Paree varoa kun moisissa liikkuu sisällä. Itte kyllä meen monesti vaikka ryömimällä osin luhistuneisiin tupiin, ovesta tai kaatuneen seinän kautta. Pahin tilanne jos yksin ja jää jumiin tai tipahtaa lattian kautta kellariin eikä pysty kännykkää käyttämään. Jos yksin oon liikenteessä niin jätän monesti emännälle A4 kartan jossa tilat merkattu täpällä ja vielä nimellä. Jos en löydy niistä niin jostain sieltä reitin varrelta.
Yhdessä kyllä ollaan niillä retkillä yli 90% kaikista kohteista eli apua saattaa saada nopeastakin silloin jos jotain tapahtuisi. Ehkä...
Mut kun ikää yli 60 ni pakko vielä kokea kaikkea kivaa ettei käy aika pitkäksi. Sitten vanhana on kiva näitä retkiä muistella. :D
Eedit.
Jostain syystä oli iso määrä kuvia kadonnut monelta sivulta, nyt pitäis kaikkien taas olla katsottavissa.
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Viikko sitten keskiviikkona tuli tallattua melkein jopisalon ja Mafferin reviirille kameran kanssa. Vanha tuttu paikka edelliseltä ajelulta, silloin kävin yhdessä talossa, nyt emännän kanssa kolmessa. Kaikki saman ison tilan mailla. Kuvia sieltä tulee lisää tänne mut kun tuossa aiemmin kerroin että tulee mentyä aika heikossa hapessa oleviin rakennuksiin niin tuonne mentiin molemmat kun ensin olin hyppinyt ainoat suht lujat parrut esille sen lahomoskan alta. Osu onneks aina liki kohdalleen kengät eli en mennyt märkälahosta lattiasta pahemmin läpi.
-
- Viestit: 22635
- Liittynyt: Elo 20, 2008 17 : 32
- Viesti:
Re: Unhoon vaipuvat
Porissa on paljon pashkaa pitkin maaseutua. Ja lahoa sellaista. Turvakengillä olen mennyt sisään muutamassa paikassa sen jälkeen kun sääriä myöten pari kertaa lattia lähteny alta.
Koko Porihan on käytännössä metsä.
Koko Porihan on käytännössä metsä.
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Tuo ei ihan Porin kaupungin lähellä muttei kaukanakaan. Kyllä niitä autioita on ympäri kotomaata mutta lännessä enempi koska onhan siellä vanhaa asutustakin ihan eritavalla jo määrällisestikin. Monesti porstuat heikompipäiset pysähdyttää lattioiden takia, taloista silti kyllä löytynyt hienoja parkettilattioitakin. Jos ei sisälle pääse niin meillä monesti on kiinnostus paikkaan loppunut eka käyntiin. Nuo talot taas sellaisia että taatusti käydään jos läpi maan tulee taas joskus ajettua.
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Sama alue, yhden talon vintiltä.
Yksi niistä kolmesta.
Sisäänkäynti josta ei päässyt pidemmälle pihalle puiden takia.
Yksi niistä kolmesta.
Sisäänkäynti josta ei päässyt pidemmälle pihalle puiden takia.
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Jatkoa edellisiin eli samoilla taloilla edelleen:
-
- Viestit: 1163
- Liittynyt: Marras 03, 2017 0 : 39
Re: Unhoon vaipuvat
Mukavahan näitä on
katastella kotioloissa
ilman riskiä lattian läpi
putoamisesta!
katastella kotioloissa
ilman riskiä lattian läpi
putoamisesta!
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
No joo....
On se niinkin mutta sitten jää se löytämisen ilo, hajut ym aistien tuomat tiedot ja 360 asteen kokemus kokematta. ;)
On se niinkin mutta sitten jää se löytämisen ilo, hajut ym aistien tuomat tiedot ja 360 asteen kokemus kokematta. ;)
-
- Viestit: 1163
- Liittynyt: Marras 03, 2017 0 : 39
Re: Unhoon vaipuvat
Kyllä, ilman muuta, kuvaajan paikan päällä saama©pjm kirjoitti:No joo....
On se niinkin mutta sitten jää se löytämisen ilo, hajut ym aistien tuomat tiedot ja 360 asteen kokemus kokematta. ;)
kokemus jää katsojalta saamatta!
Kiva tätä sarjaa on joka tapauksessa pelkästään katsellakin!
Terv. Epilobium
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Epilobium kirjoitti:Kyllä, ilman muuta, kuvaajan paikan päällä saama©pjm kirjoitti:No joo....
On se niinkin mutta sitten jää se löytämisen ilo, hajut ym aistien tuomat tiedot ja 360 asteen kokemus kokematta. ;)
kokemus jää katsojalta saamatta!
Kiva tätä sarjaa on joka tapauksessa pelkästään katsellakin!
Terv. Epilobium
Kiitos Epilobium!
Laittelen kyllä lisää kuvia aina välillä.
-
- Viestit: 6449
- Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08
Re: Unhoon vaipuvat
Ravistelen välillä tältä ketjulta pölyjä poies eli reilun vuoden takainen käynti pellonreunan metsän siimeksessä olevaan mökkiin.
Piharakennus ei sisältänyt mitään special kivaa, mitä nyt vanha JF niittosilppuri piileksi katoksen alla.
Kuten kuvasta näkyy niin mökin naamiointi on luonnollinen ja toimii taatusti ympäri vuoden.
Sisälle päästyä ensimmäisenä osu silmään pikkuisen paituli joka roikkui hengarissa ikkunan luona.
Toinen huone taas, tapetti kyllä pysäytti vähäksi aikaa! Kunnon ämpärikännin jälkeinen darra ja tommone tapetti aamulla näkökentässä autioittaa kyllä mökin kuin mökin!
Kotia tuolta kurvailtiin monen mutkan kautta ja yhden mutkan jälkeen tuli moinen näky eteen. Liekö jääneet siihen kevätsiivoilujen jälkeen juhannusta oottaamaan vai tikut ollu kateissa kun elokuussa vielä mennyt historia siinä pellolla oli kaikkien tutkittavana?
Piharakennus ei sisältänyt mitään special kivaa, mitä nyt vanha JF niittosilppuri piileksi katoksen alla.
Kuten kuvasta näkyy niin mökin naamiointi on luonnollinen ja toimii taatusti ympäri vuoden.
Sisälle päästyä ensimmäisenä osu silmään pikkuisen paituli joka roikkui hengarissa ikkunan luona.
Toinen huone taas, tapetti kyllä pysäytti vähäksi aikaa! Kunnon ämpärikännin jälkeinen darra ja tommone tapetti aamulla näkökentässä autioittaa kyllä mökin kuin mökin!
Kotia tuolta kurvailtiin monen mutkan kautta ja yhden mutkan jälkeen tuli moinen näky eteen. Liekö jääneet siihen kevätsiivoilujen jälkeen juhannusta oottaamaan vai tikut ollu kateissa kun elokuussa vielä mennyt historia siinä pellolla oli kaikkien tutkittavana?