Jälkikäsittely: tuleeko koskaan kerralla hyvää?

[puuhapete]

pari iltapalaa

Onhan nuo aika falskeja ja tavallaan vähän surullisia kuvia. Vaivaa on nähty mutta tulos ei silti ole kummoinen.

Ei noilla kuitenkaan ole mitään tekemistä raakakuvan sävysäätöjen kanssa. Tuntuu että tässä puhutaan nyt sekaisin kahdesta eri asiasta, sävyjen hienosäädöstä (joka ei kuvaa ainakaan huononna, oli se originaali miten oikealla hetkellä kuvattu ja oikein valotettu tahansa) ja mistälie fotosoppailusta, jolla yhdentekevistä kuvista yritetään tehdä kiinnostavia.

Voi tässä olla sitäkin, että monet lasit piirtää ohuesti huntua kuviin (etenkin halvat) ja sitä kirkkautta pitää sitten hakea. Suora salama vie myös kontrastin, kuten tuossa lumileopardikuvassa. Mä olen yrittänyt käyttää vain sellaisia laseja, jotka piirtää oman silmään kauniisti ja jos kuva on huono, niin se vaan on huono. Hyviä kuvia tulee oikeastaan aika harvoin, eikä huonojen kanssa kikkailu auta yhtään.
Ja oma genre on siis se, jossa kohde kopioidaan mahdollisimman naturel...

Sävyjen hienosäätöä pitää varmasti tehdä etenkin, kun kuvataan sisätiloissa vallitsevassa (seka)valossa. Onhan hullua ajatella, ettei sitä kuvan väärää väriä voisi nykyvehkeillä korjata. Aloittaja kuitenkin kysyi onnistuuko kuvaaminen niin, että kuva on valmiiksi lopullisissa sävyissä. Kyllä se vaan onnistuu. Lisäksi se kannattaa ehdottomasti tehdä kerralla kunnolla, eikä luottaa siihen photariin. Kun materiaali on heti alussa mahdollisimman hyvää, niin lopputulos on sitten huimaa.

..

Kaikella kunnioituksella Munt sun juttu heittelehtii laidasta laitaan toisaalta sä myönnät että niitä säätöjä voi tehdä mutta toisaalta sä paasaat kuin jälkikäsittely kaikessaan on suuri synti ja vitsaus. Mä ymmärrän sun pointtis mutta sä et näytä tajuavan mun pointtia että kun puhutaan ns. perussäädöistä(ei kuvamanipulaatioista sun muusta) niin se kamerasta suoraan tuleva jpg ei ole yhtään sen aidompi ja oikeampi kuva kuin lightroomissa itse henkilökohtaiset säädöt saava kuva...KOROSTAN nyt vielä että tarkoitan näillä säädöillä wb:n säätöä, valoisuus, kontrasti ja rajauksen säätöä....en KUVAMANIPULAATIOTA missä poistellaan ja lisätään objekteja toisesta otoksesta.

Mikä siinä on että et suostu tajuamaan että kuvaushetkellä voi tehdä kaiken "oikein" ja silti kameran tuottama jpg ei välttämättä ole aivan viimeisen päälle se kuva mitä haet vaan esim hiukan kontrastia lisäämällä saat lopputuloksen mikä vastaa sun näkemystä asiasta. Mäe nyt puhu mistään nupit kaakkoon säätämisestä vaan ihan niistä samoista säädöistä mitä kameraan asetetut presetitkin kennon datalle tekee.

Kysynkin vielä että onko sulla kaikissa kuvaus jutuissa sama presetti käytössä kamerassa? Tarkoitan näitä standard, vivid, landscape, portrait presettejä vai vaihdatko esim maisemakuvauksessa päälle ton landscape presetin?

[Munt]

Tää menee ihan jankkaamiseksi, mutta tajuaisit mitä mä ajan takaa, jos sulla olis gurun laittamat säädöt rungossa ok ja edessä joku sikahyvä lasi (zeiss, leica), jonka jälki on kontrastikasta ja terävää. Tällöin mennään sen lasin ehdoilla ja sitä kuvaa ei tarvitse "säätää" (hinkata ajatuksella), vaan se näyttää hyvältä, kun "kuvataan kuin diaa". Siinä kuvassa pitää näkyä just sen lasin luonne. Jos sitä jälkeä alkaa ruuvaamaan, niin pitää kysyä miksi hemmetissä? Haluaako taivaaseen muhevammat karkkivärit vai miksi ihmeessä? Laatulasilla kuvatessa tunkkaisuus ja huonot värit suksii mäkeen siinä vaiheessa, kun painaa laukaisunappulaa. Bulkkilaseilla asia on monasti ihan toisin.

Ja tottakai RAW on lähtökohta, koska muistaakseni jpeg asetuksissa on terävöitys sen takia tapissa (kikkakolmonen), että takanäytöltä (5DmkII) voi tarkistaa onko kuva tarkentunut just oikein. Mutta... mä en pelleile sen kanssa, että mikä konvertteri on just tän sävyisen kuvan kanssa paras ja vaihtele asetuksia hulluna edes takaisin, koska se ei ole mun juttu. Ja voin sanoa senkin, että mulla ei ole tässä koneella nyt yhtään kuvankäsittelyohjelmaa. Ei ensimmäistäkään. Ja se syy on siinä, että ne on niin helvetin huonoja. Mulla palaa näiden paskojen kanssa käämit. LR kaatui ekojen päivien aikana 500 kertaa. Kahdessa muussa on bugia bugin perään. Oppaat on jonkun peräkammarin teknohomon rahapulassa vässäämiä ponnettomia haikuja, joiden logiikka vastaa lähinnä käänteistä suihinottoa, joka alkaa siitä, että muija vetää oksennuksen keittiön lattialta takaisin keuhkoon. Joten sovitaanko, että mä vaan kuvaan, ja yritän saada sen maiseman siihen kortille silleen "extra naturel"... ;)

..

[määvaan]

Ja voin sanoa senkin, että mulla ei ole tässä koneella nyt yhtään kuvankäsittelyohjelmaa. Ei ensimmäistäkään. Ja se syy on siinä, että ne on niin helvetin huonoja. Mulla palaa näiden paskojen kanssa käämit. LR kaatui ekojen päivien aikana 500 kertaa. Kahdessa muussa on bugia bugin perään. Oppaat on jonkun peräkammarin teknohomon rahapulassa vässäämiä ponnettomia haikuja, joiden logiikka vastaa lähinnä käänteistä suihinottoa, joka alkaa siitä, että muija vetää oksennuksen keittiön lattialta takaisin keuhkoon. Joten sovitaanko, että mä vaan kuvaan, ja yritän saada sen maiseman siihen kortille silleen "extra naturel"... ;)

..

Et ole sitten vielä hankkinut Apple iMac 27":sta, jolla Spegekin kuulemma saa sorsanpe***tä mitä ihmeellisimpiä sävyjä aikaiseksi LR:lla? :-) Mutta jos ohjelman kaatuiluun olet kypsynyt, niin tämä DxO Optics Pro 8 ei ole kaatunut vielä kertaakaan Windows 8:lla. :-)

[Sakke_K]

Ja tässä kohtaa minusta pitää olla sen verran valokuvataiteilijaa, että säätää kuvansa näyttäväksi. Ja onneksi sen voi tehdä muutenkin kuin pelkästään HDR-ohjelman automaattisäädöillä.

Sinä todistetusti osaat tuon, itsellä tuntuu siltä että tuo kompromissi on parasta osaamista :-) Toki monet vanhatkin maisemakuvan mestarit hioivat pimiössä kuviaan vaikka kuinka pitkään, ei kait vähiten A. Adams... mutta tuntuu siltä, että monen digipimiön "mestarin" työskentely ei ole ihan yhtä kontrolloitua ja perusteltua.

Jos kuva suoraan kamerasta on ollut hyvä, en ole siihen koskenut. Ehkä sitten kaikista saisi vähän enemmän irti, mutta usein on tuntunut siltä että tulos vain heikkenee, tulee joko muoviseksi tai muuten epäluonnolliseksi. Nikonin suora jpeg ja Phase Onen "suora" konversio ovat näyttäneet sen verran erilaisilta, että olen jälkimmäiseen usein tyytynyt...

[puuhapete]

Tää menee ihan jankkaamiseksi, mutta tajuaisit mitä mä ajan takaa, jos sulla olis gurun laittamat säädöt rungossa ok ja edessä joku sikahyvä lasi (zeiss, leica), jonka jälki on kontrastikasta ja terävää. Tällöin mennään sen lasin ehdoilla ja sitä kuvaa ei tarvitse "säätää" (hinkata ajatuksella), vaan se näyttää hyvältä, kun "kuvataan kuin diaa". Siinä kuvassa pitää näkyä just sen lasin luonne. Jos sitä jälkeä alkaa ruuvaamaan, niin pitää kysyä miksi hemmetissä? Haluaako taivaaseen muhevammat karkkivärit vai miksi ihmeessä? Laatulasilla kuvatessa tunkkaisuus ja huonot värit suksii mäkeen siinä vaiheessa, kun painaa laukaisunappulaa. Bulkkilaseilla asia on monasti ihan toisin.

Ja tottakai RAW on lähtökohta, koska muistaakseni jpeg asetuksissa on terävöitys sen takia tapissa (kikkakolmonen), että takanäytöltä (5DmkII) voi tarkistaa onko kuva tarkentunut just oikein. Mutta... mä en pelleile sen kanssa, että mikä konvertteri on just tän sävyisen kuvan kanssa paras ja vaihtele asetuksia hulluna edes takaisin, koska se ei ole mun juttu. Ja voin sanoa senkin, että mulla ei ole tässä koneella nyt yhtään kuvankäsittelyohjelmaa. Ei ensimmäistäkään. Ja se syy on siinä, että ne on niin helvetin huonoja. Mulla palaa näiden paskojen kanssa käämit. LR kaatui ekojen päivien aikana 500 kertaa. Kahdessa muussa on bugia bugin perään. Oppaat on jonkun peräkammarin teknohomon rahapulassa vässäämiä ponnettomia haikuja, joiden logiikka vastaa lähinnä käänteistä suihinottoa, joka alkaa siitä, että muija vetää oksennuksen keittiön lattialta takaisin keuhkoon. Joten sovitaanko, että mä vaan kuvaan, ja yritän saada sen maiseman siihen kortille silleen "extra naturel"... ;)

..

Mä ymmärrän täydellisesti mitä tarkoitat! Sä haluat kuvata etukäteen asetettujen säätöjen ehdoilla. Eli sä tiedät minkälaista kuvaa sun kamera pukkaa minkäkinlaisissa olosuhteiisa ja sä pyrit kuvaustilanteessa huomioimaan nämä ja toimimaan sen mukaisesti. Se miksi toimit näin johtunee siitä että kun olet aloittanut kuvaamisen silloin ei ole ollut muuta vaihtoehtoa toimia kun kalusto on asettanut tietyt rajoitukset.

Ei siinä mitään kunnioitan sun tapaa työskennellä eikä se ole keltään pois, mutta hellitä nyt hyvä mies äläkä tuomitse muunlaista työnkulkua valokuvauksessa. Se että sun Lightroom kokemuksesi on ollut traumaattinen ei tarkoita sitä etteikö sen käyttö yhtenä työnkulun osana tuota yhtä "luomua" kuvaa kuin sunkin tyylisi eikä tarkoita sitä että se on vain väline pilalle menneiden kuvien säätämiseksi.

Tulee mieleen isäukko joka halveksi tietokoneita ja internetiä tasan niinkauan kuin oppi itse käyttämään niitä...nyt hän sitten istuukin ahkerasti sen "intternetin" äärellä ja äiti saa huudella sille että tuu nyt jo syömään...ruoka jäähtyy :D

[Munt]

Tulee mieleen isäukko joka halveksi tietokoneita ja internetiä tasan niinkauan kuin oppi itse käyttämään niitä...nyt hän sitten istuukin ahkerasti sen "intternetin" äärellä ja äiti saa huudella sille että tuu nyt jo syömään...ruoka jäähtyy :D

Joo, mulla on menossa tää oppimiskokemus. Päätin hoitaa homman himaan niin, että kuvaan RAWia ja opettelen sitten myöhemmin tekemään ihmeitä, jos niikseen. Mutta oikeasti joku Leica 90mm 2.8 elmarit tai zeiss 85mm 1.4 planar tekee tosi terävää ja puhdasta, kirkasta kuvaa jo valmiiksi. Useimmitenhan kuvissa korjataan juuri sitä tunkkaisuutta ja koitetaan löytää henkeä hengettömiin kuviin... näin olen ymmärtänyt... ;)

..

[antnis]

Tulee mieleen isäukko joka halveksi tietokoneita ja internetiä tasan niinkauan kuin oppi itse käyttämään niitä...nyt hän sitten istuukin ahkerasti sen "intternetin" äärellä ja äiti saa huudella sille että tuu nyt jo syömään...ruoka jäähtyy :D

Joo, mulla on menossa tää oppimiskokemus. Päätin hoitaa homman himaan niin, että kuvaan RAWia ja opettelen sitten myöhemmin tekemään ihmeitä, jos niikseen. Mutta oikeasti joku Leica 90mm 2.8 elmarit tai zeiss 85mm 1.4 planar tekee tosi terävää ja puhdasta, kirkasta kuvaa jo valmiiksi. Useimmitenhan kuvissa korjataan juuri sitä tunkkaisuutta ja koitetaan löytää henkeä hengettömiin kuviin... näin olen ymmärtänyt... ;)

..

Niin tai sitten halutaan tehdä sellaista kuvaa, mikä on kulloinkin muodissa

[mappe]

Oikealla valolla saa suoraan priimaa, jos kaikki on kunnossa myös kameran toisella puolella sekä kamerassa. Se on sitten eri asia onko se sen aidompaa kuin käpistelty raw. Jpeg moottorit ovat erilaisia, eri ohjelmat kääntää rawit eri tavalla, mikä näistä on se luonnollisin?

Omassa työnkulussa kaikki kuvat menee käsittelyn läpi ja kyllä siellä seassa on kamaa mitkä on hyviä tai ns. luonnollisia sellaisenaan, mutta en yleensä hae luonnollisuutta vaan omaa tyyliäni. Kuvaan myös paljon nopeita tilanteita haastavassa valossa ja tässä raw:n joustavuus on parasta sitten leikatun leivän.

Vastaus kysymykseen omasta mielestäni on että priimaa saa kyllä suoraan kamerasta ilman mitään käsittelyä, mutta se riippuu paljon siitä mitä haetaan. Jos hakee luonnollista kuvaa studiossa niin valoilla saa varmasti tehtyä priimaa suoraan kamerasta kun vaan osaa. Toisaalta taas MV kuvat ovat esimerkki käsittelyn "tarpeellisuudesta". Hyvä MV käännös vaatii palon muutakin kuin värien poiston. Ainoa aitoa MV kuvaa tekevä digikamera on tietääkseni Leican M9 monochrome ja sekin tekee ainakin omaan silmään aika platkua jälkeä ilman käsittelyä. Joku voi tykätä, minä en.

Omaan silmään Fujin rungot tekevät erinomaista jpeg kuvaa ja olisi omaan käyttöön ehdoton valinta jos jpeg tielle lähtisin.

[olli R]

Otan kyllä vielä toisenkin esimerkin. Jos olette lukeneet Puputin uuden kirjan studiovalaisusta, niin olette nähneet siinä todella monta esimerkkiä hyvin tarkasta valonhallinnasta. Mallikuvissa on pyritty hyvin pitkälle harkitusti ja perustellusti käyttämään mahdollisimman hyvin toimivaa valaisua. Optiikassakaan ei ole pihistelty.

Siltikin on syntynyt myös virheitä ja puutteita. Tuon kirjan hyviä puolia on, että niistäkin on puhuttu avoimesti. Ja vaikka kuva olisi ollut kunnossa, niin silti sille on tehty asioita jälkikäsittelyssä, jotta viimeisetkin tavoitteet värisävyissä tai sommittelussa on saavutettu. Jälleen perustellusti.

Näen jälkikäsittelyn yhtenä osana tätä harrastusta / ammattia. Sitä voi kukin painottaa omalla tavallaan, mutta tuskin 'kieltää' sen kummemmin kuin vaikkapa keinovalon tai pitkän telen käyttöä - nekin ovat eräänlaista huijausta, eikö?

Se että näemme paljon esimerkkejä epäonnistuneesta käsittelystä, ei kai sinänsä ole ihmeellistä. Joka tapauksessa näemme paljon kuvia, jotka ovat jollain muullakin tavalla epäonnistuneita.

Kuvankäsittelyn totaalinen väheksyntä tai huomiottajättäminen ei välttämättä auta mitään. Näkisin järkevämpänä vaikka tutustua kuvamanipuloinnin molempiin ääripäihin. Toisesta hyviä esimerkkejä löytyy vaikkapa http://www.psdisasters.com/ -sivustolta. Toinen ääri sitten http://www.worth1000.com/ -sivuilta. Nämä ovat siis esimerkkejä manipuloinnista, mutta niissä on oltava ensin erittäin vahva näkemys luonnonmukaisesta kuvansäädöstä.