Luontokuvaajia on liikaa

[hkoskenv]

Ottamalla rapukuvan kertomallasi tavalla, tulos ei ole mikään "totuus" vaan oma mielipiteesi asiasta. Eli valitset ne keinot (kuvakulma, rajaus, syväterävyys, suljinaika, käsittely jne.), joilla saavutat omat tarkoitusperäsi. Jonkun toisen mielestä ottamasi rapukuva on valhe, koska rajasit öljytynnyrin pois ja syväterävyys yms. ovat esteettisistä syistä "epätodellisia". Kolmannen mielestä kumpikin on väärässä, rapukuvassa olisi pitänyt näkyä syy miksi se on siinä ja myös liike jne.

Ei tuolla tavalla ajateltuna mikään tieto tai dokumentti ole totta. Se on tieteenfilosofiassa perusasia, että todellisuudesta ei voi saada tietoa kuin sen mitä havaintoja tekemällä voi saada. Sen vatvominen johtaa äkkiä siihen, että mitään "todellista" tietoa ei voi saada, mikä on erittäin heikko lähtökohta mailman ymmärtämiseen.

Minä ehkä koen valokuvan enemmän dokumenttina kuin vaikutuskeinona ja käytän sitä yksinomaan dokumentointitarkoituksiin. Enkä pidä sitä kuvaa mielipiteenä, kuin korkeintaan hyvin rajallisesti. Se rapu on mikä on ja yritän kuvata sen niin, että esimerkiksi lajin tunnistamiseen tarvittavat yksityiskohdat ovat hyvin näkyvillä. Sellaiset tekniset yksityiskohdat myös määräävät kuvan "oikeellisuuden", voiko siitä saada sen tiedon, jota sen on tarkoitus esittää. Ne mielipidejutut, kuten kaunis tausta tai valokuvausopin mukainen sommittelu, ovat epäoleellisia.

Valokuva on sekunnin murto-osan kestävä hetki, siitä puuttuu kokonaan mm. aika-akseli, joka on elämän perusasioita. Myös siksi valokuva ei voi koskaan olla ns. totta.

Se on dokumentti siitä ajanhetkestä. Joku rapulaji on miljoonia vuosia sen verran samanlainen, että "oikein" otetusta kuvasta voi nähdä mikä laji on kyseessä ja yleensä myös sen, mitä se on puuhaamassa (ainakin jos tietää jotain rapuhen elintavoista). Sellainen kuva on siis täysin käyttökelpoinen rapujen määrittämisessä ihmisen näkökulmasta ikuisesti. Voidaan myös kuvata ravun elinympäristöä, ja silloin voi olla perusteltua ottaa se tehdaskin mukaan, vaikka kertomaan, että kyseinen laji voi elää myös ihmisen voimakkaasti muokkaamassa tai saastuttamassa ympäristössä.

[Räntä]

Ei tuolla tavalla ajateltuna mikään tieto tai dokumentti ole totta.

Heh, sanon heti että tähän en lähde messiin. Sulle kamera on laite, jolla reprotaan tieteellisiä "dokumentteja". Se on mulle täysin ok. :)

[ttuplai]

Ottamalla rapukuvan kertomallasi tavalla, tulos ei ole mikään "totuus" vaan oma mielipiteesi asiasta. Eli valitset ne keinot (kuvakulma, rajaus, syväterävyys, suljinaika, käsittely jne.), joilla saavutat omat tarkoitusperäsi. Jonkun toisen mielestä ottamasi rapukuva on valhe, koska rajasit öljytynnyrin pois ja syväterävyys yms. ovat esteettisistä syistä "epätodellisia". Kolmannen mielestä kumpikin on väärässä, rapukuvassa olisi pitänyt näkyä syy miksi se on siinä ja myös liike jne.

Ei tuolla tavalla ajateltuna mikään tieto tai dokumentti ole totta. Se on tieteenfilosofiassa perusasia, että todellisuudesta ei voi saada tietoa kuin sen mitä havaintoja tekemällä voi saada. Sen vatvominen johtaa äkkiä siihen, että mitään "todellista" tietoa ei voi saada, mikä on erittäin heikko lähtökohta mailman ymmärtämiseen.

Minä ehkä koen valokuvan enemmän dokumenttina kuin vaikutuskeinona ja käytän sitä yksinomaan dokumentointitarkoituksiin. Enkä pidä sitä kuvaa mielipiteenä, kuin korkeintaan hyvin rajallisesti. Se rapu on mikä on ja yritän kuvata sen niin, että esimerkiksi lajin tunnistamiseen tarvittavat yksityiskohdat ovat hyvin näkyvillä. Sellaiset tekniset yksityiskohdat myös määräävät kuvan "oikeellisuuden", voiko siitä saada sen tiedon, jota sen on tarkoitus esittää. Ne mielipidejutut, kuten kaunis tausta tai valokuvausopin mukainen sommittelu, ovat epäoleellisia.

Valokuva on sekunnin murto-osan kestävä hetki, siitä puuttuu kokonaan mm. aika-akseli, joka on elämän perusasioita. Myös siksi valokuva ei voi koskaan olla ns. totta.

Se on dokumentti siitä ajanhetkestä. Joku rapulaji on miljoonia vuosia sen verran samanlainen, että "oikein" otetusta kuvasta voi nähdä mikä laji on kyseessä ja yleensä myös sen, mitä se on puuhaamassa (ainakin jos tietää jotain rapuhen elintavoista). Sellainen kuva on siis täysin käyttökelpoinen rapujen määrittämisessä ihmisen näkökulmasta ikuisesti. Voidaan myös kuvata ravun elinympäristöä, ja silloin voi olla perusteltua ottaa se tehdaskin mukaan, vaikka kertomaan, että kyseinen laji voi elää myös ihmisen voimakkaasti muokkaamassa tai saastuttamassa ympäristössä.

Ei ehkä kandee mennä liian syvälle ontologiaan, mut noin pääsääntöisesti mittaustulos/data on totta (tai ainakin todempi) mikäli tieteellinen totuusteoria on vähänkään mielekäs ja toistaiseksi se on parasta mitä meillä on - toinen vaihtoehto on upota lopulliseen subjektiivisuuden suohon ja todeta, et Donald Trump on aina oikeassa, koska subjektiivisuus. Mut ongelma ei ole datassa (tai joskus siinäkin jos mittaaja ei osaa hommaansa) vaan siinä, et dataa pitää tulkita ja tulkinta on aina subjektiivista - silti on olemassa paremmin perusteltuja tulkintoja ja pikkasen heikommin perusteltuja (ja siinä maailmassa Trump on melkoinen valehtelija). Näin totuuden binaarisuudesta olemme päässeet harmaaseen totuuteen ja harmaassa totuudessa tiede on aika vahvoilla - samoin rapukuvan totuusarvo on suurempi kuin mun vasurilla piirtämä rapu, joka perustuu viime rapukekkerien muutaman kossun jälkeiseen muistoon aivoissani. Toki vois väittää, et koska känni vähentää estoja, mun piirustus esittää ravun syvintä olemusta - on siis tosi syvältä.

Kaikki näihin kirjoitusmerkkeihin liittyvät assosiaatiot on vain mielen harhaa ja todellisuudessa yo merkit ovat rapukeiton resepti, mutta tässä astraaliulottuvuudessa niitä on vaikea tulkita.

[temama]

jooojjooooojojoojojoojojo ja juuh!

Gyl se vaan niin on, että KUVA KERTOO ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA!!

Valokuvalla voi valehdella, mutta se on huomattavasti vaikeampaa kuin sanoilla.

Valokuvaa voi manipuloida, mutta niin voi kaikkea.

Ehdottomaksi todistusaineistoksi valokuvasta ei välttämättä ole. Toki luotettavuutta parantaa jos samasta tilanteesta on otettu valokuvia eri puolilta kohdetta. Kuten vaikka onnettomuustilanteissa tai rikospaikoilla mistä otetaan valokuvia sieltä sun täältä aluetta.

Tai vaikka jostain historiallisessa tilanteessa, vaikka kun munkki sytytti itsensä tuleen keskellä katua, tästä dramaattisesta hetkestä on useita kuvia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Th" onclick="window.open(this.href);return false;ích_Quảng_Đức

[mattimi]

Luontokuvaajia on liikaa - johtuu siitä että meitä ihmisiä on liikaa. Kaikkia kuvaajia on liikaa, turisteja on liikaa, retkeilijöitä on liikaa, liikennettä on liikaa, kaikkea on liikaa... Ja meitä tulee lisää liikaa koko ajan.

Mikko

[Räntä]

Valokuvalla voi valehdella, mutta se on huomattavasti vaikeampaa kuin sanoilla. Valokuvaa voi manipuloida, mutta niin voi kaikkea.

Manipulointi on huono sana, koska valokuva nimenomaan on todellisuuden manipulointia.

Joka kerta kun joku ottaa kuvan, hän päättää mitä asioita rajataan kuvaan mukaan ja mitä jätetään pois. Kyse on samasta asiasta kuin jos kuvasta uudelleenrajataan tai clonestämpätään photoshopilla epämieluisat asiat/henkilöt/yksityiskohdat pois. Silti joissain porukoissa vain toinen keino on hyväksytty kun taas toinen on ankarasti kielletty.

Sama homma kun kuvaaja valitsee 85 millisellä aukoksi f/1.4 ja blurraa lyhyellä syväterävyydellä taustasta pois kaiken joka häiritsee mallista otettua muotokuvaa. Se jos mikä on todellisuuden manipulointia, koska ne taustapuun oksat ja risut ovat siellä vaikka ne eivät näy kuvassa. Jos samat blurrit tekee photarilla, se tietty jengi pieksee tekijän huijarina.

Mitäs jos kuvaaja reilusti alivalottaa vaaleaa kohdetta tummalla taustalla kuvatessaan ja saa näin taustan muuttumaan kokonaan mustaksi, vaikka oikeasti siellä on tummaa hirsiseinää sun muuta ryijyä taustalla? Photoshoppi tekee parilla klikkauksella saman, mutta sepäs onkin manipulointia. Jne.

Tästä aiheesta on turha jankata, sillä se tietty lössi ei tule koskaan tajuamaan sitä että valokuva valehtelee enemmän kuin miljoona sanaa.

[Mystiki]

Näin se on. Kyse on kuvaajan poliittisesta agendasta ja mielipiteestä, joka ilmaistaan rajaamalla kameralla pala todellisuudesta. Valokuvalla ei ole juuri tekemistä "totuuden", "dokumentin tai "luomun" kanssa, se valehtelee joka kerta enemmän kuin miljoona sanaa.

Se riippuu mitä kuvan väitetään esittävän. Jos otan kuvan ravusta rannalta rapuihin liittyvään dokumenttiin, tekeekö se kuvasta valheen, jos valitsen kuvaussuunnan ja taustan niin, että se on jollain tavalla esteettisempi. Esimerkiksi rajaamalla tehtaan tai vanhan öljytynnyrin pois? Olen itse ottanut kaikenlaisia teknisiä dokumentikuvia ja harrastuksena tutustunut kuvaukseen perustuviin tieteenaloihin ja nuo väitteet valheellisuudesta vaikuttavat kovin erikoisilta ja hyvin eriluontoiseen toimintaan liittyviltä. Toki kuvia voi käyttää ja käytetään valheiden todisteluun tai valhellisen edun tavoitteluun, mutta tuskinpa se on yleistä tieteellis-teknisessä dokumenttikuvauksessa. Asiat tulevat vakavasti otetuksi vasta kun muutkin voivat dokumentoida ja varmistaa ne.

Itse toimin juuri näin tehden kuvasta esteettisemmän valitsemalla kuvakulman ja taustan sen mukaan että kuvattava kohde korostuisi. Tuolloin tausta on käytännössä valhetta ja kuvattava kohde totta. Tämä rapu voi toimia mallina.

[rolsen]

Tästä aiheesta on turha jankata, sillä se tietty lössi ei tule koskaan tajuamaan sitä että valokuva valehtelee enemmän kuin miljoona sanaa.

Sama lössi ei myöskään käsittele kuviaan ja halveksii avoimesti niitä jotka he siihen kategoriaan luokittelevat. -Todellisuudessa he tarkoittavat manipulointia, mutta käsittely uppoaa maallikkoon paremmin. Kuvan käsittely tarkoittaa maallikolle kuvan manipulointia. Todellisuudessa nämä kärsimysluontokuvaajat ovat laiskoja, keski-ikäisiä miehiä, joita ei kiinnosta opiskella alan perusohjelmistojen saloja, saadakseen kaiken mahdollisen irti digitaalisesta negatiivistaan. "Kuvaan jiipekkiä, koska sitä ei tarvitse käsitellä" = Annan kameravalmistajan insinöörin päättää siitä, miltä kuvani näyttävät.

[temama]

Tästä aiheesta on turha jankata, sillä se tietty lössi ei tule koskaan tajuamaan sitä että valokuva valehtelee enemmän kuin miljoona sanaa.

Sama lössi ei myöskään käsittele kuviaan ja halveksii avoimesti niitä jotka he siihen kategoriaan luokittelevat. -Todellisuudessa he tarkoittavat manipulointia, mutta käsittely uppoaa maallikkoon paremmin.

Valokuvat kertovat esimerkiksi menneestä ajoista, eletyistä hetkistä, selkeästi totuudenmukaisemmin kuin aikalaisten kirjoitukset tai mikä tahansa muu mielikuvien tueksi yritetty asia.

Tsiigasin tuossa taanoin vanhoja valokuvia; omia ja sukulaisten albumeja.

Pakko tuunustaa, että mielikuvat esim tietyistä paikoista joissa olen ollut nuoruudessani, saavat valokuvien avulla varsinaisen realistisen shokkikäsittelyn!!
Immeisen päänuppi se vasta taitava manipuloija onkin! Mulla oli kaikenmoisia ruusuisia käsityksiä vaikkapa mummolan talosta ja pihamaasta, mutta nyt valokuvien välityksillä sain paljon epäromanttisemman fiiliksen noista suht vaatimattomista paikoista.

Juuh, mutta kymysys on myös kuvanlukutaidosta. Immeinen on oppinut suhtautumaan paljon kriittisemmin lukemaansa tekstiin ja sanoihin, kuin mitä valokuviin. Tässä mielessä on ihan hyvä pitää mielessä tietty kriittisyys myös valokuvia kohtaan! Ne voivat valehdella, niillä voidaan yrittää hakea jotakin mielikuvaa mikä ei pidä todellisuuden kanssa kovinkaan paljon yhtä. MUTTA mielestäni tälläinen prosessi on jo hyvää vauhtia kehittymässä. Ihmiset osaavat suhtautua valokuviin jo huomattavasti kriittisemmin kuin mitä esim 40v tai 20 v sitten. Kuvanlukutaito on kehittynyt. Somekin on täynnä valheellsia, muokattuja ns. valokuvia. Ihmiset oppivat tähän jo hyvin nuorena nykyään.

Tossa edellä oli puhetta siitä miten taustan epäterävyyteen (bokeh) voidaan piilottaa vaikka mitä . Tämä on tietty huikkasen alkeellinen esimerkki, mutta mielestäni tuo on vain rehellistä! Kuvan katselija ymmärtää samantien, että taustalla voi olla mitä vain, mutta se ei haittaa, koska valokuvaajan oli tarkoitus näyttää yleisölle vain kohde. Olisi aivan eri asia, jos kuvaaja olisi vaihtanut ravun pyydystäneen eläimen taakse jonkun ihan muun maiseman mikä todellisuudessa oli! Tälläinen olisi valehtelua!! Pelkkä valkoinen blurrimössö ei ole.

[hkoskenv]

Manipulointi on huono sana, koska valokuva nimenomaan on todellisuuden manipulointia.

Joka kerta kun joku ottaa kuvan, hän päättää mitä asioita rajataan kuvaan mukaan ja mitä jätetään pois. Kyse on samasta asiasta kuin jos kuvasta uudelleenrajataan tai clonestämpätään photoshopilla epämieluisat asiat/henkilöt/yksityiskohdat pois. Silti joissain porukoissa vain toinen keino on hyväksytty kun taas toinen on ankarasti kielletty.

En jaa tuotakaan näkemystä. Valokuvaamista varten voidaan manipuloida ympäristöä, ja varsinkin eläimiä (mukaanlukien ihminen) kuvatessa ne voivat reagoida kuvaajan läsnäoloon ja muuttaa käytöstään ja ulkonäköään, mutta valokuva periaatteessa tallentaa tietyn hetkellisen otoksen paikalla olevasta sähkömagneettisesta säteilykentästä. Se on virheellinen ja rajallinen, mutta minusta valhehtelu on tarkoituksellista ja eri asia kuin teknisistä rajoitteista johtuva datan epätäydellisyys.

Sama homma kun kuvaaja valitsee 85 millisellä aukoksi f/1.4 ja blurraa lyhyellä syväterävyydellä taustasta pois kaiken joka häiritsee mallista otettua muotokuvaa. Se jos mikä on todellisuuden manipulointia, koska ne taustapuun oksat ja risut ovat siellä vaikka ne eivät näy kuvassa. Jos samat blurrit tekee photarilla, se tietty jengi pieksee tekijän huijarina.

Kaikissa harrastuksissa on monenlaisia puristeja. Suotakoon heille näkemyksensä, mutta ei ääriryhmillä ole lopulta suurtakaan vaikutusta.

Tuossa tulee kanssa se asia, että jos on tarkoitus tallentaa mallin ulkonäköä eikä kertoa mitään taustasta, ei se ole valehtelua. Manipulointia se voi olla, mutta niin on lopultakin kaikki mitä me teemme. Ja se valokuva on joka tapauksessa tallenne SM-kentästä kuvanottohetkellä ja -paikassa. Muokkauksessa voidaan sitten valehdella enemmän, jos halutaan, mutta esimerkiksi muotokuvassa voisi suurempana valehteluna pitää mallin meikkaamista. Ainakin jos on tarkoitus esittää tietoa mallista eikä meikkaajan osaamisesta tai meikeistä.

Tästä aiheesta on turha jankata, sillä se tietty lössi ei tule koskaan tajuamaan sitä että valokuva valehtelee enemmän kuin miljoona sanaa.

Mikä sitten ei valehtele? Aivot ja silmät muodostavat kaikenlaisia arfifakteja ja tulkitsevat väärin näkemäänsä. Mittalaitteilla on rajallinen suorituskyky. Valokuvaus on yksi luotettavimmista ja tarkimmista tavoista tallentaa todellisuutta sellaisena, että sen voi ymmärtää ilman erityistä perehtymistä tutkittaviin asioihin. Kamera on jotakuinkin ensimmäinen instrumentti, joka viedään paikalle, kun tutkitaan uusia tuntemattomia alueita (esim. avaruusluotaimet) tai uusia asioita.

[hkoskenv]

Tossa edellä oli puhetta siitä miten taustan epäterävyyteen (bokeh) voidaan piilottaa vaikka mitä . Tämä on tietty huikkasen alkeellinen esimerkki, mutta mielestäni tuo on vain rehellistä! Kuvan katselija ymmärtää samantien, että taustalla voi olla mitä vain, mutta se ei haittaa, koska valokuvaajan oli tarkoitus näyttää yleisölle vain kohde. Olisi aivan eri asia, jos kuvaaja olisi vaihtanut ravun pyydystäneen eläimen taakse jonkun ihan muun maiseman mikä todellisuudessa oli! Tälläinen olisi valehtelua!! Pelkkä valkoinen blurrimössö ei ole.

Valehtelua se on vasta sitten, jos väitetään ravun tai sen petoeläimen elävän siinä muutetussa maisemassa. Jos se vaikka lähetetään johonkin kilpailuun, jonka säännöissä kielletään tuollainen manipulointi. Mutta se voi olla fiktiivinen taiteellinen näkemys ja kaunis tai muuten viihdyttävä kuvana. Ei kaikilla kuvilla yritetä dokumentoida todellisuutta. Tässä ketjussa esitetyllä asenteella kaikkea fiktiota, romaaneja, elokuvia, kuvataidetta, tarinoita ym. tulisi pitää valehteluna, koska ne eivät ole täydellisiä kuvauksia todellisesta maailmasta. Sillä asenteella, että kaikki on valehtelua, valehtelu latistetaan ja mitätöidään pikkujutuksi.

[Matti_JH]

Jaa valokuva rajaa, huijaa ja kaunistelee?

Muistan tarinan Picassosta. Eräs mies kysyi häneltä, miksi et maalaa asioita niinkuin ne todella ovat? Katso vaikka tätä kuvaa vaimostani. Tällaista on todellisuus.

Johon Picasso vastasi: Vaimosi siis on kaksiulotteinen ja mustavalkoinen?

Eli väite että valokuva ei kerro koko tarinaa, rajaa ja jopa huijaa on samaa kaliberia kuin se, että vesi on märkää.

[temama]

Juuh. Tää valokuvan valheellisuus on ihan urbaanilegendaa. Joo, okey, onhan se ihan selvää, että valokuvalla voidaan valehdella, niinkuin voidaan jauhaa tuubaa monella muullaki välineellä.
Somefriikit voi muokata läskiä habitustaan enempi fitiksi. Turhautuneet luontokuvaajat voivat houkutella eläimiä helpoille kuvausmestoille safkasyöteillä tai jopa photoshopata eläimiä eri maisemiin tai poistaa kuvasta oleellisia elementtejä tai muuttaa niitä.
Tai sitten voidaan aivan suoraan jauhaa palturia, että joku kuva on otettu Moskovassa, vaikka se olis otettu pietarissa.jne.jne.

Mutta kyllä minä pidän valokuvaa, hetken valotusta lähtökohtaisesti umpirehellisenä. Kameraa tallentaa valoa tinkimättömästi. Jos valokuvaaja kuvaa vain kauniiita tissejä ja jättää tarkoituksella niiden kantajan ruman pärstän kuvasta ulos, niin se on sitten kuvaajan valinta, ei valehtelua. Ja katsojalle jää vastuu miettiä minkälainen kokonaisuus mahtoi olla tissien ulkopuolella.

[JL Anttola]

Kyllä tälläsen vanhemman miehen silmillä katottuna se niitten uus puhheenjohtaja on muutekii mukavan näkönen...

[ttuplai]

Kuvan rajaaminen on aika hankala käsittää totuudenvastaiseksi, koska silloin oman pituuden ilmoittaminen on valhe (massa jäi kertomatta). Ns. totuus on aina osatotuus ja pelkästään näkyvään valoon keskittyminen on rajaamista. Toki vaimo väittää, et jos jättää pikkujouluista pari detaljia kertomatta valehtelijaksi, mut kyse on valikoiduista faktoista - manipulaatiota se saattaa silti olla, eikä sulje pois oman edun ajamista. Silti puhtaasti faktapohjaista keskustelua ei voi olla edes olemassa (koskee myös politiikkaa) eli datan valinta on hyvinkin puolueellista - jopa ideologista, joten faktoistakin voidaan kiistellä - ei ole olemassa tieteellistä yksikäsitteistä perustetta faktojen valinnalle (eikä voi edes olla).

Ongelma on joko tai ajattelu, joka riivaa tieteen popularisointia - koska mitään ei voi aukottomasti todistaa se jättää tilaa saivartelulle ja populismille. Siksi diktatuuri (myös luontokuvaamisessa) on ylivoimaisesti paras ja yksinkertaisin tapa päättää asioista - jos siis mä oöen se diktaattori.

Mut se tärkeämpi kyssäri on, et onko topatut rintaliivit ja meikki suurempi valhe kuin baaritiskipuheeseen vahingossa lipsahtanut väärä ammatti?

[nsamppa]

Nyt kyllä ttuplai tiputtaa hyvää settiä =)

[Räntä]

Jos vielä tämän yrittäisi. :) Monen klassikkokuvan yms. mestariteoksen on sanottu olevan joko lavastus tai manipulointi. Sinä ja minä emme voi tietää ovatko ne "totta", joten sillä ei ole yhtään mitään väliä. Katsojan kannalta oleellista on ainoastaan onko kuva vaikuttava/erinomainen/loistava. That's it.

Mitä vaatimattomampi räpsy on kyseessä, sitä tärkeämpää on jankata että se on "todempi kuin todellisuus", "ehtaa luomua", "mitään ei ole muutettu" jne. Siinä kohtaa kannattaisi hiffata että hyviä kuvia ei oteta, vaan ne tehdään.

[temama]

Jos vielä tämän yrittäisi. :) Monen klassikkokuvan yms. mestariteoksen on sanottu olevan joko lavastus tai manipulointi. Sinä ja minä emme voi tietää ovatko ne "totta", jolloin sillä ei ole yhtään mitään väliä. Katsojan kannalta oleellista on ainoastaan onko kuva vaikuttava/erinomainen/loistava. That's it.

No jaa, mielestäni nää vanhat ns. klassikkovalokuvat ovat monasti huikkasen yliarvostettuja. Ne on vaan aikansa tuotteita.
Mitä lavastukseen tulee, niin onhan se vähän halpaa & kyseenalaista, varsinkin kun kuvia kuitenkin usein katsellaan ikäänkuin autenttisina otoksina.. Toisaalta ymmärtäähän sen, että oli suuri houkutus lavastukseen ja hyvin kontrolloituun kuvaustilanteeseen, koska sen ajan kameravehekeillä valokuvaaminen oli paljon haastavampaa kuin näillä nykydigiräksillä.

vaatimattomampi räpsy on kyseessä, sitä tärkeämpää tekijän on jankata että se on "todempi kuin todellisuus", "ehtaa luomua", "mitään ei ole muutettu" jne. Heidän kannattaisi hiffata että hyviä kuvia ei oteta, vaan ne tehdään.

Valokuvia voi tehdä monella eri tapaa. Ei jokaisen valokuvan tarvitse olla kuin täydellinen sinfonia, se voi olla myös yksinkertainen kolmen soinnut rock-remputus, silti voi antaa kokijalle hyviä kiksejä!

[rolsen]

Turhautuneet luontokuvaajat voivat houkutella eläimiä helpoille kuvausmestoille safkasyöteillä...

Tämähän on ihan perusjuttu, ei tässä mistään turhautumasta ole kyse. Sopii koittaa kuvata vaikka metsätiaisia ilman safkasyöttiä, tai sitten se kliseinen petokuvaus. :) Paarmoille ja paskakärpäsille riittää hikinen luontokuvaajan setä.

[ttuplai]

Jos vielä tämän yrittäisi. :) Monen klassikkokuvan yms. mestariteoksen on sanottu olevan joko lavastus tai manipulointi. Sinä ja minä emme voi tietää ovatko ne "totta", joten sillä ei ole yhtään mitään väliä. Katsojan kannalta oleellista on ainoastaan onko kuva vaikuttava/erinomainen/loistava. That's it.

Mitä vaatimattomampi räpsy on kyseessä, sitä tärkeämpää on jankata että se on "todempi kuin todellisuus", "ehtaa luomua", "mitään ei ole muutettu" jne. Siinä kohtaa kannattaisi hiffata että hyviä kuvia ei oteta, vaan ne tehdään.

Se riippuu mitä kuvasta sanotaan tai missä yhteydessä kuvaa käytetään. Jos valtion UFO-lautakunta hakee lisärahotusta sillä perusteella, et klassikkokuvassa näkyy lentävä lautanen, niin totuusarvolla on hyvinkin väliä - erinomaisuudelle vähempi. Eli jos tiellä näkee yksisarvisen kandee ensisijaisesti pyrkiä saamaan se tallennettua - sorsissa ja oravissa voi sit keskittyä sisäiseen taiteilijaan.

Klassikkouteen liittyy paljolti menneisyyden romantisointia ja iäksi kadotettujen asioiden nostalgiaa - ja toki myös ripaus elitismiä eli kukaan ei kehtaa tietyssä seurassa väittää, et Anna Karenina on kuraa - Suomessa Tuntemattoman sotilaan väheksyminen on liki rikos - tätä vois kutsua vaikka keisarinvaatesyndroomaksi. Taide ei ole myöskään vallasta vapaa alue eli ylösnostamiseen liittyy aina myös valtapeliä - välillä tarkoituksellista kansallisen identiteetin nostatusta. Katsojan kannalta mikään näistä ei ole automaattisesti ylitse muiden - siksi musta tärkein asia valokuvassa on 18 pikseli vasemmalta - jos se ei toimi on kuva pilalla.