Paljeloiton käyttö

[MattiH]

En valitettavasti osaa kuvia tänne ladata.

(Moderaattori) lähetä minulle sähköpostiin, niin laitan saman tien Foorumille. (koskee myös muitakin, jos on tarvis).
email-osoite löytyy Digicamera.netin etusivulta ja Digicamera.netin uutissivun alalaidasta. Ja nyt tästäkin: matti.harju (at) digicamera.net

[jaava]

Innostuin kokeilemaan tuota mun paljetta ja otin kuvat palje aivan supussa, sekä palje äärimmilleen venytettynä:

Käytin kroppikennoista kameraa (Canon 7D), Pentaksin paljetta ja Nikkorin 50mm objektiivia.
Minimisuurennoksella etäisyys objektiivistä kuvattuun millimetrimittaan oli 8 cm ja maksimilla 4cm. Valotusaikoja en tullut ottaneeksi ylös, mutta se kasvoi rutkasti suurennoksen kasvaessa. Olisko ollut luokkaa 20 sekuntia maksimisuurennoksella (ei ollut salamaa eikä kohdevaloja).

Kohteena oli millimetrimitta, josta on helppo laskea myös suurennoksia (mittojen kuvissa ei ole kropattu kuva-alaa, joten kennon pikselit näkyy kuvissa koko kennon alalta):

• Canon 7D:n kennon koko on 22.3 × 14.9 mm, joten jos suurennossuhde olisi 1:1,
  niin kuvattua mittaa näkyisi 22,3mm
• Minimivetämällä kuvaan tuli mitan leveyttä 24,5mm, joten minimisuurennos = 22,3/24,5 = 0,9 (tällöin se ei täytä vielä makron ehtoa 1:1)
• Maksimivetämällä mitasta luettua kuvan leveyttä on 6mm, jolloin maksimisuurennos 22,3/6 = 3,7

Kun käytin mitan kuvaukseen jalustaa ja makrokiskoa, josta saa säädettyä myös sivusuunnan, ei ongelmia ollut löytää oikeaa tarkennusta ja rajausta. Käytin myös peilin ylöslukitusta ja etälaukaisua.

PS. Kuvat kamerasta otin käsivaralta kun jalusta oli kuvattavan kameran alla ja valotukset oli melko pitkiä. Niissä on papparaisen käsi tutissut ja aukko on ollut liian suuri.

[jaava]

Kun kamat oli valmiina, niin piti vielä kokeilla mitä tulee, kun palkeesta ottaa maksimivetämän ja lisää 10cm loittoputkia (etäisyys kameran kennosta objektiivin etulinssiin n. 38cm):

Mitan pinta on silmämääräisesti aivan tasainen ja kiiltävä, mutta makrokuvassa muovissa näkyy jo selvästi röpellystä, eikä kaikki ole tarkassa fokuksessa. Näitä pitäisi ottaa useampi kuva fokuspinottavaksi. Käyttämäni spottivalokin heijastelee muovin nypyköistä ikävästi.

Mitasta näkyy 4mm, joten suurennos on 22,3/4 = 5,6.

Kokasin vielä Nikonin 10/0,25 mikroskooppiobjektiivin kanssa, jolloin kuvaan sai melkein näkymään kaksi asteikkoviivaa, joten suurennos on sillä 22,3. Tällä yhdistelmällä alkaa olla jo mekaniikan säädettävyyden kanssa onglemia, eikä syväterävyyden löytäminen kohdalleen ole kiireisen miehen hommia. Kameraankaan ei voi koskea ollenkaan, sillä se näkyy heti tärinänä kuvassa.

PS. Mitähän tuonne mitan alle on joskus litistynyt (kellertyävä läikkä näkyy myös aiemmissa kuvissa) ... vaikuttaa hieman joltain elukalta:)
PS2. Tarkastelin ötökkää stereomikroskoopilla ja se onkin näköjään muovin sisällä ... missähän maassa mitta lienee valmistettu.

[jaava]

Ja vielä kokeilu pidemmän polttovälin käytöstä:

Mulla on vanha ja halpa 70-300 zoomi, jolla 300mm "makro" asennossa ja varustettuna kahdella sarjalla sähköisiä halpisloittoja, otin jo tutusta mitasta tuon kuvan.
Loitot veivät objektiivia 13cm pois kamerasta ja etäisyys objektiivista mittaan oli 56cm.

Kuvaan on tallentunut mitan asteikkoa noin 18mm, joten suurennus 22,3/18 = 1,24.
Tästähän tuli oikea makro kun varusti sen loitoilla: suurennossuhde 1,24 : 1.

PS. Hävettää kuvan sumeus, mutta en vaan jaksanut kokeilla edes toista valotusta (oliko tärinää), tarkennus hieman pielessä vai onko toi objektiivi muka noin huono (on mun eka digijärkkäriobjektiivi ja säilytetään muovilaatikossa muinaismuistona).

PS2. Objektiivi näyttää olevan vielä myynnissäkin! Rajala ilmoittaa:

Sigma EOS 70-300mm f/4-5.6 DG -objektiivi
Tämä objektiivi on hinta-laatu suhteeltaan loistava vaihtoehto kuvaajalle joka tarvitsee kevyen telezoom-objektiivin.
Sigma 70-300/4-5.6 on yhteensopiva Canonin täyden kennon sekä APS-C -kennon järjestelmäkameroissa.
Liity klubiin tai kirjaudu sisään klubitunnuksillasi ja hyödynnä tarjous! Saat tuotteen klubihintaan 79€!

Sigma sanoo makromoodissa suurennossuhteen olevan: "Capable of macro images with ratio 1:2 at 300mm". Tai suurennossuhde toisin ilmaistuna 0,5 : 1 (Nämä on markkinointimiesten makroja!).

[mirrored]

Taitaa tulla diffraktio hyvinkin vaikuttavaksi noilla hirmuilla suurennoksilla. Siitä joskus olin hiukan hämilläni kun kerrottiin kuinka tehollinen aukko (väi mikä se nyt olikaan) on se mikä senkin määrää. Tai joku toinen oli eri mieltä. Mutta nyt kun sitä funtsin niin tietenkin kun loitonnetaan niin aukko loitontuu ja näyttää pienemmältä. Ja kun diffraktio kerran on valon taittumista kapeassa raossa niin pitempi matka kennolle aiheuttaa suuremman poikkeaman.

Eipä siis ihme että hurjilla suurennoksilla käytetään niin lyhyitä polttovälejä ( loitonnus jää lyhyemmäksi) ja eikä juuri himmennetä (jos nyt himmennintä on ensinkään objektiivissa). Nää on näitä mikromaailman erikoisuuksia. Useimmin valokuvaajat kuvaavat lähikuvia ja kohtuullisia makroja. "Virallinen" makrokuvan raja on 1:1 mutta puheissa makrolla usein tarkoitetaan usein lähikuvia (close-up)