Sattumalta samanlaisia kuvia

[Maffer]

Kyllä Suomessa kaikenlaisia koloja ja mutkia on. Eikun korpeen vain. Jopa luolia.

Maisemakuvaus se on mikä kannattaa. Joskus joku sukupolvi voi sit kattoa että nuo potreteissa patsastelevat tuuhiot paskoi nämä maisemat. Ihmisten kuvaaminen sitä vastoin on hyödyllistä oman suvun ja perheen näkökulmasta.

[ttuplai]

Kyllä Suomessa kaikenlaisia koloja ja mutkia on. Eikun korpeen vain. Jopa luolia.

Maisemakuvaus se on mikä kannattaa. Joskus joku sukupolvi voi sit kattoa että nuo potreteissa patsastelevat tuuhiot paskoi nämä maisemat. Ihmisten kuvaaminen sitä vastoin on hyödyllistä oman suvun ja perheen näkökulmasta.

Nääh - otat vaan ihmisistä tarkoituksella sellasia epäedullisia kuvia, jotta niiden itsetunto romahtaa ja se ajaa ne itsemurhaan - näin voit oikeasti suojella luontoa - tarvii mennä niitä korpia ja luolia pilaamaan.

Eli jos palattas tohon jäljittelyyn, koska toi luonnonsuojelu on vähän turhan kaukaa haettu - paitti jos kyseessä on itseironia - se on hieno taiteenlaji, mut vaativa. Se on totta et maapallolla löytyy vielä kolkkia jonne kaikki ei ole rynnännyt - vielä ehtii. Samoin vielä ehtii syömään tiikerinpaistia ja kirjoittaa siitä arvion nettiin - kohta sitäkään ei enää saa. Ihminen tosiaan on hassu eläin - kuvakulmien omistaminen on vain sen yksi ilmentymä (ei oudoin, mut top 10:ssä) - niinku joku aikoinaan totes - kaikki on vaan kuolemanpelkoa eli jokaisen pitää jättää jälki, koska juuri mä olen ainutlaatuinen muurahainen (Ihminen loi Jumalan omaksi kuvakseen).

[temama]

Nääh - otat vaan ihmisistä tarkoituksella sellasia epäedullisia kuvia, jotta niiden itsetunto romahtaa ja se ajaa ne itsemurhaan - näin voit oikeasti suojella luontoa - tarvii mennä niitä korpia ja luolia pilaamaan.

Eli jos palattas tohon jäljittelyyn, koska

blääh. jos nyt tosiaan palattaisiin siihen alkuperäiseen aiheeseen.

mitä järkeä kuluttaa energiaa ja resursseja jäljittelyyn? tai siis oikeastaan täysin turhanpäiväiseen kopiointiin!??

Jos joku paikka miellyttää, niin ripsraps, sinne vaan ottamaan valokuvia. tai vaikkap maalaamaan taulu jos kyvyt riittää.
Mutta pitääkö siinä toisessa kädessä samalla olla pädi josta kattoo, että mites ykx toinen mahtava valokuvaaja nyt ottikaan tän maiseman, et mitenkä nyt sommittelisin tän, että tulis mahdollisimman paljon samannäköinen, samasta kulmasta??!!

mutta mitäs sille mahtaa jos luontoäiti on varustanut yksilön jollain matkijalinnun geeneillä.

[Pan]

mitä järkeä kuluttaa energiaa ja resursseja jäljittelyyn?

Koettamalla päästä hienon kuvan ilmaisuvoimaan omin avuin on hyvin opettavaista. Tai täysin turhauttavaa, jos ei onnistu
Mutta sitä opettelun samanlaista lopputulosta ei pidä julkaista vaan hyödyntää oppimansa jossain muussa aiheessa.

[aikaarska]

mitä järkeä kuluttaa energiaa ja resursseja jäljittelyyn?

Koettamalla päästä hienon kuvan ilmaisuvoimaan omin avuin on hyvin opettavaista. Tai täysin turhauttavaa, jos ei onnistu
Mutta sitä opettelun samanlaista lopputulosta ei pidä julkaista vaan hyödyntää oppimansa jossain muussa aiheessa.

Täsmälleen näin. Olen samaa mieltä. Opettelua ei kukaan paheksu, mutta opittu taito täytyy jalostaa oman luovan työskentelyn saralle, eikä jämähtää replikoimaan toisten töitä...

[Matti_JH]

+1

[ttuplai]

Nääh - otat vaan ihmisistä tarkoituksella sellasia epäedullisia kuvia, jotta niiden itsetunto romahtaa ja se ajaa ne itsemurhaan - näin voit oikeasti suojella luontoa - tarvii mennä niitä korpia ja luolia pilaamaan.

Eli jos palattas tohon jäljittelyyn, koska

blääh. jos nyt tosiaan palattaisiin siihen alkuperäiseen aiheeseen.

mitä järkeä kuluttaa energiaa ja resursseja jäljittelyyn? tai siis oikeastaan täysin turhanpäiväiseen kopiointiin!??

Jos joku paikka miellyttää, niin ripsraps, sinne vaan ottamaan valokuvia. tai vaikkap maalaamaan taulu jos kyvyt riittää.
Mutta pitääkö siinä toisessa kädessä samalla olla pädi josta kattoo, että mites ykx toinen mahtava valokuvaaja nyt ottikaan tän maiseman, et mitenkä nyt sommittelisin tän, että tulis mahdollisimman paljon samannäköinen, samasta kulmasta??!!

mutta mitäs sille mahtaa jos luontoäiti on varustanut yksilön jollain matkijalinnun geeneillä.

Mut kyse lienee henkilökohtaisista preferensseistä - jos jollekin toiselle on tärkeämpää lauman hyväksyntä tykkäämisillä ja niitä saa jäljittelemällä, niin mikäs siinä. Toiselle voi olla tärkeämpää kuvitella olevansa tosi yksilöllinen ja luova. Jos jäljittelijät tekis puolivillaisia juttua yksilöllisistä ja muut komppaa sitä, niin tää keskustelu olis toinen. Et yritetääks täs ny opettaa muita elämään samalla tavalla kuin minä elän, koska mun tavassa on järkeä? Rationaalisuus on siit hauska argumentti, että se perustuu yksilön arvoihin - ja yleensä eri tavalla tekeminen nähdään epärationaalisena, hyödyttömänä tai järjettömänä, koska mä ja mun arvot ovat suurimmat ja kauneimmat. Ja toi pädi-esimerkki on klassinen olkinukke jossa rakennat jäljittelystä oman mielikuvasi jolle voit nauraa - kuinka tai miten keskimääräinen jäljittelijä toimii - en tiedä.

Miten maisemaa pitäs valokuvata - en tiedä sitäkään - ehkä järkevintä on vaan istuskella kalliolla katsomassa viinilasin kanssa ja olla ottamatta ensimmäistäkään kuvaa - miksi kuluttaa energiaa kuvaamiseen? Lopulta tää keskustelu on keskustelua mielikuvista, jossa yksilön mieli rakentaa jonkinlaisen oikean ja väärän ja pyrkii perustelemaan asiat sen mielikuvan kautta - mun mielikuvissa toi Rossi on järkevämpi kuin tuo artikkelin kirjoittaja - miksi ihmeessä kuluttaa aikaa johonkin noin typerään kuin tuo jutun kirjoittaminen - varsinkin, kun ko. aiheessa aina liikkuu ajatus ilkeydestä (kuin myös sen komppaajissa) - ja ilkeysasteikolla mä näen Rossin vähän harmittomampana oliona. Ja jäljitelmistä loukkaantuminen taasen kuuluu sarjaan mielensäpahoittajat. Et jos saa valita niin vähempi mielensäpahoittajia, maiseman omistajia, typerien juttujen kirjoittajia - vois olla vähempi plagioijiakin, mut ne kuuluu mun arvoasteikossa aika kauas edellisistä. Siksi mä keskityin tässä kasvatustehtävässä toisiin järjettömiin (eli epärationaalisiin) - yritin jalostaa ajatuksia vähän toiseen suuntaan. Itse aihetta lienee vaikea tän enempi jalostaa - se pyörii aika samaa kehää.

[Tony_A]

Tätä samaa ajatusmallia seuraten, ilmeisesti sitä kesyä mandariinisorsaakaan ei olisi saanut kuvata kuin ensimmäisenä paikalle sattunut. Koska vain hänellä oli se visio ja vaivannäkö. Muut plagioivat sen, koska kohde tuli copyrightillä suojelluksi ensimmäisen kännykameran napsahduksesta.

Onhan tosin outoa hakea täysin sama kuvakulma ja tunnelma kuviin ja nykyinen kuvamanipulointi tarjoaa kopiointeihin liian hyvät välineet. Silti kannatan ajatusta, ettei maisemaa voi omistaa. Haluisin laajentaa tätä jopa niin, ettei maata merkittävän maiseman, esimerkiksi vesistön edustallakaan voisi omistaa, jotta niistä saisi nauttia kaikki varallisuusasteesta riippumatta. Nytkin moni mielenkiintoinen paikka on suljettu kaikenmaailman "pääsy kielletty, yksityisalue"-tekstein.

[temama]

Voe herramandeeras senttäsh. Tää on kyllä viimeinen viestini tähän höpöjaaritteluun.

Nyt ei ollut siis kyse vaan jonkun maiseman samantyyppisestä taltioimisesta vaan lähes kopioinnista, jossa jo esim. pilvimuodostelmiakin jäljitellään melkein kloonamalla siitä alkuperäisestä esikuvana olleesta fotosta!

Eli ei ollut kyse vain aiheen kopioinnista (maiseman tms) vaan lähinnä sen niihin alkuperäsiin fotoihin käytettyistä valokuvaustekniikasta ja jälkikäsittelystä!

Eikä siinä mitäään jos halutaan jäljitellä, mutta kun noin tarkkaan jäljitellään, niin eikö olisi sopivaa tai moraalisesti lähinnä pakko ilmoittaa, että käytin tähän kuvaan esikuvana herran XXX ottamaa kuvaa täällä linklink.?
Mutta nyt vaan räväytetään käytännössä kopioitu kuva näytille ilman mitään vihjausta esikuvasta??!! Tosin sanoen otetaan ihastuneet kommentit, maine, someseuraajat ja ties siitä kumpuava raha ihan siekailematta vastaan, ikäänkuin omana ansiona. Vaikka näin ei ole!!

[magyar]

Sellainen huomio on jäänyt tässä ketjussa vielä tekemättä, millaista maisemakuvausharrastus paljon on. Olen nähnyt esimerkiksi USA:ssa, kuinka yhtä ja samaa majakkaa tai aallonmurtajaa on kuvaamassa bussilastillinen keski-ikäisiä miehiä. Jos kävelet viikon loman aikana aamuin illoin ohi, koko ajan on paikalla sama määrä ihmisiä mutta joka kerta eri ihmiset. Kaikilla selässä repullinen kamaa (täydet sarjat primeja) ja joka ainoa ottaa ne samat kuvat. Useissa maissa on suosittua osallistua erilaisiin workshoppeihin, jossa - taas - kymmenen tai kaksikymmentä osallistujaa ottaa samat kuvat samalla rekvisiitalla ja seuraavana päivänä seuraava kurssi. Olen kuullut että Norjassa kuvataan sitä yhtä ja samaa vuoren kainalossa olevaa kylää (tiedätte kyllä ne kuvat!) sillalta niin että kaikkina vuorokauden tunteina sillalla on yksi tai useampia kuvaajia. Hiljattain on ollut kans väl foorumeilla juttua laventelipeltojen kuvaamisesta: sadat kuvaajat tallovat viljelijöiden elannon kun halutaan päästä pellon keskelle kuvaamaan. Suomessakin tehdään bisnestä viemällä maksusta harrastajakuvaajia piilokojuille, ja tuloksena on jokaisen oma versio samasta karhusta samojen männynkäkkärliden kanssa. Islannin vesiputouksistakin on tullut nähtyä melko monta kuvaa. Näissä olosuhteissa olisi mielestäni ihmeellisempää jos lähes identtisiä kuvia EI syntyisi. Kun käyttää yleisimpiä polttovälejä ja liikkuu polkuja pitkin, kuinka monta erilaisia toimivaa rajausta jostakin kukkulasta tai käkkäräisestä puustä lopulta voi olla?

[temama]

on tullut nähtyä melko monta kuvaa. Näissä olosuhteissa olisi mielestäni ihmeellisempää jos lähes identtisiä kuvia EI syntyisi. Kun käyttää yleisimpiä polttovälejä ja liikkuu polkuja pitkin, kuinka monta erilaisia toimivaa rajausta jostakin kukkulasta tai käkkäräisestä puustä lopulta voi olla?

Niinpä. Mutta tässä olikin aiheena tyyppi joka pyrki jäljentämään tiettyjen kuvaajien ottamia otoksia. Ei siis riittänyt samalle paikalle raahautuminen, vaan pyrkimyksenä myös kopioida lähestulkoon kaikki muukin 'alkuperäisestä' kuvasta, sommittelu, värimaailma, tunnelma, valaistus, satunnaiset yksityiskohdat jne.

Jos sä yrität jäljitellä Mona Lisa taulun. Hankkimalla samannäköisen naisen malliksi, ja siihen vierelle vedoksen Vincin Mona Lisasta, ja sitten yrität tehdä just samanlaisen taulun. Ja kun olet onnistunut, niin rupeet mainostamaan sitä omanasi, etkä puhu yhtään mitään että mikä oli esikuvana. Ja siis; tämä kaikki tapahtuu muutaman kuukauden aikana siitä kun Vinci sai alkuperäisen Mona Lisan valmiiksi, ja ehti laittaa sen nettiin näytille?!

En sitten tiedä loppujen lopuksi kuinka yleistä toi samoille paikoille vaeltelu valokuvaamista varten on. Siis jos suhteuttaa koko planeetan väkilukuun?!
Turismi on melko yleinen ilmiö, ja tiedetään varsin hyvin, että turistit tykkää ottaa paljon valokuvia, varsinkin niistä tunnetuista paikoista. Mitäs immeinen luonnolleen voi.
Ehkä tosissaan valokuvausta harrastava turisti ei ole aivan niin yleinen ilmiö, mutta samoja sosiaalisia käyttäytymisnormeja siihenkin varmaan liittyy.

[ttuplai]

on tullut nähtyä melko monta kuvaa. Näissä olosuhteissa olisi mielestäni ihmeellisempää jos lähes identtisiä kuvia EI syntyisi. Kun käyttää yleisimpiä polttovälejä ja liikkuu polkuja pitkin, kuinka monta erilaisia toimivaa rajausta jostakin kukkulasta tai käkkäräisestä puustä lopulta voi olla?

Niinpä. Mutta tässä olikin aiheena tyyppi joka pyrki jäljentämään tiettyjen kuvaajien ottamia otoksia. Ei siis riittänyt samalle paikalle raahautuminen, vaan pyrkimyksenä myös kopioida lähestulkoon kaikki muukin 'alkuperäisestä' kuvasta, sommittelu, värimaailma, tunnelma, valaistus, satunnaiset yksityiskohdat jne.

Jos sä yrität jäljitellä Mona Lisa taulun. Hankkimalla samannäköisen naisen malliksi, ja siihen vierelle vedoksen Vincin Mona Lisasta, ja sitten yrität tehdä just samanlaisen taulun. Ja kun olet onnistunut, niin rupeet mainostamaan sitä omanasi, etkä puhu yhtään mitään että mikä oli esikuvana. Ja siis; tämä kaikki tapahtuu muutaman kuukauden aikana siitä kun Vinci sai alkuperäisen Mona Lisan valmiiksi, ja ehti laittaa sen nettiin näytille?!

En sitten tiedä loppujen lopuksi kuinka yleistä toi samoille paikoille vaeltelu valokuvaamista varten on. Siis jos suhteuttaa koko planeetan väkilukuun?!
Turismi on melko yleinen ilmiö, ja tiedetään varsin hyvin, että turistit tykkää ottaa paljon valokuvia, varsinkin niistä tunnetuista paikoista. Mitäs immeinen luonnolleen voi.
Ehkä tosissaan valokuvausta harrastava turisti ei ole aivan niin yleinen ilmiö, mutta samoja sosiaalisia käyttäytymisnormeja siihenkin varmaan liittyy.

Samasta kopioimisesta noissa kaikissa on kyse - ottaako mallikseen maisemasta jo otetun kuvan vai raahautuuko paikkaan josta on otettu 1100 kuvaa ennestään. Ensimmäisen on siinä mielessä rehellisempi, et ei edes yritä kuvitella olevansa joku ainutlaatuisuuden helmi muurahaisten joukossa mikä saattaa tossa massakuvaamisessa vielä jonkun korvien välissä liikkua.

Maalaustaiteessa ja piirtämisessä jäljittely on yleistä - usein kuuluu itse koulutukseen. Mut mallin tai jonkun muun luodun tilanteen toistaminen on lähtökohtaisesti hivenen eri asia kuin maiseman kopiointi - maiseman kun on valitettavasti luonut joku muu kuin kuvaaja - konseptin kuvaaminen on siis jo lähtökohdiltaan täysin ylivertaista maisemakuvaamiseen, koska jälkimmäisessä luomista ja mielikuvitusta on millin tuhannesosa (maiseman maalaaminen tai fotarointi on jo pykälää kehittyneempää). Maisemakuvaamista pitäs verrata arkkitehtuurikuvaamiseen jossa kuvaaja taltioi jonkun toisen mielikuvituksen tuotoksia - tai patsaiden kuvaamiseen. Tosin arkkitehtuurikuvaajatkin sentään välillä valaisee ite kohteen, jolloin siinä on edes vähän omaakin mukana. Ei liene sattumaa, et esim. Eiffel-torni on osittain suojeltu tekijänoikeuksilla - luontoäiti ei vaan osaa itse suojata itseään ja jättää tän omimispervouden kuvaajille. Likemmäs tota pääsee markkinatalouden kauhuskenaariot jossa hengitysilmasta pitäs maksaa. Siksi maisemakuvaajien halu omistaa hetki ja paikka on edelleen huvittavaa, vaik tätä aihetta tahkois sata kertaa ja jokainen yrittää keksiä toistaan parempia analogioita.

[Matti_JH]

Molemmat näkökulmat ovat oikeassa. Henkilön omassa mielessä. Absoluuttista totuutta ei ole.

[temama]

Tohon maisemavalokuvan jäljittelyyn vielä.

Tässä nimenomaisessa tapauksessahan on lähes 100 varma, että jäljittelijä on raahautunut samalle kuvausmestalle ja tsiigannut samalla kännykästä esikuvana ollutta fotoa ja pyrkinyt sommittelemaan kuvansa mahdollisimman samalla tapaa ja jopa odotellut että kuvaan tulee samoja elementtäjä, kuten pilvimuodostelmat, valonsäteet yms.
Kaikenkukkuraksi vielä pyrkinyt jälkikäsittelemään samanlaiseksi. Melkoisen älyvapaata touhua minusta. VARSINKIN KUN KAVERI EI KERRO ESIKUVASTAAN HALAISTUA SANAA !!

[mlphotic]

Todettakoon, että pastissi (jäljitelmä, mukaelma) on yksi yleisesti käytetty opetusmetodi esim. valokuvataiteen opetuksessa. Pastisseja tekemällä opiskelija opetetaan ja hän oppii tutkimaan ja ymmärtämään tuota alkuperäistä teosta.

Tällöin jäljitelmä eli pastissi otetaan siis avoimesti ja täysin tarkoituksella, ei ns ”sattumalta”.

[jaava]

Tännehän vois perustaa pastissiketjuja.
Mutta oppiiko niistä mitään vain ottamalla samanlaisen kuvan.

[Kapama]

Tännehän vois perustaa pastissiketjuja.
Mutta oppiiko niistä mitään vain ottamalla samanlaisen kuvan.

Eihän kyseessä ole vain samanlaisen/samankaltaisen kuvan ottaminen, vaan sellaisen tekeminen. Kyllä siinä oppii.

Kapa

[jaava]

Tännehän vois perustaa pastissiketjuja.
Mutta oppiiko niistä mitään vain ottamalla samanlaisen kuvan.

Eihän kyseessä ole vain samanlaisen/samankaltaisen kuvan ottaminen, vaan sellaisen tekeminen. Kyllä siinä oppii.
Kapa

Minusta pastisseista voi oppia kahdella tapaa:
A. Mä ajattelin kuvan sommittelun, valon ja rajauksen miettimistä. Josta siis oppisi kuvan ideaa. Mä luulen tähän tarvittavan tukea taholta, joka ymmärtää (valo-)kuvaa.
B. Tokihan siinäkin oppii, jos itsenäisesti yrittää saada valotuksen, jossa aihe on mukana sopivassa valossa ja vielä tekee alkuperäistä matkien jälkikäsittelyn saadakseen mahdollisimman identtisen lopputuloksen. Oppii siis kuvan tekemisen tekniikkaa.

Kummankin osaamista tarvitaan (kuvan ymmärtämistä ja kuvan tekemisen tekniikan hallitsemista) itsenäisessä työskentelyssä ja harva kait voi sanoa olevansa kummassakin valmis.

PS. No ni, nyt se on taas sanottu: "kuvan ymmärtäminen". Mitähän tästäkin seuraa.

[temama]

Kummankin osaamista tarvitaan (kuvan ymmärtämistä ja kuvan tekemisen tekniikan hallitsemista) itsenäisessä työskentelyssä ja harva kait voi sanoa olevansa kummassakin valmis.

PS. No ni, nyt se on taas sanottu: "kuvan ymmärtäminen". Mitähän tästäkin seuraa.

Niin, kyllä varmasti oppii. Ei siinä mitään. Enkä usko, että tämä kopio-kaveri mikään täysin oppimaton on muutenkaan. Ihan varmasti valokuvauksen perusasiat ymmärtää. Mutta sen verran puuttuu luovuutta, ettei jaksa kehitellä sitten yhtään persoonallista variaatiota näihin kopiokuviinsa. Ei olisi paljon vaadittu, etteä olisi ottanut edes vähän eri rajauksella tai kuvakulmassa otoksen, ja tehnyt siitä hieman omanlaisensa.

[ttuplai]

Kummankin osaamista tarvitaan (kuvan ymmärtämistä ja kuvan tekemisen tekniikan hallitsemista) itsenäisessä työskentelyssä ja harva kait voi sanoa olevansa kummassakin valmis.

PS. No ni, nyt se on taas sanottu: "kuvan ymmärtäminen". Mitähän tästäkin seuraa.

Niin, kyllä varmasti oppii. Ei siinä mitään. Enkä usko, että tämä kopio-kaveri mikään täysin oppimaton on muutenkaan. Ihan varmasti valokuvauksen perusasiat ymmärtää. Mutta sen verran puuttuu luovuutta, ettei jaksa kehitellä sitten yhtään persoonallista variaatiota näihin kopiokuviinsa. Ei olisi paljon vaadittu, etteä olisi ottanut edes vähän eri rajauksella tai kuvakulmassa otoksen, ja tehnyt siitä hieman omanlaisensa.

Mä ymmärrän ton huolen muista ihmisistä ja heidän kehityksestään. Oppiminen on toki mielenkiintoinen aihe ja siit löytyy kyl melkoinen määrä tutkimuksia, joihin esim. toi kopioiminenkin perustuu - luovuus vaatinee melkoisen määrän kopioimista ja ulkoa opettelua, jotta aivoihin rakentuu rittävä pohja muodostaa edes jollakin tavalla jotakin uutta tai ainakin kuvitelma uutuudesta. Eli jopa niiden epäsäännöllisten verbien toistolle löytyy tietty peruste tutkimuksessa. Toki nykyaikaa pitää olla superluova ja jokaisen pitää haahuilla pitkin luokkahuonetta, mut ko. menetelmä ei sovi kaikille - osa joutuu täysin tuuliajolle. Kopiominen pätee erityisesti ihmisaivoihin, koska yksilönä ihminen ei ole mitään, mut joukkona olemme tän planeetan kykenevin monisoluinen organismi. Ko. hemmon kohdalla meillä ei ole tietoa siitä millainen hänen prosessinsa on tai kuinka luova hän on kuvaamisen suhteen. Meillä on vain hyvin hatara julkisuuskuva, josta on vaikea vetää johtopäätöksiä. Vaatii melkoiset kuvitelmat itsestä jos kuvittelee analysoivansa jonkun toisen näillä tiedoilla, mut kaikki perustuukin tarinankerrontaan eli omassa mielessä luotuun kuvitelmaan. Se on myös yksi ihmisaivojen hämmästyttävä kyky - unohtamatta kykyä pitää toisen tarinaa totena. Tästä usein seuraa paljon väärin oppimista, joka on yksi opettamisen suurista haasteista eli olemassa olevien käsitteiden muuttaminen. Yksi sellainen väärä käsitys voi olla esim. maiseman omistaminen - tai käsitys luovuudesta. Mun tarinassa ei ole juurikaan eroa siinä ottaako saman kuvan vai kaivaako toisen kuvakulman - ne ovat vain erilaisia tapoja opetella sitä tilannetta varten jossa kuvittelen olevani luova (mikä ei siis tapahdu maisemia kuvatessa) - tai oikeastaan toi kopioiminen on jopa vaikeampaa, koska siinä pitää mennä aika syvälle toisen kuvaan - oman kuvakulman voi ottaa paljon löysemmin ja oman kuvan analysointi on kohtuu vaikeaa, koska siihen liittyy paljon tunnetiloja, jotka haittaavat (esim. tuo kuvitelma luovuudesta ja omin käsin tekemisestä).

Ihmiset tekee kaikenlaista hömppää - toiset kunnianhimoisemmin toiset vaan tekemissen ilosta - osa jostakin muusta syystä. Positiivista kopioimisessa on kuitenkin on se, et tän tarinan pahis ei nähtävästi ole tässä ryhmässä jauhamassa siitä kuinka kaikkien muiden pitäs tehdä. Hänen tekonsa ei siis mitenkään pakota ketään tekemään samoin - kyseiset maisematkin ovat edelleen paikallaan, joten jokaisella on taloudellisten resurssien sallitessa mahdollisuus mennä ko. paikalle ja ottaa kuva eri kulmasta. Jumala ei ole myöskään kieltänyt ketään kuvittelemasta itsestään liikoja eli tätä ns. uutta kuvakulmaa voi myös omassa päässään kutsua luovuudeksi ja saada siitä suurta tyydytystä. Suurin tai ainakin merkittävin osa ihmisen tekemisestä on kuitenkin itselleen valehtelemista ja maailman selittämisestä itselleen sopivaksi.